Innostuin taas ihmettelemään tuota mystistä ja osin kryptistä Helsingin yleiskaavaa. Tai onhan sille keksitty uusi nimi. Se on kaupunkikaava. En voi olla ihailematta sitä tarmoa ja ennakkoluulottomuutta, jolla tuota uudenlaista kaupunkikaavaa on työstetty. Siihen sisältyy valtaisa määrä raportointia. Mukana on ollut satoja henkilöitä. Sivuja aineistoissa löytyy tuhansia. Minusta tuntuu että vain Unto Valtasen johtama metrotoimisto on aikanaan pystynyt vyöryttämään vastaavan määrän materiaalia metropäätöksen tueksi Helsingin valtuustossa. Silloin puhuttiin raporttien kilomäärästä. Kyllä se nyt ainakin kymmeniä kiloja oli jos ei sata. Sama taitaa koskea yleiskaavaa, ainoastaan sillä erolla että nyt on apuna sähköinen viestintä. Kumarran syvään, vaikken olekaan kaikesta samaa mieltä. Erityisesti kiikastavat keskuspuisto ja Malmi. Bulevardit sinänsä ajatuksena eivät lainkaan kiikasta. Kiikastavat vain nuo laskelmat ja tehokkuudet.
Ajattelin laskea sivut
Väsähdin kesken, ehkä huomasin ettei se ole relevanttia, mutta laskin sanoja. Sanojen kautta uskoin saavani selville merkityksiä ja painotuksia. Bulevardit ovat kohonneet merkittävään rooliin kaavasta puhuttaessa. Puistojen kiinteistöjalostusta on taas kritisoitu. Yleiskaavaa on myös syytetty nurkkakuntaiseksi – seudullisen näkökulman puuttuessa. Ovatko nämä painotukset totta? Sehän selviää sanojen määrällä. Sanojen laskeminen käy suhteellisen helposti. Kunhan klikkaa pdf -raporttien sanahakua ja huolehtii että taivutusmuodot tulevat mukaan. Olen harrastellut silloin tällöin tuota sanojen laskemista. Nytkin siis laskin tärkeitä sanoja sekä varsinaisesta yleiskaavan alias kaupunkikaavan raportista, että kaupunkisuunnittelulautakuntaan tuodusta tarkistetusta raportista. Lautakunnan listatekstissä oli lisäksi tärkeiden lautakuntien lausunnot lisäämässä sanavalikoimaa. Nuorisolautakunnan lausunnosta tuli muuten ensimmäistä kertaa sana nuoriso tai lapsi - kumpikin sana tosin vain yhden kerran. Ovatkohan ne tärkeitä?
Helsingin yleiskaava on nyt juhannuksen alla kylvetetty kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja hyväksi havaittu. Nyt se menee kaupunginhallitukseen elokuun puolessa välissä. Kaupunginhallituksen oletetaan toimivan kumileimasimena ja hyväksyvän kaupunkisuunnittelulautakunnan kannan kaikkine karvoineen. Siinä ei tulla kuuntelemaan muiden lautakuntien epäileviä ääniä eikä valtion viranomaisten tai naapurikuntien kannanottoja. Siinä ei tulla myöskään kuuntelemaan keskuspuiston puolustajia. Paitsi, että jos?
Sanaleikki
Tein tavanomaisen sanaleikin kaupunkisuunnittelulautakunnalle ratkaisevaan kokoukseen kesäkuussa 2016 lähetetystä korjatun yleiskaavan esityslistatekstistä lausuntoineen. No, katselinpa vertailun vuoksi vielä alkuperäistä yleiskaavatekstiä. Mutta tämä päätöksentekoon menevä teksti se lienee nyt aitoa tavaraa.
Mitä havaitsen? Havaitsen ensin sanat joita ei lainkaan mainittu. Niitä ovat mm. talousalue ja MAL-alue. Maakuntakaava mainittiin sentään kerran. Seutu mainittiin muuten jopa 22 kertaa. Muita tähän aiheeseen tarpeettomaksi osoittautuneita sanoja ovat olleet maahanmuutto, pakolaiset, monikulttuurisuus ja muuttoliike. Rahoitus mainitaan sentään 10 kertaa, mutta budjetti vain 3 kertaa. Opetus ja koulutus mainitaan vaivaiset 2 kertaa. Kumma kyllä nykyajan kaiken mantra kilpailukykysaa sekin vain 3 mainintaa.
Troikka ajaa pitkin bulevardia. Vihreä on etualalla sanoissa - miten teoissa?
Olin jo valmistautunut herjaamaan yleiskaavaa ja liiallista kasvua kilpailukyvyn tavoittelun perustana. Ei se sitä sitten näytä olevankaan, koska tuo tärkeä sana on mainittu vain 3 kertaa. Vai onko suomalainen kilpailukyky jo niin menetetty, ettei siitä enää kehdata puhua kasvun ja työperäisen maahanmuuton perusteena? Sanaa markkinatalous ei ole muuten mainittu kertaakaan. No kun vanhuksia ja nuoria ei juuri mainittu, niin miten on lasten kanssa. Varsinaisessa yleiskaavatekstissä ei tuo sana esiinny, mutta nuorisolautakunnan lausunnossa varoitellaan bulevardien pienhiukkaspäästöistä lasten suhteen. Oliko 2 kertaa. No, jos näistä asioista ei puhuta niin mistä sitten puhutaan? Eniten sanoja saavat viher-, virkistys ja puistot. Näitä sanoja mainitaan 150 - 200 kertaa kutakin. Vaikuttaa siis siltä, että tämä yleiskaava pyrkii erityisesti suosimaan ja kehittämään viher- ja virkistysympäristöä. Outoa? Juuri ahneudesta viheralueiden hyödyntämisen suhteen tämä kaavaehdotus on saanut eniten kritiikkiä, ja kuitenkin tekstissä kaikki näyttää toiselta. Vai onko kysymyksessä vain harkittu harhautus?
Sanaleikit kiinnostavat. Alkuperäisen yleiskaavatekstin sanat eroavat hieman kaupunkisuunnittelu-lautakunnan hyväksymän tarkistetun esityksen sanoista. Liikenne-sanan suhteellinen osuus on pienentynyt. Samoin bulevardeista puhutaan hieman hillitymmin. Sanat asuminen ja työpaikat ovat antaneet hieman tilaa muille sanoille. Viheralueet, virkistys ja puistot ovat kiistattomia kärkisanoja. Tärkeät kasvuun liittyvät sanat tyystin puuttuvat. Tuleehan valtaosa Helsingin kasvusta maahanmuuttajista. Se johtaa kaupunkirakentamisessa jo nyt koettuihin segregaation haasteisiin. Niistä ei puhuta. Paras vaieta. Ei muuten puhuta myöskään seudusta tai MAL-alueesta.
Nyt on tehtävä Bulexit
Mahtavan brittiläisimperiumin jälkeläiskansalaiset päättivät juuri Brexit. Katkaisivat kansanyhteisöperinteensä irtoamalla yhteisöstä. Merkillistä, ennen vanhaan ”suurten” kansojen hallitukset tai ”suurien” hallitsijoiden kansat – kuinka päin se nyt meneekään, tavoittelivat rikkauksia kaukaisilta mailta, olivat ne sitten mausteita, timantteja tai orjia. Englanti oli tässä toiminnassa etunenässä. Olihan sillä lähes EU:n kokoinen kansanyhteisö tai tarkemmin sanottuna imperiumi, jonka rannoilla ei aurinko koskaan laskenut. Nyt nämä ihmiset tämän kaiken synnyinseuduilla ovat kyllästyneet katkeamattomaan virtaan ihmisiä, jotka haluavat brittien ikiomille saarille nykyorjiksi. Tehtiin Brexit. Se on muotia. Kokeillaanpa mekin, mutta tehdään keskuspuistossa Bulexit!
Englannilla oli mahtava imperiumi. Väkeä oli yli 400 miljoonaa. Nyt tehtiin Brexit ja vetäydyttiin saarelle. Tässä blogissa ei kuitenkaan ole käsiteltävänä Brexit vaan Bulexit.
Troikka kulkee
Helsingin yleiskaavan prosessi kulkee kuin troikka. Se on meillä kokoomuksen, vihreiden ja demareiden troikka. Vetojuhtina toimivat nuo kaupunkisuunnittelulautakunnan mukavat miehet. Ajomiehenä toimii jokin tuntematon ja mystinen voima. Se on jumaluuteen verrattavissa oleva ilmiö. Se on kasvu. Kasvu on jostain ylhäältä annettu luonnonvoima. Kasvu koostuu maahanmuutosta ja maassamuutosta. Tuosta yhdisteestä ei juuri paljoa puhuta, niin kuin sanaleikki osoittaa. Todetaan vain ykskantaan että Helsingissä on vuonna 2050 noin 860 000 asukasta ja 560 000 työpaikkaa. Helsinki on kansainvälinen pääkaupunki ja metropolialueen vahva urbaani ydin. Seudulla on 600000 asukasta nykyistä enemmän. Samalla yleiskaavan liiteraportissa todetaan, että jos Helsingin seutu tulevaisuudessakin pitää asemansa yhtenä Pohjois-Euroopan vahvoista kasvukeskuksista, se tulee pysymään sekä kansainvälisen että kansallisen muuttoliikkeen kohdealueena. Euroopan talouskriisi, sodat ja luonnonkatastrofit eri puolilla maailmaa, ilmaston lämpeneminen sekä rajojen madaltuminen generoivat muuttoliikettä, joka suuntautuu taloudellisesti kasvaville ja oloiltaan vakaille seuduille. Edelleen suuri tulotasoero Venäjään, Baltiaan ja muuhun Itä-Eurooppaan verrattuna vetää muuttoliikettä naapurimaista ja Itä-Euroopasta. Muuttoliike on yksilölähtöistä eikä sitä voida viranomaisten toimesta pysäyttää tai suunnitella.
Helsingissä yleiskaavaraportti on unohtanut segregaation pohdinnan. Tässä esimerkkinä Tukholman pohdiskelua. Se antaa aiheen tuumaustuokioon. Millaista kaupunkia?
Ja kun näin on, niin keskuspuiston kaltaisilla luontoarvoilla ei näytä olevan etuoikeutettua asemaa tuotannon esteenä. Laajoja osia keskuspuistosta tullaan läänittämään rakennusliikkeille tuotantoalueiksi.
Toisaalta samassa raportissa: ”Kaupunkimetsät ovat yksi Helsingin vahvuuksista, jotka jatkossakin otetaan huomioon kilpailukykytekijänä ja osana virkistysverkostoa. Kattava ja kytkeytynyt viherrakenne metsäverkostoineen edistävät luonnon monimuotoisuuden säilymistä.”
Kuvassa vaalealla vihreällä ovat nykyiset viheralueet. Tummalla vihreällä näkyvät yleiskaavan vihreät. Kyllähän yleiskaavan teksti myöntää viheralueiden joutuneen karsinnan kohteeksi. Ja näkyyhän se. Jos minun analyysikuvani olisi jossain oikeassa paikkatietojärjestelmässä, voisin laskea menetyksen. Ei ole ja pitää arvata. Kaalinpäällä arvaten nykyisistä viheralueista, olivatpa ne sitten puistoja tai metsiä tai pusikoita, häviää yleiskaavan rakentamistarkoituksiin 5-10 %. Se ei kokonaisuutena tunnu paljolta eikä ole paljoa. Varsinkin nuo paljon puhutut bulevardit näyttävät tässä kuvassa hyvin vähäpätöisiltä – tuskin näkyvät ilman mikroskooppia. Noilla ruskealla värillä osoitetuilla heiveröisillä alueilla aiotaan kuitenkin asuttaa lähes 100000 ihmistä. Malmin suunnitellut uudet alueet esiintyvät sinisinä. Sinne olisi tarkoitus saada 25000 ihmistä lisää. Jossain mättää!
Keskuspuiston BULEXIT
Mutta jossain paikoissa ei voi antaa periksi. Yksi sellainen paikka näyttää olevan keskuspuisto. Ajattelin itsekseni että keskuspuiston suhteen olisi varaa neuvotella ja käydä kauppaa. Mutta näköjään ei. Kommentit keskuspuiston puolesta olivat asialliset ja kuuluvat. Ihanaa kansalaisaktivismia edusti huomioteippien levittäminen metsään. Yli 14000 ihmistä pani nimensä adressiin - minä muiden myötä. Lupasin vielä köyttäytyä puihin. Kuvittelin Oden ymmärtävän tuota kieltä ja käyttäytymismallia, Mutta ei! Vielä sanoin kaivautuvani keskuspuiston juoksuhautoihin tai olisin yhtä hyvin voinut mennä desanttikukkulalle vahtiin. Ajattelin Piimiehen Marjan nyt uskovan tilanteen olevan vakavan. Mutta ei mitään vaikutusta!
Keltaiset ”pelastuspalat” ovat harhautusta. Katselin viraston ns. korjattua suunnitelmaa. Sitä oli korjattu erilaisten lausuntojen ja tuon 14000 nimen adressin viitoittamana. Hurraa! Desanttikukkulalta oli poistettu 2 hehtaaria pikselipeittoa. Tosin kyllä liiteaineistona olevassa havainnekuvassa alueelle oli unohtunut ehkä vahingossa talon kuvia. Joku sanoi yhden pikselin olevan sadan tonnin arvoinen. Nö, rahat eivät menneet hukkaan!
Jotkut kaverit lähettivät minulle tsemppiviestejä kun tiedotettiin keskuspuiston pikselikorjauksista. Kirjoittelivat tilanteen parantuneen ja taistelun tuottavan tulosta. Olin iloinen, vaikka en olekaan niin hullu, että olisin kuvitellut korjausten liittyvän minun blogeihini. Mutta todellisuus oli yllättävä. Korjaukset olivat harhautus. Mitä oli korjattu? Kaksi pikseliä oli poistettu keskuspuiston korkeimmalta kohdalta 200 – 400 metriä Kehä ykköseltä etelään. Pelastuspalat eivät suinkaan pelasta keskuspuistoa. Niiden esittäminen ratkaisuna keskuspuistolle on loukkaavaa ja varsin asiaton temppu. Se vie uskottavuuden ja siksi kaikenlaisesta kompromissin teosta ja kaupankäynnistä on luovuttava. On tehtävä BULEXIT.
Yleiskaava sanoo näin: ”Viheralueiden reunoja on tarkistettu, mutta suurelta osin viheralueet säilyvät nykyisellään. Merkittävin muutos koskee Keskuspuiston länsireunaa, jossa nykyiset moottoritien ramppialueet ja melualueet osoitetaan rakentamiskäyttöön. Näin mahdollistetaan Hämeenlinnanväylän muuttaminen moottoritiestä kaupunkibulevardiksi, mutta toisaalta myös rauhoitetaan Keskuspuiston keskeiset alueet melulta.” Melulta kyllä rauhoitetaan, mutta puisto virkistysreitteineen ja fillaribaanoineen katoaa. Tarkistetun yleiskaavan liiteaineistona olevassa maakäyttökuvassa keskuspuistolle jää 100 metriä leveyttä Pirkkolan urheilupuiston kohdalla. Pikselikuva jättää leveyttä 130 metriä. Hautausmaan kohdalla puistolle jää leveyttä140 metriä. Pikselikuvassa leveyttä jää 160 metriä. Olisiko paras myöntää keskuspuiston näiltä osin katkeavan? Sitä ei tulla sallimaan!
Ampiaisvyötärö
Keskuspuistossa on tietysti muitakin kiistanalaisia kohteita. Puisto uhkaa katketa täysin Nordenskiöldinkadulla jäähallin laajennuksen myötä. Pikselit miltei törmäävät toisiinsa. Väliin jää 100 metriä. Tuo mainittu kohta ja HIFK:in halli ei kuitenkaan ole minun varsinaisia murheitani. Huolehtikoon niistä joku toinen. Tärkeintä on että pääsen ajamaan fillarilla kadun ylittävää siltakaunotarta pitkin kohti ehjänä säilyvää Mäntymäkeä.
Keskuspuisto on uhattuna. Sitä uhkaa kolmen suuren puolueen troikka. Miksi? Bulevardeista on hyvä keskustella ja vääntää kättä, mutta keskuspuisto on nyt saatava pois piittaamattomista käsistä.
Mitä?
Joku kertoo minulle vasemmistoliiton tiedotteesta. Mitä kummaa? He haluavat BULEXIT. He eivät hyväksy keskuspuiston asteittaista hävittämistä. Heidän tiedotteensa sanoo mm. näin: ” Helsingin Vasemmisto haluaa säilyttää Keskuspuiston nykyisessä laajuudessaan. Toisin kuin uutisoinnissa on annettu ymmärtää, uusi yleiskaava on yhä nakertamassa puistosta isoja paloja.” Tiedote jatkuu ja sitten päättyy: ”Vasemmisto vaatii, ettei Pirkkolan kohdalla Keskuspuistoon rakenneta, kuten on suunniteltu. Keskuspuisto on jo nyt kapeimmillaan Pirkkolan kohdalla”, Arhinmäki toteaa. ”Tähän kohtaan suunniteltu rakentaminen merkitsisi metsän lenkkeily- ja hiihtopolkujen muuttumista käyttökelvottomiksi. Myös luonnon monimuotoisuuden kannalta Keskuspuistosta tulisi liian kapea.”
Olipa viisaasti sanottu. Vielä kun saadaan vasemmiston lisäksi muitakin kapinallisia mukaan ja viheriöimään. Kiirettä pitää sillä pelastettavaa ei ole yksin keskuspuisto. Muistattehan Malmin lentokentän!
Olen kirjoitellut sekä yleiskaavasta että Malmin lentokentästä melko tiheään. Tässä neljä linkkiä:
