Kankaan alueen kulttuurisuunnitelmat sekä myös itse toteutus harppasivat ison loikan eteenpäin. Uuden vuoden jälkeisellä viikolla julkistettiin tieto prosenttikulttuuri -mallin käyttöönotosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että noin yksi prosentti tontinmyyntituloista sekä erityyppisen rakentamisen kustannuksista ohjataan seuraavan viidentoista vuoden aikana Kankaan kulttuuriin. Euroina tämä on noin 5,1 miljoonaa. Aika täpäkkä pino killinkejä!
Paljonko on paljon?
Ennen kuin tästä lottovoitonkokoisesta summasta sekoaa, voi hieman suhteuttaa euromäärää Kankaan alueen rakentamisen pitkään aikaperspektiiviin. Jos summa jaettaisiin tasaisesti viidelletoista vuodelle, se olisi 340 000 euroa vuodessa. Tämä summa on puolestaan sama kuin Jyväskylän kaupunginkirjaston sakkomaksut reilun puolentoista vuoden aikana vuoden 2014 kertymällä. Toisaalta kaupungin avustukset kulttuuri- ja kansalaistoimintaan ovat vuodelle 2015 reilusti alle 200 000, joten tuntuvasti suuremmilla summilla ollaan siihen verrattuna liikenteessä. Tasatahtisesti summa ei tietenkään kerry, vaan malli on sidottu rakentamiseen ja kassa karttuu sen myötä.
Juuret prosentissa
Prosenttitaide on tuttu juttu ainakin ammattilaisille. Prosenttia taiteeseen on jo lohkottu läpi vuosikymmenten maailmalla ja tämä rakentamiseen sidottu rahoitusmalli on käytössä myös useissa suomalaisissa kaupungeissa. Jyväskylä ei virallisesti ole malliin sitoutunut, mutta vuosittain taidetta on hankittu rakentamisen yhteydessä. Viimeisimpinä esimerkkeinä ovat mm. Palokan uusi aluekirjasto tai asuntomessualue Äijälänrannassa. %-kulttuuri Kankaalla, kuten sen kotoisasti kirjoitamme, on painotukseltaan laajempi kuin prosenttitaide. Jyväskylän malli sisältää vahvasti myös erilaiset tapahtumat.
Tahkoa on jo väännetty
Kankaalla on jo vuodesta 2011 suunnitelmallisesti kehitetty kulttuuritoimintaa avaamalla aluetta ja tiloja erityyppisille toimijoille: Avoimet ovet -kesänavaus, erilaiset kulttuuri- ja muut tapahtumat, kaupunkiviljely, kesäteatteri, historiakävelyt, liikuntahässäkät, poliisikoirat, petankkimiehet ja -naiset sekä lukemattomat muut tahot ovat ottaneet paikan väliaikaisesti omakseen. Väliaikaisuus on alusta lähtien tiedossa ollut asia, joka on väistämättä vaikeuttanut pitkäjänteisempää suunnittelua. Rakentamisen aikataulutuksen epävarmuus on syönyt naista ja miestä mutta eteenpäin on tarvottu. Vuonna 2014 kävijämäärä Kankaalla oli jo 50 000. Nyt kun rakentaminen tulevana keväänä todenteolla alkaa, tuo se jälleen omat kommervenkkinsä jo tämän vuoden tapahtumien suhteen. Toisaalta, nyt tehdään myös jotain pysyvää.
Miksi taidetta ja kulttuuria pitää olla?
Tämä on vähän kuin elämän ja kuoleman peruskysymys. Miksi kulttuuria on, miksi ihmiset tekevät taidetta ja käyttävät luovuuttaan? Suurin osa kansasta pitää taiteesta tai suhtautuu siihen positiivisen neutraalisti. Hyvinvointivaltio, jossa edelleen elämme, on mitä suurimmassa määrin taiteen läpäisemä. Jopa siinä määrin, että emme enää kiinnitä siihen huomiota. Rakennetussa ympäristössä otetaan huomioon jatkuvasti muutoksen tilassa ja rakenteilla oleva esteettinen kokonaisuus ja taide kuuluu siihen vääjäämättä. Oletteko huomanneet Keljonlahden voimalaitokselle menevät tien varressa olevan voimalinjapylvään ja siinä loistavan auringon?
Olen joskus yrittänyt määritellä kulttuurin mahdollisimman laajasti poissulkemisen periaatteella. Toisaalta olen seuraavana päivänä sitä mieltä, että määrittelyt sikseen ja hommiin. Ihminen itsessään, fyysisenä olentona, ei ole kulttuurin tulos. Maapallo, jolla elämme ei, osana kosmosta, maantieteellisenä eläimet sisältävänä kappaleena, ole kulttuuria. Mutta heti kun ihmiskäsi on jotain koskettanut ja ajatus juossut, niin kulttuuriahan siitä sikiää. Aivan näin laajasti emme käsitteitä arjessa kuitenkaan käytä.
Eräässä työpaperissa todetaan lyhyesti täten: Tapahtumien ja taiteen avulla asuinalueelle (Kankaalle) on mahdollisuus saada sellaista vetovoimaa ja omaleimaisuutta, mitä pelkällä rakentamisella ei saavuteta. Yksinkertaisesti näin.
Taiteen mekanismit
Eräs olennainen taiteen tapa toimia on sen mahdollisuus tuottaa nopeasti merkityksiä, henkilökohtaistaa asioita ja luoda tunnetiloja. Ihmisten elämään kietoutuu tärkeitä tai merkitseviä paikkoja vuosien varrella. Kadunkulma, puu, pelto, bussipysäkki tai siivouskomeron nurkka. Vaikka sanotaankin että elämä lyhyt, taide pitkä voi taiteen nopeus olla yllättävä. Musiikki, kuvat, värit, muodot, sanat voivat kerralla täräyttää päin naamaa ja elinikäinen muistimustelma on siinä.
Kankaan rakentamisaika on pitkä, mutta näitä merkitysmustelmia on ihmisiin onnistuttu iskemään jo nyt. Katsotaan mitä tapahtuu, kun ensimmäinen taidehankinta tänä vuonna vedetään verhon alta kansalaisten koettavaksi. Übermahtavaa vai mitä häh?
Mari Aholainen
Kulttuurijohtaja
Jyväskylän kaupunki
