Kaupunginhallitus käsitteli viime viikolla Pirkkolan urheilupuistoon sijoittuvan liikuntahallin sijoittamista asemakaavan mukaiseen paikkaan Sirenin hallien länsipuolelle. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta oli tehnyt päätöksen asiasta 13.3.2018. Nykyisen valtuuston 29.1.2014 hyväksymässä asemakaavassa on merkitty urheilutoimintaa palvelevien rakennusten tonttialue, joka on pinta-alaltaan 8900 m2. Tämä sattuu olemaan juuri se kiistanalainen asemakaava, jonka uusi valtuuston hyväksymä bulevardikaava tulee kaatamaan - jos ei korkein hallinto-oikeus toisin päätä. Kaavalla on yritetty suojella keskuspuistoa Asesepäntien ja Kehä I välisellä alueella.
Vasemmanpuoleisen kuvan mukainen kaava on tällä hetkellä voimassa. Siinä on osoitettu paikka liikuntarakentamiselle. Kaikki on siis kunnossa! Mutta yleiskaava esittää bulevardikaavan jolla asemakaava kaatuu. Kaikki ei olekaan kunnossa!
Keskuspuiston asemakaava, jonka perusteella liikuntahallin varaus nyt hyväksyttiin, on selvässä ristiriidassa saman valtuuston 26.10.2016 hyväksymän kaupunkikaavan eli yleiskaavan kanssa. Minun logiikkani olisi edellyttänyt kahta päätöksenteon mallia:
1) Koska bulevardikaava nyt kaatuu, ehdotus hallin paikaksi vanhan asemakaavan mukaan on kelvollinen.
2) Koska bulevardikaava kuitenkin toteutetaan hallia ei voi rakentaa tuon muutenkin hylättävän asemakaavan mukaan.
Missä mennään?
Keskuspuiston osalta tehtiin 7 valitusta. Helsingin hallinto-oikeus käsitteli kaupunkikaavaa eli uutta yleiskaavaa ja antoi lausuntonsa 5.2.2018. Keskuspuistoon liittyviltä osilta hallinto-oikeus kumosi Hämeenlinnanväylän bulevardin ja 100 metrin suojaetäisyyden turvin Hämeenlinnanväylän länsipuolisen rakennusoikeuden. Hallinto-oikeus ei pitänyt kumoamisen aiheena keskuspuiston alueelle laadittuja puistoasemakaavoja. Päätöksen perusteena oli maakuntakaavan vastaisuus. Helsingin kaupunki ja monet muutkin ovat eri syistä valittaneet Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asia on käsittelyssä.
Keskuspuisto – sadan vuoden saavutus.
Kirjoitin tästä aikaisemmin blogissani: ”Kun Helsinki oli vuosikymmeniä tehnyt suunnittelutöitä keskuspuiston vapauttamiseksi rakentamisesta ja varsinkin suurista liikenneväylistä ja kun vuoden 2003 yleiskaavassa vihdoin oli päästy nykyisen tilanteeseen, on tietysti selvää, että maakuntakaavaan 2007 kirjattiin tämä mahtava tulos. Helsingin nykyinen valtuusto vielä lujitti tilannetta puistoasemakaavapäätöksillä vuonna 2014. Nyt tämä kaupunkisuunnitteluviraston ja päättäjien mahtava saavutus – keskuspuisto - onkin nyt olemassa vain maakuntakaavan turvin. Maakuntakaava roikkuu päällämme kuin Damokleen miekka – hiuskarvan varassa.” http://penttimurole.blogspot.com/2018/03/hallintoa-ja-oikeutta-keskuspuistolle.html
Vastustanko liikuntatilojen rakentamista? EN!
Uuden liikuntahallin suunnitteluvarauksen on tehnyt espoolainen Lattiaa liikkujille ry. Yhdistys on perustettu vuonna 2017. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea aatteellisesti ja taloudellisesti liikunnan, erityisesti koripalloilun, harrastusolosuhteiden parantamista. Yhdistyksen tiiminä ja perustamiskirjan allekirjoittajina ovat Toni Pihamaa, toimitusjohtaja, Pagero Oy, Jukka-Pekka Eräkangas, koripallovalmentaja sekä Kirsi Eräkangas, monitoimija, puheenjohtajana. Yhdistyksellä on ollut valmistelussa mukana Pohjois-Haagan yhteiskoulu, Elise ry ja Suomen Taitovoimistelu Klubi ry. Anomusasiakirjojen mukaan mukana on myös rakennusurakoitsija sekä tietysti suunnittelija. Tontin rakennusoikeus on 9 100 kerrosneliömetriä. Kaava sallii 1-kerroksisen rakentamisen, mikä on hakijoiden mielestä ristiriidassa tontin koon 9 000 m2 kanssa. Kaavoittajan sanotaan todenneen ristiriidan ja nähneen kerrosluvusta poikkeamisen mahdollisena kaupunkikuvalliset näkökohdat huomioiden. Niin, vieressähän on Kaija ja Heikki Sirenin ikoninen halli! Luonnossuunnitelmassa esitetään kaksikerroksista hallia, jonka ensimmäisessä kerroksessa on vain pieni osa rakennettu. Muutoin pohjakerros on pysäköintitilaa. Tai onko se varautumista lisärakentamiseen?
Liikuntahallin rakentaminen on hieno idea. Sellaisia me tarvitsemme. Nykyajan ihminen ei tee ruumiillista työtä, mutta tarvitsee liikuntaa. Toivotan menestystä hallibisneksen tekijöille. Mutta…
Pirkkolan urheilupuisto on mielenkiintoinen tapaus. Arkkitehtikilpailu puistosta ja sen rakennuksista järjestettiin 50-luvulla. Kilpailun voittivat Kaija ja Heikki Siren. Heidän ehdotuksensa oli nimeltään ”sammakkomies”. Naapurissa lapsuuteni asuneena ja nytkin asuvana tuon puiston toteutuminen tuntui lähes ihmeeltä. Sireneillä ei ollut rakennusta uimahallin länsipuolella. He kuitenkin ehdottivat rakennusmassaa hallin pohjoispuolelle. Nykyiselle hallihankkeelle Sirenin kuvaan numerolla 4 merkitty rakennus on liian pieni, mutta sitä voisi jatkaa pohjoiseen poistamalla siellä oleva asuinrakennus ja tekemällä halli komeasti kaksikerroksiseksi, samaan korkeuteen kuin Sirenin laitokset. No, hallista tulisi hieman nyt suunniteltua kapeampi ja pidempi, mutta kaikki tapahtuisi Sirenin hengessä.
Mutta…
Siis mitä mutta? Niin, sen verran muttaa, että halli tulee väärään paikkaan, jos kaupunkikaavan bulevardihanke saakin korkeimmassa oikeudessa vihreätä valoa. Silloin katkeaa keskuspuisto. Bulevardirakentamisen ja uuden hallin väliin jää 100 metrin kaistale metsää. Valtatien suuntaiset nykyiset raitit katkeavat. Ja pururatakin häviää. No mitäpä niistä, pannaan uuteen paikkaan. Korkean hallirakennuksen ja bulevardikaupungin - ehkä kahdeksankerroksisten rakennusten väliin jää Espan levyinen keskuspuisto. No, ei aivan niin kapea, sillä Espa on vain 85 metriä – mutta melkein. Vanhankirkon puistokin on 145 metrinen. Pirkkolan puolella plotin kohdalla aukkoa on kolmisenkymmentä metriä. Siinä se katkesi keskuspuisto. Siitä tämä mutta.
Uuden hallin arkkitehtuuri on tietysti juttu sinänsä. Sijaitseehan se kaksi kertaa nykyistä hallia pidempänä, aivan lähietäisyydellä, kiinteästi tuon urheilurakentamisen ikonin äärellä. Ei kai siitä vain tule nykymallin mukaista peltilaatikkoa tuhoamaan paikan henkeä? No, ei varmaan, siitä pitää varmaankin huolen arkkitehti Kari Leppänen. Hän on tottunut työskentelemään suurten arkkitehtien, kuten Alvar Aallon ja Aarne Ervin hengessä suorittamalla monien legendaaristen rakennusten uudistus- ja korjaustöitä. Hän tietää jotain hengestä. Nyt on kysymys Sirenien luomasta hengestä.
Poliittinen vastuullisuus on kyseessä
Valtuustossa taisteltiin keskuspuistosta. Yleiskaavakeskustelussa käytettiin 140 puheenvuoroa. Keskustelua käytiin 471 minuuttia. Äänestyksiä suoritettiin 54 kappaletta. Lopuksi päätettiin äänin 55-30 hyväksyä yleiskaava. Näin syntyivät edellytykset keskuspuistoa kaventavalle bulevardille. Yleiskaavaa puoltavista kokoomus marssi yhtä jalkaa. Vihreistä Stranius ja Nieminen olivat luopioita. Samaan kastiin kuuluivat Wallgren demareista ja Loukoila vassareista. Taisteltiin myös Vartiosaaresta. Vartiosaari taas päätettiin rakentaa äänin 44-40.
Nyt kaikki on hämärän peitossa. Kukaan ei tiedä mitä korkein hallinto-oikeus päättää.
Kaupunginhallitus kävi juhannuksen jälkeisissä tunnelmissa 25.6.2018 liikuntahallin paikasta vääntöä. Vihreät ja vasemmisto esittivät hallin vaihtoehtoisen paikan tutkimista. Äänestyspäätöksellä 9-6 päätettiin antaa hallille varaus. Vasemmisto ja vihreät olivat häviäjän paikalla. Kokoomus, demarit ja persut pitivät tästä syntyvää viivettä pahana – toteutus viivästyy. Siis samat puolueet jotka uskovat saavansa vielä läpi Hämeenlinnanväylän bulevardin ja saavansa kumottua yleiskaavalla keskuspuiston itse hyväksymänsä suojelukaavan, ne juuri äänestivät uuden hallin naulaksi keskuspuiston katkaisuun. Maallikko kysyy, onko tämä reilua peliä? Vai ollaanko tässä siltarumpupoliitikkoja? Olen aina urani aikana pitänyt poliitikkoja järkevänä väkenä. Pikemminkin byrokratia on saanut huutia. Täytyykö vielä vanhoilla päivillä muuttaa mielipidettä?
Fokusoidaan paikkaan ja mietitään parempia vaihtoehtoja. Minä muuten asun tuossa tähden kohdalla, olen keskuspuiston rajanaapurina siis täysi NIMBY. Voineeko ottaa puheitani vakavasti? Sanon kuitenkin: on ilmiselvää, että uusi punaisella merkitty liikuntahalli hyväksytyssä paikassa katkaisee keskuspuiston – bulevardikaavan toteutuessa. Jos kaava kaatuu – ei huolta, paikka käy. Olisiko parempia paikkoja? Paras paikka Sirenin suunnitelman hengessä olisi vaihtoehto 1. Integraatio nykytoimintoihin olisi erinomainen. Toiseksi paras paikka olisi vaihtoehto 2. Raidejokerin pysäkki tulee hallin viereen. Kolmantena vaihtoehtona kelpaisi ehkä Kehä I varsi.
Jos kaupunki haikailee bulevardikaavaa keskuspuiston kaventajaksi kaikista vastuksista huolimatta, niin pieni takaisinsyöttö tässä asiassa olisi tarpeen. Mutta halli on ehdottoman hyvä asia, silloin kun se on oikeassa paikassa!
