Uskalsin pistää pääni peräkkäisinä kahtena päivänä rakennusalaa läheisesti liippaaviin tilaisuuksiin. Totesin rakennusalalla olevan hurjaa menoa. Toiseen tilaisuuteen, jossa säteili ministerimme Anne Berner, palaan ensi kerralla. Nyt keskuspuisto jälleen vangitsi.
Kutsuttu oli
Molempiin tilaisuuksiin olin saanut itse asiassa kutsut, joihin olin vastannut myönteisesti. Ensimmäinen tilaisuus oli Helsingin uuden yleiskaavan ”kyselytunti” valtuustosalissa. Tilaisuudessa alusti professori Olavi Syrjänen. Hänen sanomansa on sellainen, että yleiskaavan hyväksyminen on täysin mahdollista vaikka valtuuston päätökseen liittyisi maininta rakentamisen poistamisesta keskuspuiston asemakaavojen alueelta. Niin, siis puhuttiin keskuspuistosta ja mahdollisuudesta hyväksyä yleiskaava ja samalla poistaa yleiskaavassa ehdotettu rakentaminen keskuspuiston virkistys ja viheralueilta. Käytännössä muutos tai oikeammin nykytilan säilyttäminen koskee Hämeenlinnanväylän itäpuolisia alueita Hakamäentieltä Kehä l:lle. Keskuspuisto ulottuu etelään Hakamäentieltä, mutta muutoksilla ei enää tekemistä Hämeenlinnan väylän bulevardin kanssa. On nimenomaan kysymys keskuspuistosta ja rakennusoikeuden lisäämisestä Mannerheimintien varrella Ruskeasuon kohdalla kapealla kaistaleella sekä sitten Lääkärinkadun varren kalliolla ja Laaksossa . Yleiskaavassa Laakson sairaala-alue ja liikennepuisto on merkitty asuinrakentamiseen. Tarkennetaan vielä että Hakamäentien laaja bussivarikko on myös merkitty asuinrakentamiseen. Mistä nyt oikein olisi kysymys. Millaisista volyymeistä puhutaan?
Tässä minun ikiomassa taulukossani on peruslukuja, jotka osoittavat eroja käsittelyyn menevän yleiskaavan ja keskuspuiston puolustajien ajaman vaihtoehdon välillä. Eroja on!
Virtuaaliasukkaat häädettävä keskuspuistosta
Halusin saada selvyyden paljonko potentiaalisia virtuaaliasukkaita alueelta pitäisi häätää, jotta aivan todellinen keskuspuisto saataisiin säilytettyä. Tutkimustulokseni näkyvät taulukossa. Havaitsin pikseleiden peittämää kerrostalojen rakentamiseen varattua aluetta olevan 0,65 km2. Nyt muotiin tulleella tehokkuudella ja tiheydellä alueelle mahtuisi lähes 15000 asukasta. Alueen asukastiheys olisi silloin yli 22000 asukasta neliökilometrillä. Tiheys on samaa luokkaa kuin Kruunuhaassa tai Kalliossa. Jätettäessä keskuspuistoon osoitetut massat rakentamatta asukasluku pienenee 7000 asukkaaseen.
Yleiskaavassa on Hämeenlinnan väylän itäpuolella, Kehä l:n ja Nordenskiöldinkadun välillä, rakentamiseen osoitettua maata (pikseliruuduilla) 0,44 km2. Länsipuolella olevaa ei-kiistanalaista rakennusmaata on 0,21 km2. Yhteensä rakennusmaata on siis noin 0,65 km2. Keskuspuiston suojelu pudottaisi rakennuskelpoisen maan 0,3 neliökilometriin. Tämä tarkoittaa 46 % yleiskaavassa esitetystä. Onko se paljon vai vähän? Mikä on keskuspuiston ”hinta”? Kiinteistökauppias sanoisi tonttimaan hinnan näillä seuduilla olevan 1000 euroa kerrosneliömetriltä. Kerrosneliömetrejä oltaisiin menettämässä runsaat 400000. No silloinhan kaupunki menettäisi keskuspuiston suojelemalla 420 miljoonaa euroa tontinmyyntirahoja. Miljardin potti kutistuisi todella surkeasti. Raha polttaa! Tällä metodilla saadaan muuten mielenkiintoisia talouskuvioita. Jos ensin ehdottaisin Töölönlahdelle 2 miljoonaa kerrosalaneliömetriä ja sitten kaupunki ilmoittaisi, ettei rakentamista sallita, niin voisin katsoa menettäneeni 2 miljardia?
Ihmettelin korttelitehokkuuksien vaikutusta asukasmäärään. Onhan nyt vallalla uskomattoman kova ylös ja sivulle buumi. Vanhan kompaktikaupungin opin saanut tässä vauhdissa läkähtyy. Tässä nyt kuitenkin näkyy että ykkösen korttelitehokkuudella minä saan bulevardien varsille välillä Kehä l – Nordenskiöldinkatu mahtumaan 12000 asukasta. Jos korttelitehokkuus nostetaan 1,6 tasolle asukkaita mahtuisi lähes 20000. Keskuspuiston säästäminen tarkoittaa asukasmäärän putoamista hieman alle puoleen.
Yleiskaavassa pyritään suureen tehokkuuteen. Pienten maakaistaleiden rakentaminen ympäristöään huomattavasti suuremmalla tehokkuudella saattaa rikkoa harmonisen kaavoituksen periaatteita. Tehokkaille kortteleille olisikin löydettävä syvyyttä. Tämä on usein vaikeata bulevardien varteen sijoittuvilla maakaistaleilla. Kaavoittajien tehtävä tuleekin olemaan varsin haasteellinen. On miltei luultavaa, ettei suunniteltuihin tehokkuuksiin päästä.
Poistamalla keskuspuistoon sijoitetut rakennusmassat menetetään 8000 asuinpaikkaa, mutta säilytetään keskuspuisto. Vasen kuva osoittaa alueet jotka voisi rakentaa säästettäessä keskuspuisto koskemattomana. Oikean puoleinen kuva on yleiskaavan mukainen. Hakamäentien bussivarikko, Kivihaan eteläpuoli ja Laakson sairaala kuten myös jäähallin parkkipaikka ovat alueita joiden rakentaminen ei pienennä keskuspuistoa. Ne ovat mukana laskelmissa, rakennettiin sitten tai ei.
Tässä vielä havaintoesimerkki siitä miten paljon tilaa vaatii puistoon sijoitetun rakentamisen hoitaminen ”jossain muualla” . Valkoinen lätkä entisen maaliikennekeskuksen paikalla tai pötkylä Veturitien sivulla ovat kumpikin alueita joille poistettu rakentaminen mahtuu yleiskaavan korttelitutkimuksessa osoitetulla kriteereillä. No en tiedä onko se sitten slummia vai onko se oikeata kantakaupunkia. Korttelitehokkuus on kuitenkin 1,6 ja asukkaita olisi 40000 neliökilometrillä..
Mielenkiintoista, se tiheys olisi sama kuin Pariisin 11 Arrondissement tai Manhattanin Stuyvesant – 40000 asukasta neliökilometrillä. Takuulla kantakaupunkia parhaimmillaan.
PELASTETAAN KESKUSPUISTO!
