Edellisessä blogissani yritin hieman tyynnytellä koronahysteriaa. Nyt kun huoli kasvaa ja yhä järeämmät toimenpiteet otetaan käyttöön asiaa pitää pohtia lisää. Kun ensin kysyy itseltään, onko tämä totta ja joutuu vastaaman: todelta näyttää! Nytpä herää kysymys siitä onko meillä ollut aiemmin kriisejä jotka ovat vaikuttaneet rajusti meidän jokapäiväiseen elämäämme? On tietysti, on ollut sodat, öljykriisit, lamat, taantumat ja aiemmat pandemiat. Ovatko ne vaikuttaneet hiilidioksidipäästöihin? Se on minun kysymykseni. Ryhdyin selaamaan CO2-päästöjen kansainvälisiä tilastoja ja tein niistä vertailun. Päästöjä on arvioitu vuosikymmenien ja vuosisatojen ajalta. Miten tarkkoja ne voivat olla ja miten ne on laskettu, en lähde sitä murehtimaan, otan ne tarkasteltavaksi koska ne on julkaistu maailman arvovaltaisten organisaatioiden toimesta. Otin tilastoista esiin Ruotsin, Suomen ja Maailman. Yritin etsiä sotien ja muiden kriisien vaikutuksia.
Maailmansotien vaikutus CO2-päästöihin näkyy selvästi Ruotsin tilastoissa. Tilastojen mukaan ensimmäinen maailmansota pudotti Ruotsin päästöjä 35 %, sotaa edellinen taso tavoitettiin vuonna 1927. Tilastot Suomessa ja maailmalla eivät värähdäkään. Toisen maailmansodan aikana Ruotsin päästöt vähenivät 45 %, Suomessa päästövähennys 1939-1946 oli 35 %. Sotaa edeltänyt taso sotaa käymättömässä Ruotsissa ”saavutettiin” vuonna 1954. Maailma ei tähänkään kahakkaan värähtänyt. Enpä tiedä miten nämä tilastot on laskettu. Tuskin itse sotimisen aiheuttamia päästöjä on huomioitu. Kulutus laskee, energiaa siviilitoimissa säästellään, siinä kai suurimmat syyt. Siviililiikenne ei ollut päästötekijä vielä maailmansotien aikaan. Öljykriisi vuonna 1973 sattui juuri päästöjen huiman nousun virtaan. Se katkaisi nousun, vaikka päästöt ryhtyivät varsinaisesti laskemaan vasta 1980-luvun alussa. Ruotsi lähti selkeään nykypäiviin jatkuneeseen laskuun. Suomi ei juuri energiakriisistä notkahtanut, 80-luvun väliaikaisen pudotuksen jälkeen Suomi jatkoi nousuaan (alaspäin menoa), joka pysähtyi 2003. Sitten lähdettiin laskuun. Nyt ollaan alueellisissa eli tuotantopohjaisissa päästöissä noin kaksinkertaisissa lukemissa Ruotsiin nähden. Ruotsi jo alitti maailman keskiarvon. Hyvä Ruotsi.Tässä jo innostui sen verran, että oli saatava muutama muu maa vertailukohdaksi, mutta hieman lyhyemmältä ajalta, vuodesta 1945 alkaen. Valitsin mukaan Kiinan, Venäjän ja USA:n. Näissä tilastoissa ei näy koronaviruksen vaikutus. Taloustieteilijät sanovat sen johtavan valtaviin menetyksiin. Suomessa puhutaan pienten palveluyritysten konkurssiaallosta. Kriisi non nyt totta. Olen useasti ihmetellyt kriisiskenaarioiden puutetta niin hallitusohjelmissa kuin tutkimuslaitosten tulevaisuusennusteissa. Nyt kuvittelen sellaisten tulevan osaksi normaalia rutiinia. Kun presidentti Niinistö sanoi uskovansa kriisin parantavan yhteisöllisyyttä, uskon häneen ehdottomasti, niin Suomen kansa tekee, muuttuu yhteisöllisemmäksi. Nyt vaan olisi poliitikkojenkin ymmärrettävä samaa sanomaa. Maailmanhistorian suurinta ongelmaa, ilmastonmuutosta ei hoideta ”paskan puhumisella”, opetusministeriä siteeraten.
Lentoliikenteeseen pieni kurkistus
Aloitan kirjoittamalla lentoliikenteestä. Islannissa vuonna 2010 tapahtuneen tulivuoren purkauksen johdosta peruutettiin yli 100000 lentoa ja noin 10 miljoonaa matkustajaa joutui jäämään maihin. Purkaus kesti viisi viikkoa ja sen aikana kolmannes lentoliikenteen kapasiteetista jäi käyttämättä. Millaisia vaikutuksia koronaviruksen vuoksi tapahtuneet lentojen peruutukset aiheuttavat? Koetetaan arvata. Vuonna 2019 lentoliikenteen arvioidaan tuottavan noin 2,5 % maailman CO2 päästöistä. Se tarkoittaa yksi miljardi tonnia. Nämä päästöt ovat lentoyhtiöiden päästöjä. Tähän olisi lisättävä koneiden valmistus, lentokentät yms. Lentoja tehdään vuodessa 40 miljoonaa kappaletta ja niillä matkusti koko vuoden aikana 4,5 miljardia matkustajaa. Matkustajakilometrien määräksi lasketaan 8500 miljardia kilometriä. Jos nyt leikisti laskisi päästöt yhtä matkustajakilometriä kohti saisi luvuksi 110 g per kilometri. Sehän on suunnilleen sama kuin hyvällä henkilöautolla matkatessa. On muitakin päästöjä, joita en nyt tässä pikalaskelmassa huomioi. Lisäksi koneilla kulkee rahtia. Rahdin osuus päästöistä on noin 20 %.
Mitä Suomessa tapahtuu?
Koronavirus vaikuttaa tuntuvasti liikenteeseen. Tein tänään tarkastusmatkan Helsingin kaduille, Länsiväylälle ja Kehä ykköselle. Lauantaina puolelta päivin on yleensä kova vilske näillä kaduilla ja teillä. Nyt oli hiljaista kuin sunnuntaiaamuisin kello kahdeksan. Juuri ketään ei ollut liikkeellä. Kävin vielä Kaapelitehtaalla. Siellä on menossa Taiteilijayhdistyksen ja Ornamon myyntinäyttelyt. Yleensä parkkipaikoista on pulaa ja varsinkin sisäpiha on ahdettu täyteen. Nyt siellä olin minä ja kaksi muuta autoa. Oudon ja kivan oloista.
Muutos ei koske vain Suomea. Se on globaali. Muutos on myös vain väliaikainen. Maailman suurkaupunkien kadut ovat tyhjinä. Olisiko mahdollista, että tästä jäisi jokin oppi, viisaus, leijumaan ilmaan?
