Kuntien infra-alan kehittämisen haltuunottoa on jälleen edistetty yhteistapaamisessa Tampereella 6.-7.11.2008.

Verkoston puheenjohtaja Kari Ström Jyväskylästä muistutti aikaisempien tapaamisten (Hämeenlinna 30.-31.1.2008, Vantaa 16.-17.5.2008) nostaneen esiin selkeän tarpeen yhteisen kehittämistoiminnan koordinoinnille.

Palvelurakenteen uudistamisen lähtökohtana ovat kuntalainen ja hänen tarvitsemansa palvelut. PARAS-hankkeen siivittämänä käydään keskustelua palvelurakenteen kehittämisestä ja palvelujen tuotantokyvyn varmistamisesta. Syntyy mahdollisuus ja velvoite uudistua. Uudistusten konkreettisena tavoitteena pidetään palvelujen saatavuuden, laadun ja tuottavuuden turvaamista, elinvoimaisuuden vahvistamista ja hallinnon selkeyttämistä.

Meillä kuntien teknisen sektorin toimijoilla keskustelu painottuu toistaiseksi selvityksiin yhteistyöstä ja palvelujen tuottamisen uusista tavoista. Osassa toimintoja on jo siirrytty viranomaisorganisaation hallinnasta yksityistettyyn palveluun (esim. jätteiden kuljetus, energiahuolto ja teleala). Näiden välillä ovat vielä kuntien yhteiset viranomaistoiminnot, kuntien yhteiset tuotanto-organisaatiot ja yksityinen tuotanto tai liikelaitos.

Muutos on tapahtumassa. Keskeisiä toimintaympäristön muutosajureita ovat:

– talous- ja tuottavuusvaatimusten aiheuttamat muutokset hallinnon ja palvelutuotannon rakenteisiin
–  yksityissektorin toimintatavat julkishallintoon
– tekniikan kehittymisen tarjoamat mahdollisuudet palvelujen tehostamiseen
– henkilöstön saatavuuden haaste

Tärkeimpinä strategisina päämäärinä Vanajanlinnan ja Vantaan tilaisuuksissa on pidetty asiakkaille tuotettavaa palvelua – rakennusten ja verkostojen ylläpitoa ja arvon säilyttämistä, palvelujen hallinnan järjestämistä ja laadun hallintaa. Talouden näkökulmasta keskeisinä pidettiin tuottavuuden parantaminen ja tilaajaosaamisen hallinta. Toimintatapojen uudistaminen nähtiin mahdollisuuden ottaa uudella tavalla huomioon omaisuuden hallinta, kumppanuudet ja kehittämisyhteistyö sekä toimivat markkinat ja tilaajan prosessien toimivuus. Kehittymisen näkökulmasta osaamisesta huolehtiminen (mm. tilaajaosaaminen ja johtaminen) ovat nousseet tärkeimmiksi päämääriksi.

Päämäärien saavuttamiseksi on tunnistettu toimenpiteitä

  • Omaisuuden hallinnan osalta tärkeimpänä pidetään omaisuustiedon oikeellisuus, elinkaarikustannusten hallinta ja kustannusten oikea kohdentaminen
  • Markkinoiden toimivuuteen vaikuttavat palvelustrategioiden linjaukset, markkinatilanteeseen sopivat urakat ja yhteinen innovaatiokehittämistä ja sitä tukevat ratkaisut
  • Osaamisen varmistamisessa merkityksellisiä ovat vaikuttaminen valtakunnan koulutuspolitiikkaan, yhteistyö oppilaitosten kanssa ja henkilöstön kouluttautumisen tukeminen
  • Yhteistä kehittämistä edistämään perustetaan KEHTO-foorumi, jonka avulla viedään eteenpäin kehittämishankkeita ja jaetaan tietoa

    Jatkotoimenpiteinä sovittiin, että tutkimuslaitosyhteistyötä selvitetään ja heiltä pyydetään ehdotus siitä, miten KEHTO-kehittämistä viedään eteenpäin. Pienryhmätyössä jatketaan Tekesin kanssa keskustelua hankkeesta ja pohditaan SHOK-liityntää.

    Seuraavan KEHTO-kokouksen tapaaminen on 12.-13.3.2009.