Pimein talvenseutu on selätetty ja päivät alkavat kirkastua pohjolassakin. Aurinko on jo välillä näyttäytynyt lumisten pakkaspuiden lomasta ja pian saa alkaa odottamaan kevättä. Mutta kyllä auringosta haaveillaan isommassakin mittakaavassa: aurinkounelmista Kankaan kehittämishankkeessa ei ole nimittäin luovuttu.

Aiemmin haaveena oli kattaa kaikki Kankaan katot aurinkopaneelein. Tähän saatiin intoa aurinkokaavaselvityksestä, jonka mukaan optimoinnilla aurinkoenergian hyödyntämisen potentiaalia voitaisiin parantaa 2,6 -kertaiseksi ns. normaaliin nähden. Uusia asioita olisivat kattojen oikeat suuntaukset, kattomuotojen optimointi ja sopivat kaltevuudet. Ei kuulosta kovin vaikealta. Samalla unelmoitiin siitä, että sähköä tuottaisi koko Kankaalla yritys x, joka hoitaisi paneelit ammattilaisen ottein ja tuotetusta sähköstä pääsisivät hyötymään halukkaat tahot. Hurjimmissa visioissa on haaveiltu jopa kaduista, jotka toimisivat aurinkokeräiminä*.

Pilviä näiden unelmien eteen on kuitenkin joiltain osin ajautunut. Koko alueen yhteinen aurinkovoimala on vielä hankala tapa miettiä aurinkoenergian hyödyntämistä, johtuen mm. omistus- ja rahoituskuvioista sekä erilaisista maksuista ja veroista. Kaiken kaikkiaan aurinkoenergian hinta on vieläkin yhtenä syynä siihen miksi joka katolla ei nähdä keräimiä tai paneeleita. Silloin kun aurinkosähköllä vältetään ostosähkön hankinta, on kuvio järkevä. Jos sähköä tuotetaan yli oman tarpeen, kärsii kannattavuus. Onneksi ainakin sähköveron suhteen ollaan liikkumassa oikeaan suuntaan.

Avainasemassa investointipäätöksissä on takaisinmaksuaika, joka on toki tuttu ja turvallinen tapa arvottaa hankintoja. Mutta mietitäänkö takaisinmaksuaikaa näin  tarkkaan esimerkiksi eri julkisivumateriaalien, uuden hienon auton tai rakenteilla olevan ydinvoimalan kohdalla? Tuskinpa. Aurinkoenergiainvestointien, ja oikeastaan minkä vaan kestävään kehitykseen tähtäävän investoinnin, kanssa on kuitenkin toisin.

Aurinkoenergian hyödyntämiselle on monia hyviä syitä. Tuotetaan päästötöntä uusiutuvaa energiaa. Tehdään kotimaisia investointeja. Vaikutetaan työllisyyteen. Vähennetään riippuvuutta tuontienergiasta. Lunastetaan lupauksia. Samalla toki on tiedostettava, että pilvisenäkin päivänä sähköä tarvitaan ja että sähköverkolle aiheutuu uudenlaisia haasteita.

Kankaalla ollaan siirtymässä suunnitelmista kohti rakentamista. Samalla erilaiset tavoitteet, linjaukset ja unelmatkin lähtevät elämään. Aurinko näyttäytyy niin kaavoituksessa kuin tontinluovutusehdoissakin. Aurinkotavoitteet ovat esillä rakentajien kanssa yhdessä tehdyssä One Planet Living -konseptin mukaisessa toimintasuunnitelmassa ja mukana ollaan myös FinSolar -hankkeessa, joka pyrkii edistämään suomalaista aurinkoenergiamarkkinaa.

Vaikka aurinkoa ei Kankaalla heti joka katolla hyödynnettäisikään, on olennaista luoda valmiuksia siihen, että pian hyödynnetään.

Unelmat voivat käydä todeksi – jos ei tänään niin huomenna!

*aurinkopaneelit tuottavat sähköä ja aurinkokeräimillä kerätään talteen auringon säteilemää lämpöä

 

Tanja Oksa
Projektipäällikkö
Jyväskylän kaupunki, Kankaan kehittämishanke

Tanja

 

Lukija
jarmo.asikainen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.