Taide rakennushankkeessa ei ole uusi käsite. Taide on ollut luonteva osa rakentamista ja rakennusten suunnittelua historian eri vaiheissa, josta näemme edelleenkin esimerkkejä aina antiikin Roomasta saakka. 1900-luvun hiljaiselon jälkeen asia on noussut jälleen ajankohtaiseksi ja nyt Jyväskylän Kankaalle rakentuva uusi asuinalue pilotoi prosenttiperiaatetta Keski-Suomessa. Ensimmäiselle Piippurannan asemakaava-alueelle on tilattu teoksia 11 taiteilijalta 7 kohteeseen. Tämä tarkoittaa reilun puolen miljoonan satsausta, joka vastaa noin 8 % alueen taiteen kokonaisbudjetista.
Kankaalla prosenttiperiaate on laajennettu prosenttikulttuuriksi, jolloin taidehankintojen lisäksi prosenttikulttuurin varoin toteutetaan myös alueella järjestettäviä tapahtumia. Kankaan alueen suunnittelu aloitettiin kansalaisia osallistavin menetelmin. Kyselyn ja työpajojen pohjalta muotoutuivat Kankaan teemat – sydän, jalka, vihreä ja kestävä – jotka ohjaavat myös Kankaan taiteen suunnittelua. Tärkeää Kankaan taiteelle on yhteisöllisyys, nokkeluus, toiminnallisuus ja yllättävyys. Taide voi olla myös väliaikaista.
Kankaalla tontinmyynneistä, maankäyttömaksuista ja kiinteistöjen rakennuskustannuksista kerätty prosentti allokoidaan ensin Kankaan Palveluyhtiölle, joka samalla omistaa ja huoltaa taideteokset. Palveluyhtiö vastaa myös muista alueen palveluista, kuten jätehuollosta.
Taiteen avulla pystytään toteuttamaan jotakin sellaista, mitä pelkällä rakentamisella ei saavuteta. Taide luo maamerkkejä alueelle ja se vahvistaa kaupungin vetovoimaa, identiteettiä ja omaleimaisuutta. Julkinen taide on aina kiinnostanut paikallisten lisäksi myös alueen ulkopuolisia ja niinpä taideteokset toimivat usein kohteina, joita turistit mielellään kuvaavat ja joiden äärelle ihmiset kokoontuvat. Muun muassa Joensuun Penttilänrantaan toteutettu Anssi Kasitonnin veistos ”Maailman tuntemattomin runoilija” on saanut ympärilleen niin kirjallisuustapaamisia kuin piknik-vierailijoita. Kankaan oleskelurantaan toteutettava Tommi Toijan veistos tulee toivottavasti toimimaan samalla tavalla ihmisten kokoonkutsujana.
Taide ei ole vain visuaalinen elementti, joka lisää alueen viihtyvyyttä vaan taiteella on myös taloudellisia vaikutuksia. YIT Rakennus Oy:n aluejohtaja Erkki Nordström kertoi, että Joensuun Penttilänrannassa asuntomyynti oli kaksinkertaistunut kohteissa, joissa toteutettiin prosenttiperiaatetta. Joissakin tapauksissa rakennuttaja halusi investoida taiteeseen vielä toisenkin prosentin ja tehdä valitulta taiteilijalta lisäinvestoinnin, koska taideteoksen oli todettu lisäävän asuntomyyntiä.
Taide rakennushankkeessa saattaa joissakin tapauksissa jopa säästää rakennuskustannuksia. Näin kävi esimerkiksi Kuokkalan koulun yläasteella, jonne vuonna 1992 Tuomo Blomqvistilta tilattu moniosainen veistos säästi rakennuskustannuksia kymmeniä tuhansia markkoja.
Tampereella asuva taiteilija/arkkitehti Maija Kovari on puolestaan tutkinut taiteilijan mahdollisuuksia toteuttaa teoksia ilman lisäinvestointeja. Pilottihankkeessa taiteilija työskentelee alusta saakka muun katusuunnittelutiimin kanssa. Taiteilija ja taideasiantuntija voi hyvin olla mukana kaupunkikehityshankkeissa yhtenä asiantuntijajäsenenä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa taiteilija tulee mukaan projektiin, sitä paremmin teos saadaan integroitua osaksi muuta rakentamista ja sen kustannuksia.
Integroitu taide vaatii tiivistä yhteistyötä kohteen arkkitehdin kanssa. Tästä hyvänä esimerkkinä toimivat Kankaalle rakentuvat ensimmäiset asuntorakentamisen kohteet: Skanskan rakennuttama As. Oy Jyväskylän Raina, jossa taiteilijaksi on valittu vuoden kulttuuripalkinnon voittanut Anna Ruth ja suunnittelusta vastaa Uki Arkkitehdit sekä YIT:n rakennuttama As. Oy Jyväskylän Albertinpiha, taiteilijanaan Mika Natri. Albertinpihan kohteessa suunnittelusta vastaa JKMM arkkitehdit.
Kirsi Pitkänen
Kirjoittaja on Taiteen Edistämiskeskuksessa työskentelevä visuaalisten taiteiden läänintaiteilija, joka toimii tällä hetkellä myös Kankaan taideasiantuntijana.
