Nyt joutuu epävarmuuden tilaan asiassa kuin asiassa. Kun Obertsdorfin hiihtoa katsoo toivoisi selostajilta erityisesti parisprintin tapaisissa kisoissa selkeämpää selostusta hiihtäjien järjestyksestä. Nyt sekoilevat innoissaan omiaan, heillehän näkyy järjestys selvemmin kuin pienestä läppärin tai välillä jopa kännykän ruudusta seuraavalle ”lomalaiselle”. Hopeaa kuitenkin tuli, siitäpä iloa. Eihän tuokaan kovin selkeältä ja luonnolliselta tunnu, että norjalaisilla on jo seitsemän kultamitalia ja Suomi sai naisten sprintissä ”kiistattoman viidennen sijan”. Se kuitenkin näytti meille kiistattomasti riittävän. Mutta vilpittömästi onnea mitalisteille.
Niin, missä muussa asiassa sitä epävarmuuden tilaa on? Minulle epävarmuuden tila on erityisen voimakas, kun katson keskustelua polttoaineen hinnasta ja autoilun päästötavoitteista. Nyt ei minulle tunnu selviävän biovalmisteiden sekoitusvelvoitteiden muutosten suuret vaikutukset polttoaineiden hintaan. Olisiko nyt aloitettava ankara opiskelu? Onko tässä politiikkaa ja onko tässä edunvalvontaa vai onko tässä vain puhdasta matematiikkaa? Eteeni tuli netissä MIT tutkijoiden kehittämään autojen päästöaineisto Yhdysvalloista. Kysymyksessä on laskuri johon voi sijoittaa sopivia lähtötietoja. Sitä voit sinäkin kokeilla klikkaamalla tuohon: https://www.carboncounter.com/#!/explore
Sähköautot ratkaisuna?
Jenkkilässä ovat laskeneet, että vuonna 2050 henkilöautoista 90 % tulisi olla sähköautoja, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Minä kun taannoin laskeskelin automaailman rajua muutosta, havaitsin, että vuonna 2030, yhdeksän vuoden päästä, maailman myydyistä autoista vain 30 % saisi olla konventionaalisia bensa- ja dieselautoja. Se tarkoittaisi, että samaisena vuonna noin 45 % autokannasta olisi konventionaalisia. Vuonna 2050 tuskin enää myytäisiin konventionaalisia autoja, minun laskelmassani tosin 15 %.
Haasteet ovat kovat. Niin se on tarkkailijankin elämä, kuten jo alussa tuli todettua. Ota tästä kaikesta nyt selvää. Todellisen maailman päästöluvut sähköajoneuvoilla, erityisesti ladattavilla hybrideillä menevät täysin eri halsseilla kuin laskennalliset laboratoriotestitulokset. Autojen verohuojennuksia annetaan viimemainituilla perusteilla, niin myös uusien autojen valmistusnormeja. Autojen ja akkujen valmistuksen päästöjä ei lasketa auton päästöihin. Taitavat myös polttoaineen valmistuksen päästöt lähteeltä tankkiin unohtua, otetaan huomioon vain päästöt tankista taivaalle. Henkilöautojen pakoputkesta taivaalle päästöt maailmassa ovat nyt noin 3 mrd. tonnia vuodessa. Tavaraliikenne maalla vastaa saman suuruisista päästöistä. Laivaliikenteen ja lentoliikenteen osuudet ovat noin 1 mrd. tonnia kumpikin. Henkilöautoliikenteen pakoputkesta taivaalle päästöt ovat 8 % kaikista maailman päästöistä. Kasvihuoneilmiötä ja ilmaston lämpenemistä ei vielä torjuta tämän osuuden rajoittamisella, mutta se non yksi puroista. Mutta laskuopit olisi hyvä saada kuntoon. Eihän tässä laskennollisia päästöjä torjuta vaan niitä todellisia sellaisia joilla lienee jokin vaikutus ilmaston lämpenemiseen.
