Keskuspuistoasia elää nyt hiljaiseloa. Valitus on tehty ja valittajat toivovat parasta. Mitä valitukselta voimme odottaa? Ja kuinka pian voimme jotain odottaa? Asiat ovat nyt juristien käsissä. Kunnes ne taas asiantuntijalausuntojen kautta palautuvat osin suunnittelijoidenkin käsiin. Ainoat jotka nyt eivät pääse sanomaan mielipiteitään ovat poliitikot. Heillä oli puheenvuoronsa kaupunginhallituksen ja valtuuston kokouksissa ja muissa asiaan liittyvissä kokouksissa. Heidän tilaisuutensa tulee jälleen sitten kun asia tulee uudelleen käsittelyyn KHO:n päätöksen jälkeen. Koko käyty prosessi oli asianharrastajan mielestä hyvinkin yllättävä ja määrätietoinenkin. Harvoin on Helsingin maankäyttöön liittyvässä päätöksenteossa nähty kokoomuksen, demareiden ja vihreiden valta-akselia tai pitäisikö sanoa kiertokankea. Ja vielä niin että asiantuntijalautakunnassa vasemmistoliittokin oli akselia pyörittämässä. Tämän valta-akselin vahvaa vääntömomenttia ei mikään saanut jarrutettua. Se oli saavuttanut ilmeisesti aivan vahingossa tämän vahvan liikkeen ja jatkoi sitä vääjäämättömästi. Kaikki päättyi valtuuston 471 minuuttia kestäneeseen yleiskaavakeskusteluun ja Vartiosaarikeskusteluun. Yleiskaavakeskustelussa käytettiin 140 puheenvuoroa. Vartiosaarikeskustelussa puheenvuorojen määrä oli 32. Äänestyksiä koko revohkaan mahtui 54 kappaletta. Lopuksi yleiskaava hyväksyttiin äänin 55-30. Vartiosaari taas päätettiin rakentaa äänin 44-40.
Vartiosaaren äänestyksessä oltiin melko tasoissa. Olisi tarvittu vain kolme ehdokasta saaren rakentamista vastustamaan, niin osayleiskaava ja yleiskaavakin tältä osin olisivat kaatuneet. Nyt Vartiosaaren rakentamista vastustivat svedut, vasemmisto, kristityt ja vihreät yksimielisinä. Vihreät siis kannattivat saaren rakentamista yleiskaavassa, mutta vastustivat samaa asiaa osayleiskaavassa?! Rakentamista taas kannattivat yksimielisinä kokkarit, demarit ja kepu. Hursti myös kannatti rakentamista, Hakasen pysyessä sitkeästi yleiskaavan vastaisella linjalla. Luopioina ryhmänsä enemmistön suhteen olivat rakentamista vastustamassa persuista Lindell ja Huru.
Yksi yleiskaavan suurista arkkitehdeista on Ode Soininvaara. Tässä kuvassa valtuuston kokouksesta hän puhui ja sanoi, että seuraava valtuusto joutuu sitten pohtimaan miltä osin keskuspuiston kohdalla voitaisiin jättää rakentamiseen aukkoja. Hän sanoi, että tietenkin Pirkkolan kohdalla voidaan jättää jokin aukko rakentamatta, mutta kokonaisuudessaan itäpuolta ei voi jättää rakentamatta. Syynä on raitiotien rakentamisen hinta. Raitsikka on hänen mielestään bulevardien rakentamisen tärkeä edellytys. Tosiasiassa raitiotien investointi ei ole mitenkään ratkaiseva bulevardien rakentamisen kannalta. Sen kustannus kerrosneliömetriä kohti on korkeintaan 100 euroa silloinkin, jos bulevardi rakennetaan ”aukkoisena”. Kunnon bulevardilla ratikka jää investointina 60 euroon per neliö. Se on vähän parkkipaikkoihin verrattuna, sillä tiiviissä rakentamisessa kannen alle sijoitettavat parkkipaikat maksavat 300 per asuntok-m2.
Yleiskaavapäätökseen liittyi seuraava vesittävä lauselma: Hyväksyessään yleiskaavan kaupunginvaltuusto päättää samalla, että jatkosuunnittelussa ratkaistaan tarkemmin maankäyttöön liittyvät kysymykset Keskuspuiston Hakamäentien ja Kehä 1 välillä kulkevan osan kohdalta sekä Hämeenlinnan väylän bulevardisointiin liittyen. Prosessissa määritellään rakentamisalueen raja Keskuspuiston reunan osalta sekä koko alueen suunnitteluperiaatteet ja aikataulut mukaan lukien tarvittavat metsäistutukset rakentamisalueiden reunoihin. Valmistelun lähtökohta on, että Keskuspuisto ja asuntorakentaminen sovitetaan yhteen niin, että Keskuspuisto säilyy mahdollisimman laajana, kuitenkin bulevardin toteuttamiskelpoisuus huomioiden, esimerkiksi perustuen viher- ja virkistysverkon kehittämissuunnitelmissa esitettyyn kapeimpaan vaihtoehtoon
Ennen valtuuston kokousta oli tehty paljon – Keskuspuiston säästämiseksi. Minä en kuulunut varsinaiseen Maija Hakasen johtamaan Keskuspuiston puolesta –ryhmään. Minulla oli ja on oma lehmä ojassa. Asun suorastaan keskuspuiston ympäröimänä – ainakin kahdelta suunnalta. Vastustan siis keskuspuiston rakentamista. Olen ilmiselvä NIMBY. En kuitenkaan vastusta rajoitettua rakentamista Kuljetusristikkojen ja Metsäläntien liittymän alueilla. Olen kirjoittanut Keskuspuiston puolesta muutamia blogeja. Tässä niistä malliksi kaksi:
Näistä blogeista ei ollut apua taistelussa Keskuspuiston puolesta. Valtuusto halusi muuta. Ja päätti niin. Jopa selkeästi. Käytännössä ryhmäpäätöksin. Mutta ei lannistuta. Kaksi henkilöä liittyy hauskalla tavalla minun maailmaani Keskuspuiston suhteen. Aikana ennen valtuuston päätöstä, ja aikana valtuuston päätöksen jälkeen. Kerron nyt hieman näistä kohtaamisista ennen uppoutumista yleiskaavan valitusprosessiin.
Tapaan Keskuspuistossa haamun entisestä elämästäni. Hän ei kyllä näytä haamulta, vaan varsin virkeältä ja keskustelunhaluiselta. No, täytyy myöntää, onhan mies harmaantunut. Hän on Lauri Nordberg. Et tunne häntä? Me vanhat kyllä kaikki tunnemme hänet. Hän oli kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen 22 vuotta. Siksi ainakin me kaikki konsultit tunnemme hänen purevan arvostelunsa ja selkeät kannanottonsa. Erityisesti hänet muistavat kaikki liikennekonsultit. Lauri oli Enemmistö ry:n perustajia ja aktiivijäsen. Nyt hän seisoi tuolla Keskuspuiston ihmisketjun sivulla. Kohtaamme. On pakko halata. Yhteiset muistot sitä vaativat.
Lauri lähettää minulle sähköpostia: ”Muistan kun menin Keskuspuistoon käymään syksyllä. Minun piti vain käydä katsomassa ketjua, jotta tiedän, miten pitkälle Keskuspuistoa aiotaan rakentaa. Siellä tapasin yllättäen teidät molemmat ja kävimme hyvät keskustelut. Muutenkin toista tuhatta ihmistä käsittävä ketju osoitti, että tässä on kyseessä todellinen kansanliike. Tunsin piston sydämessäni. Jos minua selvästi vanhemmatkin ihmiset jaksavat ponnistella yhteisen kaupunkimme hyväksi, täytyy minunkin tehdä jotakin. Maunulan majalla kirjoitin sitten nimeni kansalaisliikkeen postituslistaan ja siitä se alkoi.
Toinen näistä kahdesta henkilöstä on Olavi Syrjänen.
Olavi Syrjänen lähettää minulle sähköpostia. Hän kirjoittaa: ”Yleiskaavasta on Keskuspuiston osalta tehty valitus hallinto-oikeudelle. Tässä syitä siihen.” Kirjoitus on hieno essee. Sain Olavilta luvan julkaista sen tässä:
”Kun Helsingin yleiskaavaa valmisteltaessa syntyi uhka Keskuspuiston muuttamisesta rakennusmaaksi, oli selvää, että olen mukana sen vastustamisessa. Se johtuu useammastakin syystä: tunnen ja olen ollut mukana Keskuspuiston kaavoitusprosessissa n. 40 vuotta. V. 1999 väittelin Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheenani ’harkintavalta kaavoituksessa ja rakentamisessa’. Väitöskirjan alkusanoissa sanoin tehneeni väitöskirjan rakkaudesta kaupunkisuunnitteluun. Että tämä rakkaus säilyisi,
on vaalittava kaavoituksen perimmäisiä arvoja. Tulin siihen tulokseen, että käytettäessä päätöksenteossa harkintaa tavoitellaan minimivaatimukset täyttävää päätöstä laadukkaampaa ja parempaa päätöstä eli päätöksen tekemistä valitsemalla käytettävissä olevista vaihtoehdoista paras. Onko näin tapahtunut yleiskaavassa Keskuspuistoa kaavoitettaessa? Ei ole. Helsingin kaupunkihan on käytännöllisesti kokonaan asemakaavoitettu. Kaupungissa on toteutetut tai toteuttamista vailla olevat maankäytön suunnitelmat. Nyt yleiskaava on kuitenkin laadittu käyttäen ruutupikseleitä niin kuin Jyväskylässä, joka on suurimmalta osalta kaavoittamatta. Tarkoitus on sijoittaa asemakaavoitetun Helsingin asemakaava-alueille Tampereen koko
infrastruktuurin verran uutta rakentamista. Sehän mullistaa paitsi Keskuspuiston myös useimmat nykyiset asuntoalueet. Summittaisen ruututekniikan mukaisten 100x100 metrin pikselien käyttö yleiskaavassa
johtaa siihen, että kaikki asemakaavat niiden hyväksymisajankohdasta ja ajanmukaisuudesta riippumatta menettävät oikeudellisen suojansa toisin kuin MRL 62 §:ssä säädetään asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista. Yleiskaavan ohjausvaikutuksen perusteella niitä voidaan ryhtyä muuttamaan. Silloin myös
esim. C2 pikselin sisällä olevat nykyiset puistot ja asuinrakennukset muuttuvat suojattomaksi rakennusmaareserviksi. Keskuspuistossa se saattaisi johtaa 15-kerroksisen talomuurin rakentamiseen.
Kun tein väitöskirjaa, yhtenä tärkeänä lähteenä tutustuin arkkitehti, tekniikan tohtori Tapio Periäisen kirjaan Tyhjä. Nyt Helsingin yleiskaava on laadittu kuin kaupunki olisi tyhjä. ’Ellei avaimenreikä ole tyhjä, et voi avaimella avata lukkoa. Postiluukun tyhjä reikä päästää kirjeet sisään’. Oikeustieteessä professorit Ronald Dworkin ja D.J. Galligan ovat käyttäneet harkintavallasta kielikuvaa ”reikä donitsissa” - the hole in the doughnut. Harkinta on reikä lainalaisuuden muodostamassa donitsissa. Harkinnan käyttöä rajoittavat EU-lainsäädäntö, perusoikeudet, oikeusperiaatteet ja kotimaan lainsäädäntö, erityisesti rakennuslainsäädäntö. Keskuspuisto on kuin avaimenreikä, johon yleiskaavassa yritetään työntää uusi raskaan rakentamisen avain, C2 kaavamerkintä, joka merkitsee rakentamistehokkuutta yli 1,8, vaikka lukossa jo on viimeiseen saakka maakuntakaavalla ja asemakaavoilla hiottu ja oikea keskuspuistoavain. Kun avaimenreikä ei ole tyhjä, yleiskaavasta on ollut valitettava.”
Näin ihanan esseen laati Olavi Syrjänen 12.12.2016. Kuvassa Olavi on valmistautumassa Keskuspuiston ihmisketjuun. Huomioteippi on rohkeasti kaulassa, vaikka tien liukkaudesta varoitetaan. Ketju tehtiin päivämäärällä 27.8.2016. Väkeä oli noin tuhatkunta henkeä. Ketju ei nyt ylettynyt aivan täyteen ulottuvuuteen niin kuin esikuvana ollut Baltian ihmisketju, mutta väkeä oli kuitenkin kiitettävästi. Ketjua vielä jatkettiin huomioteipillä niin, ettei ihmisten nyt tarvinnut aivan käsikädessä olla. Se olisi varmaan tuntunut liian intiimiltä. Olin varma, että Ode Keskuspuiston rakentamisen apostolina olisi uskaltanut pyöräillä Katajanokalta ketjua ihmettelemään - mutta miestä ei näkynyt. Ketjussa sen sijaan näkyivät Paavo Arhinmäki ja Yrjö Hakanen.
Kauanko käsittely kestää?
Kirjoitin vielä Olaville ja tiedustelin hänen arviotaan käsittelyajoista. Hän vastasi näin: ”Helsingin hallinto-oikeus ryhtyy käsittelemään valituksia ja pyytää niistä kaupungin vastineen ja mahdollisesti muita lausuntoja ja selvityksiä sekä valittajien kannanotot. Aikatauluista on hyvin vaikea sanoa mitään, sillä on niin monta tekijää, jotka vaikuttavat asiaan. Edellinen Helsingin yleiskaava hyväksyttiin valtuustossa 26.11.2003. Yleiskaava sai lainvoiman 2007. Helsingin hallinto-oikeuden käsittelyajat ympäristöasioissa ovat keskimäärin 7,8 kk ja KHO:ssa yli vuoden. Nyt yleiskaava on paljon radikaalimpi ja vaikuttaa paljon enemmän kaupungin rakenteisiin ja ihmisten elinympäristöön.”
Kolmen valituksen anatomiaa
PIRKKOLAN OMAKOTIYHDISTYS RY, POHJOIS-HAAGA-SEURA RY, RUSKEASUOSEURA RY, HAAGAN TYÖVÄENYHDISTYS RY, MAUNULANPUISTON PALSTAVILJELIJÄT RY, HELSINGIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS RY, HELSINGIN JYRY ja 22 yksityishenkilöä valittivat yleiskaavasta
Keskuspuiston puolesta –ryhmä käsitteli valituksessaan nimenomaan Keskuspuistoa. Valituksen pääkohdat olivat seuraavat:
· yleiskaava on voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan vastainen
· yleiskaava on voimassa olevien Keskuspuiston asemakaavojen vastainen
· yleiskaava on kaupunginvaltuuston hyväksymän virkistysaluekäyttötarkoituksen vastainen
· yleiskaavaratkaisu ei turvaa Keskuspuiston luonnonarvoja eikä sillä vaalita luonnonympäristöä eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja
· yleiskaavan vuorovaikutusprosessi ei mahdollistanut kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien toteutumista,
· yleiskaavaratkaisu ohjaa muuttamaan voimassa olevia asemakaavoja siten, että laajojen kansalaispiirien elinympäristö heikkenee virkistysalueiden supistuessa
· yleiskaavaratkaisu ei hallintolain 6 §:n mukaisesti suojaa kuntalaisten oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.
Keskuspuistoväen valitus löytyy täydellisenä tästä linkistä: https://www.facebook.com/notes/Keskuspuiston-puolesta/valitus-helsingin-kaupunginvaltuuston-yleiskaavan-hyv%C3%A4ksymist%C3%A4-koskevasta-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6k/372361579764104
Yleiskaavan sisältövaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Nyt Keskuspuistoon osoitetun rakentamisen perusteluiksi on yleiskaavassa esitetty vain Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardiksi muuttamisen teknistaloudelliset edellytykset. Ympäristölautakunnan 2.2.2016 yksimielisesti hyväksymässä lausunnossa todetaan, että yleiskaavaehdotus supistaa yhtenäistä Keskuspuistoa ja heikentää sen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Ympäristölautakunnan mielestä Keskuspuistoon rakentamisesta tulee luopua. Liikuntalautakuntapäätti yksimielisesti 4.2.2016 yleiskaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että Keskuspuisto on oleellinen osa Helsingin viher- ja ulkoilualueiden verkostoa. Yleisten töiden lautakunta, jonka vastuulla Keskuspuiston hoito on, toteaa 2.2.2016 yksimielisesti yleiskaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että Keskuspuisto on Helsingin tärkein ja laajin virkistys- ja viheralue ja keskeinen osa metsäverkostoa. Lautakunnan mielestä Keskuspuiston rakentamisesta luopua ja säilyttää se edelleen virkistys- ja viheralueena.
Suhde Uudenmaan maakuntakaavaan. Uudenmaan valmisteilla olevassa 4. vaihemaakuntakaavassa käsitellään viherrakennetta kokonaisuutena. Voimassa olevien maakuntakaavojen viher- ja virkistysverkon toteutumisen kannalta riskikohta on liiton mukaan ainakin Keskuspuisto, koska sen turvaaminen riittävän laajana ja yhtenäisenä kokonaisuutena on epävarmaa.
Tarkentuvan suunnittelun periaatteen ja luottamuksensuojaperiaatteen rikkominen. Keskuspuisto on maakuntakaavan mukaisesti osoitettu vuoden 2002 yleiskaavassa ja erityisessä Keskuspuiston osayleiskaavassa puistoksi. Samoin myöhemmässä Uudenmaan liiton vaihekaavassa Keskuspuisto on osoitettu virkistysalueeksi. Näiden suunnitelmien toteuttamiseksi koko alueelle on laadittu yksityiskohtaiset asemakaavat. Kaavoituksen on oltava johdonmukaista ja asukkailla on oltava oikeus luottaa tuoreisiin suunnitelmiin ja niiden pysyvyyteen. Keskuspuiston asemakaavat vahvistavat kaupunginvaltuuston demokraattisesti päättämän tahdon Keskuspuiston säilyttämiseksi.
Keskuspuiston muodostamat ekologiset yhteydet. Esitämme, että hallinto-oikeus kumoaa yleiskaavapäätöksen Keskuspuiston osalta, koska yleiskaavassa ei ole esitetty, kuinka on ratkaistu yleiskaavan ympäristövaikutusten arvioinnista esitetty riski Keskuspuiston ekologisten käytävien katkeamisesta tai liiallisesta kaventumisesta ja koska yleiskaavan pikseleihin perustuva esitystapa on epäselvä ja vierekkäisiä pikseleitä koskeva kaavamääräys tekee mahdottomaksi arvioida kuinka suuri riski todellisuudessa on.
Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat. Vaalituksessa esitetään, että hallinto-oikeus kumoaa yleiskaavapäätöksen Keskuspuiston osalta, koska yleiskaavaa laadittaessa ei ole selvitetty riittävästi Keskuspuiston liito-oravaesiintymiä ja liito-oravien elinalueille on yleiskaavassa esitetty rakentamisalueita.
Muut puutteelliset luontoselvitykset. Keskuspuistoon kuuluvalta, suoraan Lääkärinkatuun liittyvältä alueelta löytyy edustavia ja melko laajoja jalopuumetsiköitä, jotka täyttävät luonnonsuojelulain 29 §:n mukaiset jalopuumetsikön kriteerit. Yleiskaavaan liittyen ei ole selvitetty, kuinka Keskuspuistoon esitetty rakentaminen vaikuttaa Haaganpuron uhanalaisen taimenen selviytymiseen.
Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardi, Keskuspuisto ja annetut lausunnot. Uudenmaan ELY-keskus lausuu, etteivät tällä hetkellä käytettävissä olevat selvitykset tue valta- ja kantateiden muuttamista kaupunkibulevardeiksi. ELY-keskus tienpitäjänä on ottanut saman kannan. Liikennevirasto ehdottaa alustavasti kaikkien väylien säilyttämistä valtion väylinä paitsi Vihdintie. Naapurikunnat edellyttävät bulevardisoinnin käsittelemistä osana valtion ja seudun yhteistä suunnittelua.
Keskuspuistoon osoitettu rakentaminen perustuu siihen, että Hämeenlinnan väylä muutetaan moottoritiestä kaupunkibulevardiksi. Valittaja toteaa, että mikäli mahdollisten muiden valitusten johdosta tämä kaupunkibulevardi yleiskaavasta poistuisi, samalla poistuisi tarve ja mahdollisuus rakentaa Keskuspuistoon.
Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa. Kaavoitusprosessia vietiin eteenpäin vaikutusmahdollisuudet sivuuttavalla asenteella. Räikein esimerkki tästä on, että Keskuspuistoon rakentamista perusteltiin päätöksenteossa Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa edustettuna olevien poliittisten ryhmien välisellä sopimuksella, joka oli tehty ennen kuin osallisten kuuleminen yleiskaavaluonnoksesta oli edes päättynyt ja osallisilla oli ollut mahdollisuus esittää siihen perusteltuja muistutuksiaan. Keskuspuiston puolesta esitetyillä mielipiteillä ja muistutuksilla ei ollut vaikutusta kaavoitukseen. Keskuspuiston osalta tuli 82 muistutusta ja kirjeenä 14 150 nimeä käsittävä adressi ”Keskuspuistoa ei saa supistaa Helsingin yleiskaavassa”. (Allekirjoituksia kertyi vielä lisää ja yhteensä nimiä luovutettiin yli 17 000). Tarkkojen karttatietojen esittäminen on palvelussa estetty. Esitämme, että hallinto-oikeus kumoaa yleiskaavapäätöksen Keskuspuiston osalta, koska yleiskaavan valmistelu ei ole mahdollistanut perusoikeuksien ja MRL 62 §:n tarkoittamaa oikeutta vuorovaikutukseen kaavaa valmisteltaessa ja koska yleiskaavaehdotuksen kartta ei täytä yleiskaavan pohjakartalle kohtuudella asetettavia vaatimuksia.
Museoviraston valitus yleiskaavasta
Museovirasto on omassa yleiskaavaa koskevassa valituksessaan käsitellyt useaa aluetta. Julkaisemassaan tiedotteessa Museovirasto pitää muutoin yleiskaavaa onnistuneena, mutta edellyttää eräiden asioiden korjaamista. Tällaisia asioita ovat:
· Malmin lentokenttä
· Tuomarinkylän kartano
· Töölön kisahalli ja Mäntymäen kenttä
· Lapinlahden sairaala
· Keskuspuisto
· Vantaanjoen varren vihervyöhykkeet
· Viikin vihervyöhykkeet
· Vartiosaari
Museoviraston valitus löytyy tästä linkistä: http://www.nba.fi/fi/File/3081/valitus-helsingin-uudesta-yleiskaavasta-2.pdf
Malmin lentokenttäpitäisi säilyttää nykykäytössään. Mikäli käyttö muuttuu, on muutoksia ohjattava ja ne on toteutettava niin, että lentokentän ja sen kiitoratojen avoin tila turvataan.
Tuomarinkylän kartanon alueelle on osoitettava keveämpi, maiseman kulttuurihistoriallisen jatkuvuuden turvaava mitoitus.
Töölön Kisahallin ja Mäntymäen kentän alueella on huolehdittava siitä, ettei rakentaminen heikennä olympiarakennusten, erityisesti Olympiastadion asemaa ja käyttöä avarassa ympäristössään.
Lapinlahti on esimerkki yleiskaavan pikseliratkaisun ongelmista. Sekä sairaalarakennukset että puisto on jo suojeltu, mutta silti yleiskaava osoittaa niiden päälle kantakaupunkimaista rakentamista.
Kaupunkibulevarditpienentävät Keskuspuiston, Vantaanjokivarren ja Viikin vihervyöhykkeitä.
Museovirasto pitää yleiskaavaa lainvastaisena myös Vartiosaaren osalta samoin perustein kuin Vartiosaaren osayleiskaavaa. Museovirasto on valittanut myös Vartiosaaren osayleiskaavasta.
Malmin lentoaseman ystävät ry:n valitus yleiskaavasta
Malmin lentokenttäväen valituksessa pääkohdat ovat:
- Pääkaupunkiseudulle on laadittava kuntien yhteinen yleiskaava
- Kulttuuriympäristöjen suojelu ja Helsingin seudun liikennejärjestelmä ovat puutteellisesti tutkittuja
- Rakennusperintö ja yleiskaavan suhde perustuslakiin ontuu
- Vuorovaikutus yleiskaavatyössä on ollut puutteellista
- Lakimääräiset vaikutusarvioinnit on tehty puutteellisesti ja tarkoitushakuisesti
- Yleiskaava on voimassa olevan maakuntakaavan vastainen
- Yleiskaava on ristiriidassa luonnonsuojelulain ja -asetuksen kanssa
Valituskirjelmä kokonaisuudessaan löytyy tästä: http://www.malmiairport.fi/mly-on-valittanut-helsingin-yleiskaavasta-helsingin-hallinto-oikeuteen/
Kohdittain ja lyhennettynä varsinaisesta valituskirjeestä seuraavia otteita:
Pääkaupunkiseudun yhteinen yleiskaava, MRL 46a §. On perusteltua olettaa, että pääkaupunkiseutu on vuonna 2050 yksi yhtenäinen metropolialue, jolloin yleiskaavan ulottaminen ajallisesti näin kauas ei vastaa tarkoitustaan. Helsingin uusi yleiskaava on siksi ristiriidassa MRL:n 46a § tarkoituksen ja sisällön kanssa.
Kulttuuriympäristöjen suojelu ja Helsingin seudun toimiva liikennejärjestelmä. “Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt” (RKY 2009) on Museoviraston laatima ja valtioneuvoston päätöksellä vahvistettu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelo. Malmin lentoasema lentokenttäalueineen on RKY 2009 -aluekohde. Malmin lentoasemakokonaisuuden elävällä kansainvälisellä kulttuuriperintökohteella on varteenotettavat mahdollisuudet nousta UNESCO-maailmanperintökohteeksi. Malmin lentoasemakokonaisuus on ollut kahdesti World Monuments Fundin (WMF) maailmanlaajuisella 100 uhanalaisimman kulttuurikohteen listalla (2004 ja 2006). WMF:n valintapaneelissa ovat edustettuina myös UNESCO:n maailmanperintöohjelman viralliset neuvonantajaorganisaatiot ICOMOS ja ICCROM. Euroopan johtava kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra on valinnut Malmin lentoaseman vuonna 2016 Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon. Malmin lentoaseman tapauksessa kysymyksessä ei ole pelkkä rakennussuojelu, vaan myös merkittävä aineeton kulttuuriperintö. Yllä esitetyin perustein yleiskaava on MRL 24§:n vastainen, koska sen mukainen alueidenkäyttöratkaisu ei edistä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista.
Rakennusperintö ja yleiskaavan suhde perustuslakiin. Malmin lentoaseman alueen asuntorakentamiselle osoittava yleiskaava on ristiriidassa perustuslain kanssa. Perustuslain 20 §:n mukaan vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.
Vuorovaikutus yleiskaavatyössä on ollut puutteellista. Yleiskaavatyöhön liittyvä vuorovaikutus ja kaupunkilaisten mahdollisuus osallistua elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon on ollut puutteellista. Yleiskaavalinjaukset on tehty ennen vuorovaikutusta, eikä vaihtoehtoisia ehdotuksia ole huomioitu.
Lakimääräiset vaikutusarvioinnit on tehty puutteellisesti ja tarkoitushakuisesti. Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 § edellyttää kaavan laatimisen perustuvan kattaviin vaikutusarviointeihin. Osa vaadittavista tutkimuksista (mm. maaperätutkimukset) on ollut päätöstä tehtäessä keskeneräisiä. Yleiskaavan taloudellisten vaikutusten arvioinnista käy ilmi, ettei Malmin lentokenttäalueen rakentaminen suunnitelman mukaisesti ole taloudellisesti toteutettavissa.
Yleiskaava on voimassa olevan maakuntakaavan vastainen. Helsingin yleiskaava on Malmin lentoaseman osalta voimassa olevan oikeusvaikutteisen maakuntakaavan vastainen. Valtioneuvoston johdonmukaisesti vuodesta 2000 edellyttämän korvaavan kentän puuttumisen vuoksi yleiskaavaa ei voi Malmin lentokentän alueen osalta säätää oikeusvaikutteiseksi. Myöskään maakuntakaavaa ei voida muuttaa oikeusvaikutteisesti siten, että alueen käyttötarkoitus voitaisiin vaihtaa.
Yleiskaava on ristiriidassa luonnonsuojelulain ja -asetuksen kanssa. Malmin lentoasemalla ja sen vaikutusalueella esiintyy monia lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kiellettyä. Näiden lajien käyttämien alueiden kaavoittaminen asuntorakentamiskäyttöön on ristiriidassa luonnonsuojelulain ja -asetuksen kanssa. Valituksessa mainitaan meritaimen, vuollejokisimpukka niittybiotooppi ja heinäkurppa, lepakot, perhoset ja liito-oravat.
Tehdään 750000 asukkaan Helsinki, mutta alueensa keskus!
On varmaan muitakin valittajia. Mutta ainoat valitukset jotka löysin ovat nuo kolme. Kyllähän siinä on kolme merkittävää tahoa. Minä olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että Keskuspuistoon ei pitäisi rakentaa. Olen myös sitä mieltä, että Museoviraston kaikki ehdotukset ovat kannatettavia. Sisäänrakennetusti tämä tarkoittaa, että Malmin lentokenttä pitäisi säilyttää yhdellä kiitoradalla. Tarpeellinen rakentaminen saadaan aikaiseksi ottamalla Tattarinsuo asuntokäyttöön. Bulevardien suhteen olisi paljon kehiteltävää. Nyt suunnitelmat ovat liian hätäisiä ja tutkimattomia. Bulevardiaatetta ei pidä kaataa, se on hyvä. Vihdintie on mainio pilottikohde bulevardien tutkimiseen ja jopa toteutukseen. Monissa kohdin bulevardien varrella on mahdollista rakentaa ilman konfliktia luonnonarvojen kanssa. Olisi kuitenkin ymmärrettävä, etteivät bulevardit millään muotoa ja mitenkään tutkittuina pysty imaisemaan nyt yleiskaavassa esitettyä asukaslukutavoitetta. Valitettavasti myös täydennysrakentamiseen kohdistuvat toiveet muualla ovat ylimitoitettuja. Tosiasiassa tämä tarkoittaa, että asukaslukutavoite (ilman Östersundomia) ei tule toteutumaan. Helsingin kaupungin nykyisen alueen (ilman Östersundomia) asukasluku ei tule koskaan olemaan yli 750000 asukasta. Sekin luku saavutetaan vain työn ja tuskan kanssa. Segregaation ja muun eriarvoistumisen välttäminen on Helsingin ja helsinkiläisten elinehto. Se on Helsingin kilpailukykyä parhaimmillaan.
Helsinki on ympäristönsä osa. Helsinki, Pietari ja Tallinna ovat tämän ympäristön suvereeneja keskuksia. Kaikilla on omaleimaiset esikaupunkinsa ja maaseutunsa. Liikenneverkot yhdistävät. Työssäkäyntialue on laaja. Mutta kunkin keskuksen identiteetti leimaa ihmisten elämää. Ihmisiä eivät hallinnolliset rajat kiinnosta. MAL-raja on useimmille täysin tuntematon ja merkityksetön. Oma kotikatu ja oma kylä kiinnostavat. He ovat yksilöitä. Helsinki ei kuitenkaan ole kaupunki rajojensa sisällä. Se on pikkumetropoli. Sellainen sen tulisi olla myös yleiskaavansa osalta.
