Joku viisas sanoi sata vuotta sitten: ”Jos et tunne historiaa et voi ennustaa tulevaisuutta.” Luulen että aika moni muukin on tämän sanonut – ei vain tuo yksi viisas. Se on tänään ymmärretty. Olemme saaneet uuden mantran BIG DATA. Taas säikähdän. Ollaanko taas menossa överiksi? Tietoon hukkuminen on suuri vaara. Tiedon valtaisasta paljusta on vaikea päästä ulos luovuuden kukkiville kentille.
Saattaa olla ilmeinen vaara, että hukumme BIG DATAAN. Ymmärrän kyllä historian toistamisen auttavan sääennusteiden laatimisessa. Mutta ihmisennusteiden laadinnassa voi syntyä ongelmia. Vai onko sittenkin niin, ettei ihminen muutu? Jos ei, niin silloin kaikki mennyt toistaa itseään. BIG DATA onkin kelvollinen meidän tulevaisuutemme malliksi.
Merkillistä että ajatellessani tulevaisuutta katselen mieluummin vanhoja dokumentteja 50 vuoden takaa, sellaisia jotka kertovat tulevaisuudesta vuonna 2000, kuin että kuuntelisin nykypuhujia jotka kertovat tulevaisuudesta 30 vuoden päästä eli vuonna 2050. Miksi suhtautumiseni on näin kieroutunut? Minusta aivan kuin tuntuu siltä, että nuo vanhat puhujat koskettavat tulevaisuutta ja sen osana ihmistä herkemmin kuin nämä nykypuhujat jotka milteipä kieltäytyvät katsomasta menneisyyteen esitelleensä tulevaisuutta. He näyttävät kuvia robottiautoista tai liikenteen palvelutuotantoon yhdistelevistä kännykkäappeista juuri sillä varmuudella, jonka…...
Futuristisella matkalla ylihuomiseen 1971
YLE:n Elävästä Arkistosta löytyi hauska ohjelmasarja: ”Futuristisella matkalla ylihuomiseen 1971”. Sarjassa on koulutelevision käyttöön tehtyjä puolen tunnin filminpätkiä. Ne ovat kiehtovaa katseltavaa. Filmien nimet ovat:
Ihmiskuntamme tulevaisuus
Ihmisen terveyden tulevaisuus
Uusia maailmoja tutkimassa
Minkälaisen luonnon haluamme?
Futurologia eilen ja tänään
Ihmisten kaupunki
Dosentti O. E. Niitamo (1926–1999) on ensimmäinen haastateltava. Hän oli tunnettu yhteiskunnallinen vaikuttaja ja BIG DATAn hallitsija Tilastokeskuksen pääjohtajana. Hän arvelee, että ehkä jo 1980-luvulla älyä voitaisiin lisätä kemiallisesti ja lapset menisivät apteekin kautta kouluun. Vielä hän arvuuttelee, että vuonna 2000 älykkäitä eläimiä käytettäisiin alemmissa työtehtävissä. Omaan dataansa pohjautuen hän pitää mahdollisena, että jo vuonna 2000 koira voisi elättää perheen.
No, kaikki ei kuitenkaan ole yhtä hullua. Niitamo on huolissaan siitä, että maksukykyisten kysyntä ja hyvinvointi ohjaavat tieteen painopistealueita. Maksukyvyttömien pahoinvointi, puute, hätä, eriarvoisuus ja sorto ei sitä nyt ohjaa. On kaksi eri asiaa: ”mitä ihminen voi” kontra ”mitä ihminen haluaa”. Niitamo haluaa pöydälle ”mitä ihminen haluaa”. Hän haluaa muuttaa futurologian arvofuturologiaksi eli keskusteluksi ihmisen tavoitteista. Vielä hän puhuu kaupungeista – meidän ajankohtaisesta teemastamme. Hän sanoo ihmisten kaupungin kolme tärkeintä asiaa olevan: oikeus asuntoon, oikeus tietoon ja oikeus päätöksiin.
Tavoitehakuisuus on pinnalla muidenkin puhujien sanomana. Pekka Kuusi (1917-1989), tutkija ja tunnettu yhteiskuntapoliitikko ja filmin tekohetkellä viittä vaille Alkon pääjohtaja, hän vaatii ihmiskunnan yhteisten tavoitteiden pohdintaa. Hän uskoo tällaisen pohdinnan jopa mahdolliseksi. Ei kuitenkaan hyvältä näytä! Toinen puhuja, Reijo Wilenius(1930-), ihailemani yläluokkalainen, haastattelun hetkellä filosofian tohtori, myöhemmin Jyväskylän yliopiston professori, hän näki jopa oireita ihmisen syvemmän muutoksen mahdollisuudesta. Wileniuksen mukaa ihminen käyttäytyi silloiseen aikaan kuin elefantti posliinikaupassa, särki maailmaa ja tuhosi toisia ihmisiä. Wilenius näki kuitenkin todennäköiseksi, että kovan paikan tullen ihminen löytää uusia moraalisia voimia ja tulevaisuus muodostuukin paremmaksi kuin miksi tulevaisuudentutkijat sen ennustivat.
Klikkaa tuohon ja katsele sympaattista tulevaisuudenpohdintaa:
Ennusteet ja mennusteet
Tietyt asiat ovat laskettavia ja tietyt asiat ovat laskettavuuden ulkopuolella. BIG DATA:a pyöriteltäessä on selvää, että sääolojen mallintamisessa auttaa satelliittien ja muiden havaintokeinojen tuoma tieto luonnonilmiöiden toistuvuudesta ja epäsäännöllisyyksistä. Silti sää on eräs vaikeimmin ennustettavia asioita. En tarkoita huomista säätä, vaan säätä 30 vuoden päästä. Sehän on se aika, joka on hyvin yleinen ohjetilanne tulevaisuutta mietittäessä. Helsingin uusi yleiskaava hamuaa tulevaisuutta juuri tuolla noin yhden sukupolven aikamatkan päässä. Siellä ei ole mitään tietoa säästä tuona helmikuun kolmantena päivänä vuonna 2050. Siellä on kuitenkin massiivista tietoa taloista, kaduista, pikaraitovaunuista ja bulevardeista. Jim Barrow on arvioinut ilmiöiden laskettavuutta. Yhteiskuntatieteet, taloustieteet ja rahoitus ovat hänen mielestään sään ohella vaikeasti ennustettavia asioita. No sää on sentään helpommin ennustettava elävien olentojen ohella.
Ajattelin löytäväni kivoja ennusteita osoittaakseni nykyisten tulevaisuutta hulvattomasti käsittelevien taikureiden olevan huojuvalla pohjalla. Erityisesti ajattelin noita kilpailukykytaikureita, digitaalitaikureita ja sosiaalitaikureita, puhumattakaan liikennetaikureista tai robottitaikureista. Nelikopteritaikurit jätän sentään ajattelun ulkopuolelle oman onnensa nojaan. Vai onko niin että nelikopterirekat pian kuljettavat tavaramme. Silloinhan olisimme palanneet takaisin siihen aikaan, kun raskaat kuljetukset ajateltiin hoidettavan ilmapalloilla. Sehän oli juuri sitä aikaa, kun tekivät tuon Elävä-arkistosarjan. Kyllä, silloinen ystäväni Eino Tunkelo on ollut filmienteon asiantuntijana.
Jim Barrow teki asetelman asioiden ennustettavuudesta. Olen tätä kuvaa käyttänyt usein. Uskon siihen. Siinä kerrotaan yhteiskuntatieteiden, taloustieteiden ja rahoituksen olevan laskettavuuden tai vaikkapa ennustettavuuden ulkopuolella. Ilmiöt ovat liian monimutkaisia laskettaviksi. Ihminen taitaa olla sotkemassa kuvioita.
Neljä suurta ennustajaa
En varsinaisesti aio tehdä luetteloa maailman ennusteista. En aio kertoa Nostradamuksen(1503-1566) ennusteista, sillä hän lienee itse sanonut uskovansa historian toistavan itseään ja siksi hänen tulevaisuutensa on pelkästään trendiennusteita ja menneen ekstrapolointia. Toisaalta juuri tuossa alussa sanottiin jonkun sanoneen, että siinä se on se viisauden alku – menneen tuntemisessa. Mutta jos joku puhuu trendeissä, silloin hermostun. Hermostun nimittäin kahdesta sanasta, ensimmäinen sana josta hermostun on trendi, toinen sana josta hermostun on brandi.
En aio puhua transsitilassa ennustavasta ”nukkuvasta profeetasta” Edgar Cacey’sta (1877-1945) muuta kuin sen, kun hän 6 kuukautta ennen Wall Street -romahdusta ennusti sen tapahtuvaksi. Rikkoi siis ennusteella Jim Barrowin säännön, mutta aikajännekin vaikuttaa lyhykäiseltä. No, oli hänellä myös parempia ja pitemmän sihdin ennusteita, ennusti mm. vuonna 1929 että veripisarasta voisi arvioida ihmisen terveydentilan.
En enempää kirjoita myöskään Thomas A. Edisonista (1847-1931) muuta kuin sen, että hän vuonna 1901 ennusti sementin ja teräksen tulevan muodostumaan rakentamisen perusmateriaaleiksi ja että rakentajilla on puusta tehdyt muotit, joilla talot valetaan. Talotyyppejä löytyy sadoittain. Se oli mainio ennuste, joka pääosin toteutui.
En myöskään ryhdy kehuskelemaan kroatialaisamerikkalaista Nikola Teslaa (1856-1943), joka vuonna 1909 ennusti kaikilla ihmisillä olevan tulevaisuudessa henkilökohtaisessa käytössään sähköiset aparaatit joilla he voivat olla yhteydessä maapallon toisella puolella olevaan ihmiseen. Tämä meni ihmeellisellä tavalla nappiin. Hänellä oli myös toinen todella suurisuuntainen ennuste. Siinä hän uskoo vakaasti maailman johtajien aikanaan viisastuvan.
Mitä hän ennusti? Näin hän kirjoitti: ”Tänään useimmat maailman sivistyneet maat kuluttavat maksimin tuloistaan sotaan ja minimin opetukseen. 21 vuosisata tulee kääntämään tämän päälaelleen. On kunniakkaampaa taistella välinpitämättömyyttä vastaan, kuin kuolla taistelukentällä. Uuden tieteellisen totuuden löytäminen tulee tärkeämmäksi kuin diplomaattien riitely. 21 vuosisadan sanomalehdet tulevat antamaan lehtien takasivuilla tilaa tarinoille rikoksista tai poliittisesta kähminnästä, mutta antavat etusivuillaan tilaa uusien tieteellisten hypoteesien julkaisulle.”
Tämä ennuste nyt ryhtyi minua kiusaamaan. Niin paljon että kaivoin hieman tilastoja päästäkseni selville Nikola Teslan ennusteen toteutumasta. Muuten: miksi Elon Muskin autoilla on merkkinä Tesla? Liittyykö se Nikola Teslaan. Kyllä liittyy. Sanovat tiimin pohtineen tulevan tuotteen merkkiä. Ehdolla olivat sähkötekniikan huipputekijät Faraday ja Tesla. Jälkimmäinen valittiin eikä ansiotta.
Nikola Tesla ennusti maailman muuttuvan hyvään suuntaan. Hän arvioi asevoimiin käytettävien resurssien vähenevän ja opetuksen osuuden lisääntyvän. Onko ennustus toteutunut? Historiallinen rahankäyttö on tuntematonta, on tutkittava viimeisiä vuosikymmeniä. Tilastoja löytyy Maailmanpankin sivuilta. Asevoimiin käytettiin 1960-luvulla korkean tulotason maissa 6,5% kansantulosta. Matalan tulotason maissa asevoimien osuus oli 1,5%. Nyt osuudet ovat lähestyneet toisiaan. Asevoimien osuus on molemmissa ryhmissä kahden prosentin tietämillä. Opetukseen käytettävä kansantulosuhde on pysynyt korkean tulotason maissa lähes vakiona noin 5% tietämillä. Matalan tulotason maissa ollaan alle 4 prosentissa. Hienonhienoista kasvua opetuksessa on havaittavissa. Mutta vain hienonhienoa. Surullista, Teslan ennuste on vain puoliksi toteutunut.
Kuvassa näkyy eräiden maiden osalta tapahtunut kehitys. Havaitaan asevoimien kustannusosuuden kansantulosta kauttaaltaan laskevan. Suomi ja Ruotsi ovat nykyään samalla tasolla. Venäjä on nostanut asevoimien osuutta. USA:ssa sen voisi nykyisen hallinnon toimilla jälleen nousevan. No sanomattakin on selvää, että asevoimien absoluuttinen kokonaispanostus on kaikissa maissa ollut nousussa kansantulon kasvaessa vuodesta 1960 nykyhetkeen samassa rahanarvossa noin kaksinkertaiseksi.
Prosenttia ja kansantuloa, siinä menee suhteissa sekaisin. Laitoinpa tähän vielä absoluuttisia lukuja asevoimien menoissa tapahtuneissa muutoksissa per capita. Eihän suurta muutosta näy. Suomessa on jatkuvasti tehostettu puolustusvoimien rahoitusta. Hyvä niin. Ruotsi on hieman vähentänyt rahoitusta, mutta muutos taitaa olla näköpiirissä. Venäjä on nostanut per capita rahoituksen Suomen ja Ruotsin tasolle. Amerikkalaiset ja norjalaiset huitelevat omilla halsseillaan.
Opetuksen suhteen vallitsee melkoinen hässäkkä. Suomi ja Ruotsi ovat kärkiryhmässä noin 7% osuudella. Tanska ylittä meidät lähes 9% lukemalla. USA on tasolla 5% ja Venäjä alle neljässä prosentissa. Koko maailman luku on 4,7%. Varsinaista nousua ei ole havaittavissa.
Tesla oli hieman oikeassa ja osittain väärässä
Olen nyt käynyt läpi Nikola Teslan positiivisen tulevaisuudenkuvan ja todennut hänen olleen hieman oikeassa mutta enemmän väärässä. Panostus opetukseen ei ole lisääntynyt, eikä panostus asevoimiin ole vähentynyt. Tai hieman kyllä, mutta ennusteen toinen osa jossa hän arvioi julkisen sanan ja sanomalehtien uudistusta, siinä hän on täysin erehtynyt. Tai ehkä hieman onnistunutkin. Tiede ja innovaatiot eivät ole saaneet sanomalehdissä Nikola Teslan toivomaa etusivujulkisuutta. Mutta jotain on tapahtunut: kulttuuri on saanut lähes urheiluun verrattavaa palstatilaa. Kulttuuri ja opetus ovat kaksi eri asiaa, mutta ne ovat kylki kyljessä ja ihailevat toisiaan. Kaukaa ja varovasti, mutta kuitenkin.
