http://penttimurole.blogspot.com/2013/09/varo-vesiliirtoa-tilastoista-huolimatta.html
http://penttimurole.blogspot.com/2016/10/kitkat-alustat-puistot-ja-vedet.html
http://penttimurole.blogspot.com/2020/01/nastat-vai-kitkat.html
Helsinkiläisten ja etelä-suomalaisten yleensäkin tulisi siirtyä kitkakantaan. Keskusteluissa tuli esiin vaikeus valvoa nastojen käyttöä, jos kielto on katukohtainen tai alueellinen. Olen itsekin havainnut Tukholmassa joitain kadun pätkiä, joilla on tuo ärjyn näköinen kieltomerkki. Totta, kukapa siellä valvoisi.
Helsingissä PM10 arvot vuosikeskiarvoina ovat olleet sallitulla tasolla. Mäkelänkadulla ja Mannerheimintiellä on kuitenkin tapahtunut useita vuorokausiraja-arvon ylityksiä. Nastarenkaiden osuutta katupölyn muodostuksessa on selvitetty NASTA-tutkimusohjelmassa vuosina 2011 – 2013 (www.nasta.fi) ja REDUST-hankkeessa vuosina 2011 – 2014 (www.ymk-projektit.fi/redust/). Uusimpia selvityksiä tiepölyn vaikutuksista on mm. “NOn-exhaust Road TRaffic Induced Particle emissions (NORTRIP)”, Pohjoismaiden ministerineuvoston 2017 rahoittamana tutkimuksena. Tutkimusteksti toteaa: “Pohjoismaissa nastarenkaiden käytön rajoittaminen, liikenteen nopeuden ja liikennemäärien säätely sekä päällysteiden laadun säänkeston parantaminen ovat olleet tehokkaimpia keinoja tiepölyn sisältämien PM10-hiukkasten rajoittamisessa. Tulevaisuudessa kitkarenkaiden kehittäminen ja vähemmän tietä vahingoittavien nastarenkaiden kehittäminen tulevat vielä vähentämään päästöjä”. Raportti toteaa vielä tarpeen optimoida päällysteiden ja renkaiden suunnittelua ottaen huomioon liikenneturvallisuus, päästöt ja melu.
Nastarenkaiden aiheuttaman asfaltin kulumisen on todettu olevan keskeisin katupölyn lähde pääkaupunkiseudulla. Niin, joku tutkija arvioi nastarenkaiden irrottaman katupölyn määräksi Helsingissä toista tuhatta tonnia vuodessa. Onko se paljon? Ilmastotutkijat ovat havainneet korona-ajan vähentäneen typpidioksidin pitoisuuksia Helsingin Mäkelänkadulla 30 %, katupölyyn korona-ajalla ei ole ollut vaikutuksia. Pöly näyttää pysyvän ilmassa pienemmälläkin pöllytyksellä.
Nastarengasmaksu olisi hyvä
Se yllyttäisi vaihtamaan kitkoihin. Norjan malli kiinnostaa. Yhden vuorokauden nastoilla ajon sertifikaatti Oslossa, Stavangerissa, Bergenissä ja Trondheimissa maksaa runsaat 3 euroa, kuukauden saa ajella 42 eurolla ja koko kauden 132 eurolla. Sakkoa rapsahtaa 70 euroa jos maksua ei ole maksettu. Nykyään näissä kaupungeissa kitkarenkaiden osuus on 90 %. Meillä Helsingissä kitkarenkaita käyttää vain kolmannes. Miksi muuten naiset (24 %) käyttävät reilusti vähemmän kitkoja kuin miehet (38 %)? Olisiko se niin että miehet hoitavat autojen rengasasiat ja tuomitsevat naistensa ajotaidon nastojen arvoiseksi? Tilastothan kertovat aivan toista. Naiset ovat turvallisempia autokuskeja, meillä ja muualla.
Koska pienhiukkasten terveysriskeistä tulee jatkuvasti uutta tietoa, toivoisi että nastarenkaiden osuutta todellakin selvitettäisiin suurella tarmolla. Siksi nyt esitetty tutkimusohjelma on tervetullut. Mutta onko nyt kuitenkin kysymys samasta saamattomuudesta kuin aikanaan oli kattonopeutta selvitellessä? Asiaa pyöritellään ja käännellään, tutkitaan ja kuunnellaan. Kuunnellaan erilaisia lausunnonantajia, kuten autojärjestöjä ja kauppiaita eikä selvää järkeä. Tarvitaanko nytkin Kekkosen haamu tai itse Pan ärjäisemään? Kekkonen se aikanaan ärjäisi nuo kattonopeudet ja turvavyöt kaikkien ”alan asiantuntijoiden” kauhuksi. Hyvin meni, satoja ihmisiä säästyi vuosittain kuolemalta ja tuhansia loukkaantumiselta. Liikenne tuottaa terveydelle vaarallisista PM10-pienhiukkasista noin neljänneksen. Katupöly on toinen juttu. Sitä pöllytetään ilmaan uudelleen ja udelleen. Tuossa naapurissani jyrräävällä Kehä ykkösellä irtoaa urautumisen vaikutuksesta pölynä ilmaan noin 5 tonnia kilometriltä, sehän on noin 2 kuutiometriä kiintoainetta. Edellä mainittu pohjoismainen raportti kertoo Ruotsissa taivaalle menevän 100000 tonnia kiveä ja asfalttia. Paljonko ihmishenkiä on kyseessä. Vuonna 2011 ruotsalaiset tutkijat yrittivät selvittää PM10-partiikeleiden vaikutusta kuolevuuteen. No, ei varmaan ollut helppo nakki. Saivat kuitenkin tulokseksi, että talvipölykausina kuolevuuden lisäys oli 1,7 %. kesällä se oli 1,3 %. Suomessa ilmansaasteiden arvellaan aiheuttavan 800 kuolemaa vuodessa. Joku toinen tilasto sanoo tiepölyn ja/tai pienhiukkasten kuolemansyyvaikutuksen Suomessa olevan noin 70 henkeä vuodessa. Iso määrähän tuo on. Suomessa kuolee liikenneonnettomuuksiin 200 henkeä, hukkumiseen 90 henkeä ja itsemurhiin 800 henkeä vuodessa. Muuten Suomessa kuolee kokonaisuudessaan 54000 henkeä vuodessa. Tänä vuonna on kuollut koronaan 310 henkeä.
Tekniikan Maailma maaliskuulta sanoo Saksan ympäristöviraston teettäneen tutkimuksen jonka mukaan autojen tuottamista PM10-hiukkaspäästöistä jopa 90 prosenttia ovat niin kutsuttuja ei-pakokaasupäästöjä. Nämä päästöt syntyvät renkaiden ja tienpinnan kulumisena sekä auton nostaessa ilmaan jo laskeutuneita hiukkasia tienpinnalta. Nastarenkaista tämä tutkimus ei puhu mitään, sillä Saksassa nastarenkaat on kielletty. Tutkimuksessa havaittiin autojen painon olevan suorassa suhteessa PM10 päästöjen määrään. No, tiedetäänhän tämä. Rekka ja bussi pöllyttävät katupölyä enemmän kuin kinneri. Sähköautojen hiukkaspäästöt ovat käytännössä samat kuin konventionaalisilla autoilla. Terveyden kannalta PM10-päästöt ovat avainasemassa. Ne myös liittyvät juuri nyt avattuun nastarengaskeskusteluun.
Mitä järkeä on nyt kesällä puhua nastoista?
No, onpa hyvin lähellä aika, jolloin talvirenkaiden valinta tulee jälleen ajankohtaiseksi. Uusi tieliikennelaki ilmeisesti vapauttaa meidät tarkan päivämäärän miettimisestä. Nyt se päivämäärä ei enää ole tarkka kuten ennen. Nyt kun talvirenkaita on käytettävä vain talviolosuhteissa. Jos ja kun talvella vallitsee Etelä-Suomen tavanomaiseksi tullut vesikeli talvirenkaat eivät ole pakollisia. Tuskinpa kukaan nyt päivittäin renkaita sentään vaihtelee. Ajatellaan viime talvea. Montako lumista päivää jäätyneine katuineen oli Helsingissä? Oliko viisi tai oliko kymmenen? Kuitenkin marraskuulta saakka maaliskuulle nasta-autoilijat jyrryyttivät kaupungin kaduilla kuopien katuja urille ja irrottaen pienhiukkasaineita katupölyksi. Ja synnyttämällä valtaisan määrän melua. No, hei, olihan joukossa joita kuita jotka asuvat Sipoon korvessa metsäautotien varressa eivätkä pääse kotiinsa ilman nastoja, joskus olisivat lumiketjutkin tarpeen ja roudan aikaan neliveto ja korkea maavara ovat välttämättömiä, harvoin sentään ehkä tarvitaan kotipihassa odottavaa traktoria vetoavuksi, no ehkä kerran pari vuodessa. On myös jouluna tai pääsiäisenä maalla vierailevia tai Lappiin reissailevia. Heille sallin mielelläni nastarenkaat vierailun ajaksi.
Chalmersin tutkijat päätyivät laajaan haarukkaan
Tutkijat Göteborgissa selvittelivät nastarengasasiaa. He laskivat terveyshyötyjä ja toisaalta onnettomuuskustannuksia. He eivät lainkaan laskeneet teiden urapaikkauksia ja muita korjauskustannuksia. He kyllä laskivat meluvaikutuksia. Nastojen kannattajat puhuvat turvallisuudesta. He puhuvat menetetyistä ihmishengistä nastattomassa tulevaisuudessa. Jotkut harvat puhuvat nastojen vaikutuksista ajon sujuvuuteen ja matka-aikaan. Chalmersilaiset laskivat onnettomuuksien välttämisen pelastamia ihmisen elinkaarivuosia ja vertasivat niitä terveyshaittojen aiheuttamiin elinkaarivuosien menetyksiin. He eivät pyrkineet kieltämään sitä, että nastarenkailla voidaan vähentää onnettomuuksia. Heidän tutkimuksessaan on suuria haarukoita minimivaikutuksen ja maksimivaikutuksen välillä. Tutkimus arvioi nastarenkaiden säästävän onnettomuuksissa vuosittain 60-770 elinkaarivuotta, mutta toisaalta aiheuttavan 570-2200 elinkaarivuoden menetyksen nastarenkaiden käytön tuomien ilmaston epäpuhtaushaittojen vuoksi.
Voitaisiinko joskus tehdä jotain mikä ei maksa mitään, mutta säästää rutkasti rahaa ja luo suuria terveyshyötyjä? Olisi nastaa, jos kaikki luopuisivat nastoista. Tai edes ENEMMISTÖ. No, ajotaidostahan se on kiinni.
