Seuraa somessa
Digilehti

Ei aivan niin kamalaa betonia – Kankaan Fredrikinpuiston muotobetonimuurit näyttävät uuden puolen harmaasta betonista

Betoni on rakentamisessa tullut jäädäkseen. […]

Betoni on rakentamisessa tullut jäädäkseen. Niin kauan kuin rakennusmateriaalilta vaaditaan nopeutta, saatavuutta, ja helppoa mitoitettavuutta, mutta ennen kaikkea edullisuutta, tulee betonilla olemaan todennäköisesti aina jalansijansa massiivituotannossa. Betonirakentamisen eteen on siis materiaalin negatiivisista puolista huolimatta, tai juuri niiden vuoksi, tärkeätä nähdä vaivaa. Betonitekniikka kehittyy onneksi monella saralla, ja betonin heikkouksia on mahdollista voittaa.

Betonin ekologista jalanjälkeä voidaan pyrkiä pienentämään nykyistä pienemmäksi monin päätöksin, jos vain niin halutaan. Pienikin liike oikeaan suuntaan raaka-ainevalinnoissa, rakennuskohteiden käyttöiässä ja materiaalin menekissä tuo huimat säästöt kun volyymi on kova.

Suunnitelmalliseen kiertotalouteen panostamalla rakennuksiimme sitomamme raaka-ainevaroja voidaan saada käyttöön entistä hallitummin ja oikein toteuttu betonikohde voi olla erittäinkin ekologinen valinta.

Suomen viimeaikaisista uutistista huolimatta betonin lujuutta osataan kyllä hallita. Kuten betonirakenteiden kosteustekniset ongelmat, lujuusongelmat ovat kiinni betoninvalmistusketjun ja rakentamisen ketjun laadusta. Synteettisenä aineena betoni on siis juuri tilaajansa ja valmistajansa näköinen, niin hyvässä kuin pahassa. Tämä tarkoittaa myös, että betonissa on potentiaalia toteuttaa korkeitakin tavoiteitta kunhan vain ne sille asetetaan.

Yksi tapa tehdä betonista yhä kestävämpää on huolehtia betonikohteiden esteettisestä arvosta.

Kankaan betoniseinä

Muotobetonin ensimmäisen kohteen elementtejä asennetaan Jyväskylän Kankaalla.

Betonin negatiivinen klangi ei ihmisten vahvasta mielikuvasta riippumatta johdu materiaalin todellisesta esteettisestä luonteesta, vaan tehdyistä valinnoista. Rakennetussa ympäristössämme on runsaasti kohteita, johon betoni on valikoitunut valmistusmateriaaliksi sen edullisuus etunojassa. Esteettiset kysymykset, mutta monesti edes pinnan laatu tai kestävyys eivät painanneet vaakakupissa.

Plastisena materiaalina betoni muokkautuu valmistusvaiheessaan melkein mihin muotoon tahansa. Koska kohteiden mielekäs estetisointi jälkikäteen on hankalaa, kannattaa hyvällä suunnittelulla ja lisäsatsauksella ratkaista betonin esteettinen laatu siinä samalla kun ratkaistaan itse elementin valmistusta.

Muodonantoon ja pinnan viimeistelyyn on lukuisia tuttuja tekniikoita, erilaisia värejä, tekstuureja, kiiltoasteita ja viimeistelymahdollisuuksia. Tuttujen tekniikoiden rinnalle kehittyy jatkuvasti uusia, betonia visuaalista ilmettäkin varioivia ratkaisuja. Korkealaatubetoni, jonka valujälki on huippuunsa viritetyn sileää, samoin kuin visuaalisesti kevyitä aukotettuja “pitsirakenteita” mahdollistava kuitubetoni ovat parast’aikaa rantautumassa Suomeen, samalla kun suomalaisen keksintö, elementtipintojen graafisen kuvioinnin mahdollistava graafinen betoni valloittaa maailmaa.

Yksi uusimmista menetelmistä, betonin kolmiulotteisen kuvioinnin ja reliefien valmistamista mahdollistava muotobetoni näkee päivänvalon keväällä Jyväskylän Kankaalla kun korttelipiha Fredrikinpuisto valmistuu.

Rakennuttajan rohkean valinnan vuoksi pihan korkeuseroja porrastavat tukimuurit valmistetaan paikallavalun sijaan uuden menetelmän pilottihankeena laskostuvaa kangasta muistuttavin aalloin kuvioiduin elementein. Kohde viimeistellään kolmiulotteista pintaa korostavalla yksilöllisellä valaistuksella.

Kun päätös satsaamisesta tietyn kohteen estettisen laatuun tehdään ajoissa, sen ei tarvitse välttämättä olla kalliskaan. Kiitos betonin plastisten ominaisuuksien, yllä mainittujen tekniikkojen myötä yksilölliset kohteet valmistuvat siinä missä tavalliset suoratkin elementit. Variointiin tarjoilla olevan työkalupakin yhdistelmiä pitäisi riittäisi luomaan ainutlaatuista jälkeä jokaiseen uuteen kohteeseen – kunhan niin päätetään haluta. Hyvässä lykyssä kohteen iässä, ylläpitokustannuksissa yksilöllisen betonikohteen lisäkustannukset voivat olla hyvinkin pienet, mutta käyttökokemuksessa mitattuna ero silti huima.

Julkinen uniikki taideteos nousee monesti maanmerkiksi, ellei peräti tietyn alueen tai ajan symboliksi. Näiden rinnalla rakennettua ympäristöä kauttaltaan läpäisevä korkea esteettinen laatu, sekä hallittu kirjo yksilöllisyyttä luo hyvää kaupunkikuvaa. Parhaimmillaan taiteenomaisesti toteutetut kohteet kiteyttävät tai jopa luovat tietyn alueen luonteen ja toimivat siten kaupunkilaisten yhteenkuuluvuutta vahvistavana tekijänä.

Kangas valaistuna

Valot ja taide luovat Kankaalle viihtyisyyttä. Kuva: Matti Häyrynen

Rakennetun ympäristömme merkitys on ihmisten hyvinvoinnin kannalta vain kasvamaan päin. Toivon, että Kankaan alueellakin onnistuneesti toteutettu prosenttiperiaate tuoda taidetta osaksi rakennushankkeita yleistyy ajan myötä koko rakentamisen kullttuuria läpäiseväksi asenteeksi taiteen, korkean esteettisen laadun ja rakentamisen itsestäänselvästä yhteenkuuluvuudesta.

Kiitos rohkealle tilaajalle mahdollisuudesta olla mukana toteuttamassa Kankaan yksilöllistä ilmettä alueelle tilattujen teosten rinnalla.

 

 

Renata Jakowleff

Renata Jakowleff, Kuva: Stilleben

 

 

 

 

 

 

Renata Jakowleff

Kirjoittaja on lasitaiteilija ja muotoilija, muotobetonin keksijä

www.muotobetoni.fi

Taija Lappeteläinen
taija-lappetelainen@www3.jkl.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.
Error, group does not exist! Check your syntax! (ID: 4)

Ei aivan niin kamalaa betonia – Kankaan Fredrikinpuiston muotobetonimuurit näyttävät uuden puolen harmaasta betonista

Betoni on rakentamisessa tullut jäädäkseen. […]

Betoni on rakentamisessa tullut jäädäkseen. Niin kauan kuin rakennusmateriaalilta vaaditaan nopeutta, saatavuutta, ja helppoa mitoitettavuutta, mutta ennen kaikkea edullisuutta, tulee betonilla olemaan todennäköisesti aina jalansijansa massiivituotannossa. Betonirakentamisen eteen on siis materiaalin negatiivisista puolista huolimatta, tai juuri niiden vuoksi, tärkeätä nähdä vaivaa. Betonitekniikka kehittyy onneksi monella saralla, ja betonin heikkouksia on mahdollista voittaa.

Betonin ekologista jalanjälkeä voidaan pyrkiä pienentämään nykyistä pienemmäksi monin päätöksin, jos vain niin halutaan. Pienikin liike oikeaan suuntaan raaka-ainevalinnoissa, rakennuskohteiden käyttöiässä ja materiaalin menekissä tuo huimat säästöt kun volyymi on kova.

Suunnitelmalliseen kiertotalouteen panostamalla rakennuksiimme sitomamme raaka-ainevaroja voidaan saada käyttöön entistä hallitummin ja oikein toteuttu betonikohde voi olla erittäinkin ekologinen valinta.

Suomen viimeaikaisista uutistista huolimatta betonin lujuutta osataan kyllä hallita. Kuten betonirakenteiden kosteustekniset ongelmat, lujuusongelmat ovat kiinni betoninvalmistusketjun ja rakentamisen ketjun laadusta. Synteettisenä aineena betoni on siis juuri tilaajansa ja valmistajansa näköinen, niin hyvässä kuin pahassa. Tämä tarkoittaa myös, että betonissa on potentiaalia toteuttaa korkeitakin tavoiteitta kunhan vain ne sille asetetaan.

Yksi tapa tehdä betonista yhä kestävämpää on huolehtia betonikohteiden esteettisestä arvosta.

Kankaan betoniseinä

Muotobetonin ensimmäisen kohteen elementtejä asennetaan Jyväskylän Kankaalla.

Betonin negatiivinen klangi ei ihmisten vahvasta mielikuvasta riippumatta johdu materiaalin todellisesta esteettisestä luonteesta, vaan tehdyistä valinnoista. Rakennetussa ympäristössämme on runsaasti kohteita, johon betoni on valikoitunut valmistusmateriaaliksi sen edullisuus etunojassa. Esteettiset kysymykset, mutta monesti edes pinnan laatu tai kestävyys eivät painanneet vaakakupissa.

Plastisena materiaalina betoni muokkautuu valmistusvaiheessaan melkein mihin muotoon tahansa. Koska kohteiden mielekäs estetisointi jälkikäteen on hankalaa, kannattaa hyvällä suunnittelulla ja lisäsatsauksella ratkaista betonin esteettinen laatu siinä samalla kun ratkaistaan itse elementin valmistusta.

Muodonantoon ja pinnan viimeistelyyn on lukuisia tuttuja tekniikoita, erilaisia värejä, tekstuureja, kiiltoasteita ja viimeistelymahdollisuuksia. Tuttujen tekniikoiden rinnalle kehittyy jatkuvasti uusia, betonia visuaalista ilmettäkin varioivia ratkaisuja. Korkealaatubetoni, jonka valujälki on huippuunsa viritetyn sileää, samoin kuin visuaalisesti kevyitä aukotettuja “pitsirakenteita” mahdollistava kuitubetoni ovat parast’aikaa rantautumassa Suomeen, samalla kun suomalaisen keksintö, elementtipintojen graafisen kuvioinnin mahdollistava graafinen betoni valloittaa maailmaa.

Yksi uusimmista menetelmistä, betonin kolmiulotteisen kuvioinnin ja reliefien valmistamista mahdollistava muotobetoni näkee päivänvalon keväällä Jyväskylän Kankaalla kun korttelipiha Fredrikinpuisto valmistuu.

Rakennuttajan rohkean valinnan vuoksi pihan korkeuseroja porrastavat tukimuurit valmistetaan paikallavalun sijaan uuden menetelmän pilottihankeena laskostuvaa kangasta muistuttavin aalloin kuvioiduin elementein. Kohde viimeistellään kolmiulotteista pintaa korostavalla yksilöllisellä valaistuksella.

Kun päätös satsaamisesta tietyn kohteen estettisen laatuun tehdään ajoissa, sen ei tarvitse välttämättä olla kalliskaan. Kiitos betonin plastisten ominaisuuksien, yllä mainittujen tekniikkojen myötä yksilölliset kohteet valmistuvat siinä missä tavalliset suoratkin elementit. Variointiin tarjoilla olevan työkalupakin yhdistelmiä pitäisi riittäisi luomaan ainutlaatuista jälkeä jokaiseen uuteen kohteeseen – kunhan niin päätetään haluta. Hyvässä lykyssä kohteen iässä, ylläpitokustannuksissa yksilöllisen betonikohteen lisäkustannukset voivat olla hyvinkin pienet, mutta käyttökokemuksessa mitattuna ero silti huima.

Julkinen uniikki taideteos nousee monesti maanmerkiksi, ellei peräti tietyn alueen tai ajan symboliksi. Näiden rinnalla rakennettua ympäristöä kauttaltaan läpäisevä korkea esteettinen laatu, sekä hallittu kirjo yksilöllisyyttä luo hyvää kaupunkikuvaa. Parhaimmillaan taiteenomaisesti toteutetut kohteet kiteyttävät tai jopa luovat tietyn alueen luonteen ja toimivat siten kaupunkilaisten yhteenkuuluvuutta vahvistavana tekijänä.

Kangas valaistuna

Valot ja taide luovat Kankaalle viihtyisyyttä. Kuva: Matti Häyrynen

Rakennetun ympäristömme merkitys on ihmisten hyvinvoinnin kannalta vain kasvamaan päin. Toivon, että Kankaan alueellakin onnistuneesti toteutettu prosenttiperiaate tuoda taidetta osaksi rakennushankkeita yleistyy ajan myötä koko rakentamisen kullttuuria läpäiseväksi asenteeksi taiteen, korkean esteettisen laadun ja rakentamisen itsestäänselvästä yhteenkuuluvuudesta.

Kiitos rohkealle tilaajalle mahdollisuudesta olla mukana toteuttamassa Kankaan yksilöllistä ilmettä alueelle tilattujen teosten rinnalla.

 

 

Renata Jakowleff

Renata Jakowleff, Kuva: Stilleben

 

 

 

 

 

 

Renata Jakowleff

Kirjoittaja on lasitaiteilija ja muotoilija, muotobetonin keksijä

www.muotobetoni.fi

Taija Lappeteläinen
taija-lappetelainen@www3.jkl.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.
Error, group does not exist! Check your syntax! (ID: 4)