Robottikoirat

Mitä tässä nyt teen? Katselen robottikoirien touhuilua. Tiesitkö? Nyt voit ostaa robottikoiran Boston Dynamics yhtiöltä. Sinulla täytyy olla 70000 euroa kahisevaa. Eipä paljoa, vain yhden katumaasturin hinta.  Mitä koira tekee? Koira kävelee neljällä jalalla, koira istuu ja makaa. Koira avaa oven. Koira osaa tanssia musiikin tahdissa. Se kantaa selässään kymmenen kiloa. Koiralla on edessään lupaava tulevaisuus. Se saattaa pian päästä avaruuteen. NASA tutkii koiran käyttämistä Marsissa. Siellä se tutkisi luolia joissa astronautit voisivat asua. Ja tutkisi muutenkin Marsin asioita juoksentelemalla ympäriinsä. Koira nimittäin kulkee huomattavasti nopeammin kuin tähän asti käytetyt Marsin mönkijät. Koira juoksee 10 km/h, kun mönkijä mönkii vain 0,2 kilometriä tunnissa. Taitaapa jokin robottikoirien kehittelyversio ylittää juoksunopeudessa jo maailmanennätysmies Usain Boltin, juoksee nimittäin 45 km/h. Tällaista kiirettä ei varmaan toistaiseksi ole Marsissa, sillä matkakin sinne kestää 7 kuukautta. Raketti tiettävästi laukaistiin heinäkuun lopussa ja perillä pitäisi olla helmikuun viimeisenä päivänä. Tarkennetaan vielä, että koiria ei nyt ole matkassa. Ehkä niitä on silloin jo laumoittain, kun Elon Musk kuljettaa paikalle ensimmäiset marsmatkailijansa, jotka sitten ryhtyvät rakentamaan aivan oikeita taloja, ettei tarvitse luolissa asua. Muskin SpaceX avaruuslaivan miehittämätön ensimmäinen lento on tarkoitus suorittaa vuonna 2024. Pian sen jälkeen alkaisi varsinainen avaruusmatkailu.

Robottikoirat ovat tähän saakka olleet leluja jotka oppivat tekemään muutamia temppuja. Kävelemään, istumaan, haukkumaan ja vilkuttamaan silmää. Nyt on astuttu askel oikeiden robotisoitujen nelijalkaisten suuntaan. NASA on koirista kiinnostunut ja Amerikan armeija on niistä kiinnostunut. Armeijalla onkin kehitettynä BigDog, 150 kg kuormaa kantava robottimuuli. Mitä onkaan salaisia aseita.

 Opin sauna

Teknologia kehittyy lähitulevaisuudessa nopeasti ja uudet sovellukset otetaan ripeästi käyttöön. Meillä ja maailmassa teknologian kehityksen arvellaan noudattavan tutkimusyhtiö Gartnerin hype -käyrää. Uuden (2018) hype -käyrän mukaan tekoäly (AI) ja muut uudet digitekniikat määrittävät taloudellis-teknologista kehitystä lähivuosina. Gartner ennustaa tekoälyn laajentuvan lähes kaikille toimialoille samalla kun erilaiset älyrobotit ja tekoälypohjaiset palvelut kasvavat eksponentiaalisesti seuraavan 10 vuoden aikana. Yhä useampi asia automatisoidaan, tuotanto ja toiminta hajautuu, vuorovaikutus tapahtuu etänä tai virtuaalisesti. Itseajavista ajoneuvoista, koneille puhumisesta, räätälöidyistä sovelluksista ja muista tekoälyappeista tulee arkipäivää. Kaikki tämä merkitsee sitä, että avoin ja osallistava keskustelu teknologian vaikutuksista ja siihen vaikuttamisesta on tärkeää. Ja kun yhä useampi asia tapahtuu verkossa, robottiavusteisesti tai erilaisilla digitaalisilla alustoilla, niin uudenlaisten teknologiataitojen haltuunotosta muodostuu kansalaistaito. Ai, näinkö se on? Nyt kun ei lainkaan näitä taitoja ole esimerkiksi meikäläisellä, niin miten tuo nyt kansalaistaidoksi muuttuisi kymmenessä vuodessa? Ja vaadittu keskustelu, sehän taas edellyttäisi käsitteiden ymmärtämistä. Kansalla taitaa olla edessään opin sauna.

Odotukset ovat usein suuremmat kuin aika ja teknologia sallivat. Gartnerin hypetys-kurva osoittaa ajatuksen teknologioiden innovatiivisesta laukaisusta kohti toteutuneiden ideoiden harvalukuisuutta. Tässä viimeisimmässä kurvassa miltei kaikki on tekoälyä. Muu teknologia väistyy tai omaksuu. Sanaa robotiikka ei muuten lainkaan käytetä. Se sisältyy kokonaiskäsitteeseen. Näin myös ilmastonmuutoksen torjunta. Pandemia on sentään huomioitu sosiaalisen eristämisen teknologioissa. Ihmisen vaikutus on ikään kuin olematon. Ihminen on välikappale. Ilman ihmistä ei saavuteta singulariteettia, mutta kun se on saavutettu, silloin ihminen siirtyy syrjästäkatsojaksi. Tästä linkistä voit tutustua Gartneriin: http://www.gartner.com/technology/research/hype-cycles/

Viisi vuotta sitten ihmettelin blogissani silloista hype-kurvaa ja sille piirrettyjä elementtejä. Klikkaa tuohon, jos kiinnostaa: http://penttimurole.blogspot.com/2015/01/maarako-kasvaa-vai-laatu.html

Eduskunnan tulevaisuusvaliokuntakin on laatinut aikanaan Osmo Kuusen johdolla omia visioitaan teknologiamuutoksista. Tässä: 

http://penttimurole.blogspot.com/2013/12/eduskunnan-tulevaisuusvaliokunta.html

Uusinta hype-kurvaa katsoessa tuntuu lähes oudolta, miten kaikki keskittyy teknologiaan ja erityisesti tekoälyyn. No, onhan sitä tullut itsekin väitettyä teknologiaa suurimmaksi muutosvaikuttajaksi esimerkiksi ilmastonmuutoksen suhteen. Ihminen, vaikka onkin keskiössä, ei suostu muuttamaan käyttäytymismallejaan. Ei suostu muuttamaan syömistapojaan eikä muita kulutustapojaan, ei suostu luopumaan mistään vapaaehtoisesti - vain pakolla. Kun pakko tulee, silloin luovutaan. Nyt pandemia-aikana luovutaan kuolemanpelossa, mutta suurelta osin komennettuna. Sota-aikoina on jouduttu luopumaan kuolemanpelossa, mutta myös erityisesti puutteen vuoksi.

Kaljulaid sanoo robottiyhteiskunnan tarvitsevan humanismia

Lueskelen iltalukemistona Matti Klingen päiväkirjamerkintöjä teoksesta Mannerheimin unet, Siltala, 2020. Nyt tässä teknologiahypen keskellä oli mielenkiintoista löytää Klingen päiväkirjamerkintä siitä mitä oli kuullut Viron presidentin Kersti Kaljulaidin sanoneen hänen tultuaan vihityksi 6.2.2020 Svenska Handelshögskolanin kunniatohtoriksi Viron digitalisaatiokehityksen ansioilla. Klingen mukaan Kaljulaid oli sanonut näin: ”Emme tarvitse niinkään tekniikkaa, uudet tehtävät tulevat vaatimaan ihmisenä olemista. Kyllä lapset oppivat nopeasti uuden tekniikan mahdollisuudet, mutta robotisoituva yhteiskunta tarvitsee etiikka, poliittista filosofiaa, sosiologiaa, historiaa ja monipuolista humanismia.” Minusta tuo oli aivan mahtavasti sanottu!

Vallankumouksia peräjälkeen

Minua kiinnostaa se, miten teknologiakehitys vaikuttaa kaupunkeihin ja erityisesti kaupunkisuunnitteluun. Otetaan ensin historiakertaus. Ensimmäinen teollinenvallankumous tapahtui 1800-luvun vaihteessa. Höyryvoima ja vesivoima johtivat koneiden käyttöön. Alkoi urbanisaatio, syntyi työväenluokka. Toinen teollinen vallankumous keskittyi ajalle 100 vuotta myöhemmin. Sähkövoima, radio, puhelin, lennätin ja rautatiet supistivat maailmaa. Syntyi mahtavia kaupunkeja. Kolmas teollinen vallankumous kehittyi toisen maailmansodan jälkeen. Siinähän minäkin ja lähes kaikki muutkin teistä olitte vaikuttamassa ja osallistumassa. Maaseutu tyhjeni. Syntyivät moottoritiet ja autoyhteiskunta. Digitaalisen vallankumouksen lapsena syntyi Internet. Sekin tapahtui vasta niin myöhään kuin 1990, silloin alkoi WorldWideWeb. Asiat muuttuivat. Tiedonvälitys muuttui. Vanhat telexit ja faksit joutuivat romukoppaan. Nyt on alkanut neljäs teollinen vallankumous. Niin viisaat sitä kutsuvat.  Asiaan kuuluvat robotiikka, tekoäly, nanoteknologia, kvanttilaskenta, bioteknologia, esineiden internet, 5 G, 3 D -tulostus ja autonomiset ajoneuvot. Tässä hieman tarinaa:

http://penttimurole.blogspot.com/2016/09/digiloikka-mustaan-aukkoon.html

http://penttimurole.blogspot.com/2018/12/tekoaly-vie-vanha-vikisee.html  

http://penttimurole.blogspot.com/2018/03/tekoaly-huijareiden-ja-armeijoiden.html 

Joka vuosi, kun mennään eteenpäin asiat tuntuvat muuttuvan. Ennusteet tulevaisuudesta sen mukana. Tulevaisuuden ennustaminen on kysytty taito. Ilmankos, eletäänhän nyt muutoksen aikaa. Somepalstojen myötä olemme saaneet valtaisan joukon keskustelijoita, kriitikoita, asiantuntijoiksi itsensä tuntevia. He pyörivät kuin herhiläiset kuningatarmuurahaisen ympärillä. Onko tuossa sitten jotain pahaa? Ei pahaa! Joskus turhaa! Usein aivan älytöntä! Teenkö itsekin samaa? No, kyllä. Kirjoitan blogeja. Lähetän joskus viestejä. Meneekö perille? Ei mene! Vuorovaikutus toimii vain yhteen suuntaan.

Tekoäly kaavoittajana

Nyt korostetaan lähes kaikkialla asukasosallistumisen autuutta suunnitteluun. Digitaaliajan firmat ovat tämän huomanneet ja tarjoavat alustoja asukasvuorovaikutukseen. Ehkä niin voisi syntyä 60 sekunnin suunnitelmia. Suorastaan älykkäitä suunnitelmia älykästä kaupunkia varten. Havainnollistamisesta puhutaan loppumattomiin. Virtuaalimallit ja 3 D-tulostukset ovat kauppatavaraa. Videosovitteet kertovat kaupunginosan ihanasta tulevaisuudesta. Vain puiden korkeus on säädettävä. Ollaanko ensi vuodessa vai ollaanko jo 30 vuoden päässä. Silloin rungot ovat 15 sentin paksuisia. Eikä tämä tule riittämään. Jaa, miten on porukan kuteiden kanssa, ovatko älyvaatteita? Kohta ei tarvita asukkaita sen paremmin kuin suunnittelijoitakaan.

Kolmiulotteinen kaupunkimalli, kannattiko sitä tuosta tehdä, kysyy Römpän ukko.

Nyt opetetaan tekoäly suunnittelijaksi. Asukkaiden mielipiteet on kerätty BigData-fileisiin ja sinne on tilaajakin voinut koodata tavoitteistonsa ja hupsista: 2 sekuntia ja kaavaehdotus on valmis. Ystäväni Roger Wingren Pietarsaaresta, hän ei usko tekoälyyn kaavoittajana. Hän sanoo, ettei tekoäly koskaan voi tehdä taiteen tai luomisen ensimmäistä askelta. Se ei koskaan ymmärrä mitä merkitsee samanaikaisuus, kohtaaminen ja kokoaminen. Luovassa prosessissa tämä voimakuvio tulee aktivoida ja näin saada luotua persoonallisuutta muovaava kaupunkiyhteisö, rikassisältöinen ja tasapainoinen kokonaisuus, jolle on ominaista voimakas yhteishenki ja vahva identiteetti. Tällaista luovan prosessin voimakuviota tekoäly ei Rogerin mukaan älyä.

Tekoälyyn pohjautuvilla alustoilla pyritään erityisesti tutkimaan ja ohjaamaan kaupan sijoittumista ja jopa valikoimien laatua. Kaikki potentiaaliset asiakkaat ja kaikki potentiaaliset tuotteet otetaan peliin mukaan. Toimiihan se niinkin. Tässäkin IBM Metro Pulse -ohjelmassa on taustalla itse tekoälyn huippu ”Dr. Watson”. Hänpä on myös tarjoutunut väsymättömäksi työntekijäksi sairaaloihin ja rahamaailman laitoksiin. Uskon Dr.  Watsoniin, mutta toivon ettei ”hänestä” koskaan tule Helsingin johtavaa kaupunkisuunnitteluhahmoa. Olen niin vanhakantainen, että uskon enemmän virkamiehiin ja erityisesti poliitikkoihin. Uskon heidän säilyttävän aivoissaan edes pienen lohkon tunneälyä. Se puuttuu Dr. Watsonin tai hänen klooniensa aivolohkoista. Meilläkin näyttää olevan eräs kaupunkisuunnittelun suunnitteluyritys joka sanoo tekoälyn olevan uusi sähkö. Se on oikein sanottu. Sähkö on luonnonilmiö ja energia. Siltä puuttuu äly ja tunne. Luovalle ihmiselle jää pieni mahdollisuus.

Haasteista tullaan selviämään

En ole umpipessimisti. Pelkään pahinta, mutta toivon parasta. Ilmastonmuutos on globaali ongelma, jonka torjuntaan me kaikki osallistumme yhdessä. Torjunta vaatii vallankumouksen ajattelussa ja käyttäytymisessä. Digitaalinen vallankumous ei siihen riitä. Kasautuminen koskee kielteisenä suurkaupunkeja, sekään ei tule tuhoamaan koko elinympäristöämme. Ylikorkea rakentaminen ei myöskään ole yleinen uhka. Mitä nyt pilaa muutamia paikkoja niin ympäristön kuin tulevien asukkaidenkin kannalta ja sitten havaitaan sen iskunkestävyys eli resilienssi hyvin heikoksi. Robotisaationsanotaan uhkaavan työpaikkoja. Uhka ei ole todellinen. Työn luonne muuttuu. Robottikoirat ovat tervetulleita Marsiin. Yksi ongelma voi olla monttöörien löytäminen koko robottiarsenaalille. Mutta tehkää vain lisää koiria. Kyllä ne ekologisempia ovat kuin oikeat lemmikkimme. Työn muutos on vahva virta. Teollinen työ muuttuu palvelutyöksi ja paljolti vapaa-aikatyöksi. Vapaa-aikatyötulee olemaan yhteisöllisen tekemisen valtavirtaa. Se voi olla harrastustoimintaa, mutta se voi olla myös organisoitua yhteisöapua ja naapuriapua, auttamista. Se on myös opiskelua ja itsensä kehittämistä. Se on ilomme. Ikääntyminen ei ole katastrofi. Vanhat ovat yhä nuorempia. Heille ei riitä vanhusosa. Heille kuuluu osallistumisosa. Ja huomattavasti nykyistä suurempi työosa – työn ilo, eikä pelkkä oleminen.  Urbanisaatio liittyy ikääntymiseen. Kaupunki voi vastata haasteeseen. Palvelujärjestelmän ja liikkumisjärjestelmän uudistuminen parantavat elämisen edellytyksiä. Nämä ovat haasteitamme. Meitä tarvitaan! Haasteisiin on vastattava. Me vastaamme. Vai ajattelitko tekoälyn kehittelevän vastauksia?

Robotit – ratkaisu?

Tuliko nyt mitenkään selväksi robottikoirien vaikutus meidän tulevaisuuteemme? No, ei! Eräs asia tuli kuitenkin selväksi. Tekoäly toimii, sillä robottikoirien mainoksia tunkee minun puhelimeeni. Ne olivat huomanneet minun kiinnostukseni. Tiedän sen kestävän noin puoli vuotta. Kestetään. Hetkinen, mikä tuolta ilmestyi puhelimeeni? Suomi jälleen maailman onnellisin maa 2020. Sehän on vanha juttu jo maaliskuulta 2020. Siinä arvioidaan kansantuloa, eliniänodotetta, anteliaisuutta, sosiaalista tukea, vapautta ja korruptiota. Siinä ei puhuta mitään tekoälystä. Kummallista.  Eikö tekoäly kuulukaan onnellisuuteen?