Ilman tekoälyä tulemme olemaan teknologian orjia. Jotkut ovat sitä mieltä, että nimenomaan tekoäly voi pelastaa meidät digitalisoitumisen vaaroilta ja nimenomaan tekoälyn itsensä luomilta vaaroilta. He sanovat tekoälyn ratkaisevan puolestamme suuren osan meidän jokapäiväiseen elämäämme liittyviä asioista, tarkoittaen nimenomaan asioita jotka nyt sitovat meidät kännykkäämme, tablettiimme ja tietokoneeseemme. He tarkoittavat että sitten kun tekoäly on ottanut meidät valtaansa emme enää havaitse sen olemassaoloa. Joku taisi verrata tuota uutta olotilaamme sähkövalon tuloon ympäristömme osaksi. Aluksi ihmiset pitivät valoa vaarallisena ja visuaalisesti häiritsevänä. Öljylamppu oli turvallinen ja lampun valo oli ystävällinen. Sitten kuitenkin muutamassa vuodessa ihmiset unohtivat sähkövalon olemassaolon ja sen vaikutukset käyttäytymismalleihin. Samalla tavalla tulee käymään kaikelle sille joka nyt pakottaa meidät pitämään kännykkäämme valmiustilassa tai jatkuvan huomiomme kohteena.
Olikohan tuo vertailu relevantti? Se muistuttaa hieman nykyistä viranomaisten ja poliitikkojen ajattelua fyysisen liikenteen muuttamisesta bittiavaruuden kaltaiseksi. Kysymys on laskutuksesta. Keskitetyn järjestelmän puitteissa maksut tipahtavat pankkitilille aivan huomaamatta, näkymättä. Ilmeisesti tekoäly tulee huolehtimaan tästäkin ongelmasta. Kun tili tyhjenee kaupparobotti lastaa dronen tuomaan kauppakassiin vain rahan sallimat kalorit. Pahimmassa tapauksessa se matkustaa Hurstin jakopaikkaan kauppakassin hakuun.
Autolla ajellessani kuulen radiokanavilta vanhemman herrasmiehen toistavan Suomen tulevaisuuden tärkeimmäksi rakennuspuuksi tekoälyn. Hän toistaa tekoäly, tekoäly, tekoäly. Saattoi olla vielä neljännenkin kerran TEKOÄLY. Ajattelen ja ihmettelen, kuka se nyt näin on huimaantunut. Hän on suuren suomalaisen kauppayhtymän eläkkeelle siirtynyt toimitusjohtaja, joka näin julisti, suorastaan uskonoppineiden malliin. Oli tullut uskoon. Tekoälystä puhuvat myös RAAD-ihmiset, jota julistavat kuolemattomuutta ihmiselämän suurena tavoitteena. Ja ilmeisesti uskovat vanhan testamentin aikaiseen suurten patriarkkojen lähes tuhannen vuoden ikään jo lähitulevaisuudessa. Josko sitten ikuinen elämä olisi toisen asteen tavoitteena. Niin, selvyyden vuoksi en nyt puhu kuolemanjälkeisen ikuisen elämän tavoitteesta vaan aivan oikeasti tämän raadollisen ihmisolennon elävänä muumioimisesta.
Maapallo muuttuu asuinkelvottomaksi tulipalloksi vuoteen 2600 mennessä, sanoo fyysikko Stephen Hawking. Tärkeimmät syyt ovat ylikansoittuminen ja energian liikakäyttö. Hän ei tuossa yhteydessä mainitse tekoälyä. Ehkä tekoäly onnistuu tuhoamaan meidät jo ennen tuota hetkeä. Hawking, Bill Gates, Elon Musk ja liuta muita tieteen ja teknologian supertähtiä ovat toistuvasti varoittaneet, että tekoäly voi olla ydinaseita paljon vaarallisempi. Ainakin Gates ja Musk ovat aktiivisesti tekoälyä kehittämässä ja rahoittamassa. Olisiko heidän ideanaan pelotella muita pois loistavalta bisnesapajalta? No hyi! He ovat vilpittömimmistä vilpittömimpiä.
USA:n sotilasteollisuuden tutkimuslaitoksen DARPA’n kuvauksen mukaan tekoälyn kehityksessä on kolme vaihetta: käsityönä koottu tieto, tilastollinen oppiminen ja sisällön ymmärtäminen. Kauppamiehet sanovat tekoälyn nykyongelmana olevan mainosten kehittäminen, jotta saataisiin myytyä tavarat, joita valmistetaan. Tulevaisuudessa tekoäly auttaa kauppiaita tekemään tuotteita joita ihmiset haluavat. Oliko lievää tekopyhyyttä tai kaksinaamaisuutta? Sotateollisuuden älykkään taisteluvarustuksen kiinnostuksen kohteena eivät niinkään näytä olevan suuret taistelulaivat ja lentävät linnoitukset. Kiinnostavia näyttävät olevan ampiaisen kokoiset ja nanokokoiset taistelurobotit.
Fujitsu-johtaja Joseph Reger varoittaa tekoälyn vaaroista – "voi olla ihmiskunnan kauhistuttavin ase". Koneoppiminen ja tekoäly liittyvät itseohjautuviin autoihin, kyberhyökkäysten laitteisiin ja ohjelmistoihin, sairaaloiden ja terveydenhuollon robotteihin ja jopa sodankäynnin robotteihin. Tekoälyn kehitys etenee eksponentiaalisesti kolmessa vaiheessa. Nyt ollaan ensimmäisessä, eli kapean tekoälyn vaiheessa. Tietokone pystyy suorittamaan hyvin yksinkertaisia tehtäviä nopeammin ja tarkemmin kuin ihminen suurista datamassoista. Toisessa vaiheessa, johon voi mennä vielä kymmeniä vuosia, puhutaan yleisen tekoälyn tasosta. "Silloin tietokone suoriutuu melkein mistä tahansa päättelystä paremmin kuin ihminen." Tämä kehitysvaihe on varmasti tulossa, mutta sitä ei voida sanoa, kestääkö siinä 20 tai 30 vuotta vai pidempään. Tulevaisuudessa voi häämöttää vielä kolmas vaihe. "Tästä en ole aivan varma, mutta pidän sitä mahdollisena." Kolmas vaihe on supertekoäly. "Tämä tunnetaan myös singulariteetin nimellä." "Tässä vaiheessa tekoäly suoriutuu kaikesta laskennasta ja päättelystä paremmin kuin ihminen." Reger sanoo, että kolmas vaihe tarkoittaa sitä, että tekoäly pystyy luomaan uutta tekoälyä. "Tässä vaiheessa tietokone alkaa harkita, tarvitseeko se enää ihmistä avukseen." Tässähän tulevat väkisin mieleen Terminator-elokuvien robotit ja SkyNet-verkot, jotka aloittavat sodan ihmiskuntaa vastaan. "Jotta emme joudu koskaan sellaiseen maailmaan, meidän on ajoissa pistettävä rajat, säädettävä rajapinnat ja määrättävä lailla pelisäännöistä."
Nanoteknologia tuntuu nyt pelottavalta
Mielikuva älykkäistä roboteista seisomassa liukuhihnan ääressä kiristämässä jakoavaimilla uusien robottien muttereita tuntuu lähinnä hupaisalta. Siksi tekoäly liitetäänkin usein toiseen lähitulevaisuuden lupaukseen ja eksistentiaaliseen uhkaan, nanoteknologiaan. Pelätään nanorobottien valtaavat planeetan. Jos robotti on hyvin pieni, vaikka hyönteisen tai bakteerin kokoinen, se pystyisi ottamaan kaiken tarvitsemansa raaka-aineen ilmasta, maaperästä ja eliöistä – kaikissahan on samoja atomeja, hieman eri suhteissa vain. Robotin ei edes tarvitse olla kovin älykäs, kunhan se vain osaa valmistaa kopion itsestään. Grey goo, harmaa mönjä: yksi robotti, kaksi, neljä, kahdeksan… ja kohta koko maapallo on peittynyt niihin.
Nanorobotti häärimässä verisolujen lääkintätoimissa. Se on hyvä tulevaisuus. Paha tulevaisuus näyttäisi olevan lentävien robottien armeijat jotka kuvan ja kielentunnistuksella varustettuina nappaisivat tekoälyn kuolemaan tuomitsemia kuin kärpäsiä.
12 mahdollista maailmanloppua - tekoäly suurin vaara
Oxfordin yliopisto ja ruotsalainen Global Challenges -säätiö julkaisivat vuonna 2015 ensimmäisen tieteellisen tutkimuksen ihmiskuntaa uhkaavista riskeistä. Sadan vuoden aikana suurimmaksi vaaraksi arvioitiin tekoäly, joskin haarukka oli suuri, jossain nollan ja kymmenen prosentin välillä. Muiden ilmeisten vaarojen lukemat jäivät prosentin osiin, eikä ihan kaikkien todennäköisyyttä pystytty arvioimaan. Ohessa riskit.
■ Tekoäly 0–10 prosenttia
■ Tuntematon vaara 0,1 prosenttia
■ Ilmastonmuutos 0,01 prosenttia
■ Synteettinen biologia 0,01 prosenttia
■ Nanoteknologia 0,01 prosenttia
■ Ydinsota 0,005 prosenttia
■ Asteroidi-isku 0,00013 prosenttia
■ Globaali pandemia 0,0001 prosenttia
■ Supertulivuoren purkaus 0,00003 prosenttia
■ Ekokatastrofi Ei arviota
■ Sivilisaation romahdus Ei arviota
■ Ihmiskunnan huono johto Ei arviota
Global Challenges Säätiö teki analyysin maailmaa uhkaavista suurimmista vaaroista. Riskien rajoittamisen ongelmia arvioitiin tekniikan ja yhteistyön tasoilla. Teknologian kannalta vaikeimmin rajoitettaviksi arvioitiin tulivuoren jättipurkaus, ekologinen lajien romahdus ja tekoälyn uhat. Poliittisen yhteistyön tasolla vaikeimmin torjuttavia olivat tekoälyn uhat, maailmanlaajuinen pandemia ja nanoteknologiaan perustuva sodankäynti. Vähiten huolta torjuntamielessä aiheuttivat huono hallinto tai ydinsota.
Ketjureaktiosta on kysymys
Erward Teller (1908-2003) unkarilaisyhdysvaltalaisen tiedemies piti mahdollisena ydinsodan seurauksena syntyvää ketjureaktiota. Ilmakehän vety syttyisi vetypommin ketjureaktiossa ja sytyttäisi maapallon ilmakehän tuleen ja tuhoaisi meidät. Teller itse oli vetypommin kehittäjä. Teoria on sittemmin kumottu. Teorian kumosi kehittäjä itse. Hän kirjoitti kumppaneidensa kanssa raportin LA-602. Vetypommin ketjureaktio ei siis laajene ilmakehän vetyyn ja pyyhi meitä kerralla pois maapallolta. Hyvä, siis selvisimme tuosta itsetuhon autuudesta. Teller taisi olla muuten ensimmäisiä, joka varoitti kasihuoneilmiöstä. Vuonna 1957 hän varoitti fossiilisten polttoaineiden nostavan ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ja sulattavan arktisia jäätiköitä. Vuonna 1998 hän kuitenkin allekirjoitti julkilausuman, joka piti ilmastonmuutosta virhearviona - ilmeinen takinkääntäjä siis. Yhdestä asiasta hän oli varma: hän piti ydinvoimaa ja ydinaseita maailman pelastajina. Ydinvoima pelastaisi meidät fossiilisilta polttoaineilta ja ydinaseet pelastaisivat meidät kommunisteilta.
Toinen koneaika – mielen vallankumous
Sanovat tekoälyn tuovan mukanaan vallankumouksen. Teollinen vallankumous toi meille mekaanisen voiman, nyt tämä uusi vallankumous, toinen koneaika, tuo meille mentaalisen voiman. Sanovat että tieto mahdollistaa älykkyyden. Meillä on intuitio. Emme pysty opettamaan sitä koneille. Siinä onkin tämän uuden vallankumouksen suuri ongelma. Niiden on itse se opittava. Hurjaa! Nyt ne ovat – vai pitäisikö jo varmuuden vuoksi sanoa HE OVAT vastasyntyneen vauvan tasolla. Opettelevat huomaamaan painovoiman vetävän esineitä suoraan alaspäin. Oppivat myöskin nesteen vetäytymisen vaakatasoon. Tämä kaikki tapahtuu itseoppimalla, ilman opetusta. Kissan ja koiran eroista ne eivät vielä tuossa vaiheessa tiedä mitään. Kunhan nyt ensin tutkivat kuvien pikseleistä viiksikarvojen eroja. Vauva oppii seuraavan neljän, viiden vuoden aikana kuvan, puhutun kielen ja kirjoitettujen sanojen merkitykset. Ihmelapset ovat säveltäneet sinfonioita kymmenvuotiaina. Nyt kuvitellaan tekoälyn olevan samalla tiellä. Ja äärimmäisen nopeasti.
Zuse'n Z3-tietokone oli ensimmäinen täysin automaattinen digitaalinen tietokone. Z1 laskukone valmistui jo ennen sotia. Tuosta ajasta on kulunut miltei 80 vuotta.
Kaiken mahdollistaa tietokoneen operaatioiden äärimmäinen nopeus. Konrad Zuse (1910-1995) rakensi 1941 ensimmäisen toimivan tietokoneen Berliinissä. Se pystyi tekemään yhden operaation sekunnissa. Kymmenen vuoden päästä saman hintaisella koneella voitiin tehdä 100 operaatiota sekunnissa. 30 vuoden päästä voitiin tehdä yksi miljoona operaatiota sekunnissa ja tänään 75 vuoden päästä voimme saman hintaisella laitteella tehdä triljoona operaatiota sekunnissa. Jotkut uskovat, että yhden tai kahden vuosikymmenen päästä meillä on pieni laite, joka pystyy tekemään saman määrän operaatioita kuin mihin ihmisaivot kykenevät. Kun mennään vielä 50 vuotta eteenpäin, meillä onkin jo pieni laite, joka pystyy laskemaan nopeammin kuin kaikki 10 miljardia ihmisaivoa yhteensä. Hieman outo vertailu. Suurin osa ihmisaivoista pohtii vain arkipäivän asioita. Milloin syötäis? Pissattaako? Naitattaako? Nukuttaako? Milloin treenit? Mistä fyrkkaa? Suurimman osan ajasta ihmisaivot todella lepäävät. Tietokone taas kutsuu alinomaa väsymättömänä ympäristöään. Väsymättömästi, siihen hetkeen asti, kun virta loppuu. Voisko sellainen katastrofi tapahtua?
Superhuman kävelee yli ihmisen
Meillä on jo nyt ”superhuman” laitteita jotka ajattelevat asiat paremmin kuin inhimilliset alan huiput. IBM:n Deep Blue tietokone voitti shakin suurmestari Garry Kasparovin vuonna 1996. IBM:n Watson –tietokone menestyttyään sairauksien diagnostiikassa ja online shoppingissa voitti Jeopardy!:ssa kaksi pelin mestyaria vuonna 2011. Googlen Deepmind AlphaGo taas hakkasi vuonna 2017 Aasian maailmanmestari Lee Sedolin kiinalaisessa GO-pelissä. Tämä oli lähes järkyttävä uutinen. Tapahtui jotain täysin odottamatonta. Pokeria on aina pidetty bluffauksen mestariteoksena – kaiken muun intuitiivisen lisäksi. Vuonna 2017 tammikuussa Carnegie Mellon yliopiston professori Tuomas Sandholmin luoma Libratus tekoälyohjelmisto peittosi Teksasin pokeriturnauksessa neljä ammattipelaajaa. Taisipa kone voittaa vielä lähes kaksi miljoonaa taalaa.
Tämän vuoden aikana tapahtui kaksi humanismia järkyttävää tapahtumaa. Suomalaisen Tuomas Sandholmin tiimin tekoäly nimeltään Libratus hakkasi pokerinpelaajien huippuja ja vielä uskomattomampana pidettiin, kun Googlen Deepmind-tekoäly peittosi maailman huipun Lee Sedolin GO-pelissä. Viimeisimpänä uutisena havaitsen koneiden välisessä kisassa Deepmindin hakanneen jonkin toisen tekoälyn. Nyt ovat koneet ryhtyneet pelaamaan keskenään, kun ihmisistä ei enää ole vastusta. Onko tämä nyt merkki tuhon alusta?
Tuomas Sandholm sanoi uskovansa tekoälyn purevan usealla alalla. Hän mainitsi business-to-business yhteistyön, kyberturvallisuuden, talouden ja lääketieteen. Niin ja lähes kaikki asiat jotka voidaan mallintaa peleinä. Hän uskoi että nyt kun on osoitettu tekoälyn ylittävän ihmisjärjen kyvyn toimia strategisen järkeilyn keinona - silloin kun tieto on epätäydellistä, olisi aika firmojenkin ryhtyä käyttämään tekoälyä toimintansa suunnittelussa. Huomasitte varmaan nimen ”Tuomas”. Kyllä, hän on alkuaan Suomen kansalainen, nyt myös kaksoiskansalainen. Tuomas valmistui diplomi-insinööriksi Otaniemestä vuonna 1991. Hänellä on mahtava ura tekoälyn kehittäjänä. Nyt yhtäkkiä muistankin hänen nimensä. Hän oli maailmanmestaruustason surffaaja. Noina vuosina, kun minäkin harrastin surffausta, Sain palkinnon viimeisenä maalinpäässeenä Lauttasaaren ympärisurffauksessa. Tuomas taisi olla voittaja. Tai sitten muistan väärin. Katso tästä, kun Tuomas kertoo algoritmeistaan: https://www.youtube.com/watch?v=1ki1sTarlmM
Joku sanoo teknologisen evoluution olevan miljoona kertaa nopeampi kuin biologinen evoluutio. Hieman huvittaa, kun näkee tekoälyn tuottavan esineitä jotka näyttävät luonnon tuottamilta. No, sepä johtuukin tekoälyihmisten mielestä siitä, että tekoälyn algoritmit toimivat juuri evoluution tavoin – ilmeisesti kokeilevat erilaisia mutaatioita. Nyt tekoälyä käytetään tai ajatellaan käytettäväksi erityisesti ihmisen hyväksi, hänen elämänikänsä pidentämiseen tai hänen terveytensä ylläpitämiseksi. Tuottaakohan tuo evoluutio ihmisen näköisiä olioita? Kuvassa on dronen runko tekoälyn tuottamana ja oravan lantio aivan luonnontuotteena.
Onko tekoäly salainen markkinamanipuloija?
Tekoälyä taidetaan käyttää myös ihmisten addiktoimiseksi heidän älypuhelimiinsa. Jaa, siinäpä taisi todella ensimmäistä kertaa kolahtaa. Tekoäly toimiikin jo nyt meidän joukossamme, mistä muuten voisi johtua, että bussissa, hautajaisten muistotilaisuudessa, juhlissa tai jalkapallokentän reunalla vain kolme kymmenestä on irti kännykästään. Kun paikalla on lapsia, jokainen yli kolmivuotias roikkuu kännykässään. Kaksivuotiaat hamuilevat lähimmän kännykän suuntaan. Totta, ei ihmisäly olisi voinut keksiä mitään noin älytöntä. Sen on täytynyt olla tekoäly.
Meillä oli kylässä italialaisia sukulaisia. Lapsia tai nuoria oli ikäkarsinassa 2-14 vuotta noin kymmenen kappaletta, etelästä ja pohjoisesta, Milanosta ja Helsingistä. Yhteinen seurustelu tapahtui varsin yhdenmukaisen kaavan mukaan. Kaikki muut paitsi alle 3-vuotiaat seurustelivat oman kännykkänsä kanssa. Vain jalkapallo olisi voinut kiihottaa nuo kaikki yhteen. Mutta kun satoi loskaa.
Meillä on ollut työkaluja kivikirveestä alkaen jo vuosimiljoonia. Ne ovat olleet tottelevaisia. No, kotieläimet ovat kyllä olleet jo aivan ajatteleviakin, kyllähän nekin ovat ihmisen työkaluja. Mutta niiden oppimiskyky ei ole yltänyt yli ihmisen. Kummallista, miksi näin ei tapahtunut? Onhan niillä ollut aikaa vuosimiljoonia oppia ihmisten tekemisestä. Nythän tuo tekoäly aikoo sen tehdä aivan käden käänteessä. Tällä hetkellä on menossa kuvista oppiminen ja asioiden tunnistaminen kielellisesti. Sataa. Sen jälkeen hakukoneet osaavat ehdottaa sinulle läheisintä sateenvarjokauppiasta. Kivaa, voimme nähdä kännykästämme tuon säätilan muutoksen ja jos olemme unohtaneet sateen kastelevan, saamme varoituksen tästäkin suoraan kämmeneemme. Piip! Kolmen minuutin päästä kastutte.
Jossain vaiheessa kirjoittelin:
Yritykset uskovat tekoälyyn
Jenkeissä tänä vuonna suoritettu tutkimus osoitti tällä hetkellä 15% yrityksistä sellaisiksi jotka sanoivat tekoälyn vaikuttavan heidän toimiinsa paljon. Viiden vuoden päästä 60% yrityksistä kuvitteli tekoälyn suuresti vaikuttavan heidän prosesseihinsa. Itseasiassa vain 5% yrityksistä on sellaisia joissa tekoälysovellutukset toimivat laajasti, 18% käyttää hieman ja 23% pilotoi. Runsas puolet vielä odottelee. Markkinaennusteet ovat mahtavia. Kun markkinan arvellaan olevan tänä vuonna 4 miljardia kasvaisi se vuoteen 2025 mennessä 60 miljardiin euroon. Verrattuna maailman aseteollisuuteen olisi tuo pehmeä teknologia silloin jo viidesosa aseteollisuuden markkinasta. Raha pyrkii rahan luo. Aseteollisuus on suuri markkina, mutta terveydenhuolto on vielä moninkertainen armeijoihin verrattuna. Se on ehdottomasti markkina, joka on tekoälylle suotuisa. En puhu nyt diagnostiikasta ja hoidon robotisoinnista puhun siitä, että miljardit ihmiset ryhtyvät omiksi lääkäreikseen. Heillä on älypuhelimensa ja sensorinsa ja he tarkkailevat itseään alinomaa. He lääkitsevät itseään ja douppaavat itseään. He valitsevat ruokavalionsa ja viihteensä. Tai ei – he eivät valitse vaan tekoäly valitsee – markkinaehtoisesti. Toiset kaksi suurta kustannuskenttää ovat sosiaalihuolto ja koulutus. Tekoälylle on mahtavia tehtäviä. Sanoin tuon ironisesti. Näemmekö pian, kun teddykarhun näköiset silkkikarvaiset robotit syöttävät meidän vanhuksiamme hoitokodeissa, juttelevat heille mukavia, määräävät heidän nukkumaanmenoaikansa, jakavat lääkkeet ja silittelevät heidät uneen.
Ilman ironiaa – opetus on jo muuttunut ja muuttuu lisää. Jotkut sanovat, että opettajat muuttuvat valmentajiksi. Outi, tiedän tämän sinua suuresti ärsyttävän. olethan opettaja. Nyt sinulla on tilaisuus sanoa tähän opettajan roolin muutokseen painava sanasi. Odotan sitä.
Millaisiin kaupunkeihin tekoäly meidät asuttaa?
Huh. Nyt väsähdin. Minun tarkoitukseni oli ryhtyä arvuuttelemaan sitä, millaisia kaupunkeja tekoäly suunnittelee sitten kun oppivat koneet ovat hieman harjoitelleet kaavoitusta, tehneet nuo virheensä ja sitten oppineet ne välttämään ja vihdoin kolmen päivän itsenäisen työskentelyn jälkeen iskevät pöytään tilastot, ennusteet ja renderoidut visionsa tulevasta ympäristöstämme. Eikä vain visionsa vaan tarkkaan detaljoidut suunnitelmat valmiina 3D tulostimien ravinnoksi. Tässä prosessissa meidän triviaalit home-ongelmamme tai energiankäytön ongelmat ovat menneen talven lumia. Puhumattakaan liikenneongelmista. Tekoäly ohjelmoi meidän vapaa-aikatyömme laadun ja luo meille etäläheisyyden ja tarjoaa meille oikein ajoitettuna itseohjautuvan nojatuolin, jolla liikumme tapaamaan tuttaviamme tai kuljettamaan lapsiamme treeneihin – edellyttäen että tekoäly oli meille tällaisia tarpeita optimoinut.
Onhan meillä malleja tulevaisuuden kaupungeiksi. Niitä on vuosikymmenten takaa. Ainoa mitä en ole vielä nähnyt olisi tekoälyn suunnitelma kaupungiksi. Kummallista miten vähän tekoälyihmiset ovat kiinnostuneet kaupungeista. Olen katsonut kymmenittäin TED-esitelmiä tekoälystä. Kukaan ei puhu kaupungeista! Niin tai puhuuhan Elon Musk Marsiin tehtävästä siirtokunnasta. Siitä on tuo alakuva oikealla. Onkohan tekoälyn tekemä?
Vihdoinkin sitten ihmettelen asiaa, jota kohti olen ollut koko ajan ajatuksissani menossa, mutta kun en ole ymmärryksessäni päässyt vielä heikon tekoälyn alkeisasteelta ylemmäksi. Se on kysymys kaupungeista, joita tekoäly suunnittelee. Millaiselta ne mahtavat näyttää? Haluan miettiä tuota, mutta nyt ei näyttänyt vielä olevan aika.
