Nyt vertaillaan koronaan kuolleiden määrää tartuntoja saaneiden määrään. Tilaston sanotaan olevan emävale. Minä haluan tietää paljonko sairauksiin ja muihin syihin väkeä yleensä kuolee maailmassa. Kaivanpa esiin viimeisimpiä tilastoja. Tänä vuonna on tähän mennessä kuollut 13 miljoonaa ihmistä. Vuoden lopussa tänä vuonna kuolleita tulee olemaan 57 miljoonaa. Tärkeimmät kuolinsyyt ovat sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes. Kaikki me pelkäämme syöpää. Tähän päivään mennessä vuonna 2020 syöpään on kuollut 1,8 milj. ihmistä. Tilastot kertovat näitä asioita päällekkäin ja sekaisin. Tupakkaan on kuollut 1,1 milj. henkeä ja alkoholiin 0,5 milj. henkeä. Varmaan moni tupakkaan kuolleista oli myös syöpään kuolleita. Influenssaan kuolleita on ollut tähän mennessä 110000 henkeä. Koronatilastot kertovat nyt koronaan kuolleen 11000 henkeä. Se on siis 10 % kaikista flunssaan kuolleista. Liikenneonnettomuuksiin on tänä vuonna menehtynyt 300000 henkeä. Se on 27 kertainen määrä koronatapauksiin verrattuna. Se on järkyttävää. Mutta mitään paniikkia ei synny.
Sotiinko kuoltiin vai kulkutauteihin?
Sodissa kuolemista tai kulkutauteihin kuolemista saatettiin kansojen piirissä pitää tarpeettomana kuolemisena. Hallitusherrojen mielestä asia oli ainakin sotien suhteen toisin. Sota oli osa valtion taloudellista toimintaa. Voitetulla sodalla tai alistetulla siirtomaalla oli valtiontalouden kannalta kiinnostavia hyötyjä. Häviöön ei kukaan sotaan lähtijä uskonut. Nyt ei tietenkään ole näin. Ajat ovat muuttuneet. Ai, niinkö? Miksi valtiot käyttävät kansantulostaan 3 % armeijoihin? Miksi maailmassa armeijat kuluttavat 2000 miljardia euroa vuodessa? Joku siis luulee jonkun tavoittelevan jotain. Asiat eivät olekaan muuttuneet. Puhutaan siis sodista ja kulkutaudeista.
Kuvassa on tappamisen mestareita vuosisadoittain kuvattuna. Siinä kuninkaat ja keisarit kilpailevat tautien kanssa. Heti ensisilmäyksellä näkee suurimman tappajan. Se on musta surma. Sille eivät mahtimiehet pärjänneet. 1200-luku oli Tsingis Khanin ja Hulagu Khanin heiniä. 1300-luvulla Timur Lenk mestaroi.Sodissa kuoli 100 miljoonaa, mutta rutto nappasi 200 miljoonaa. 1400-luvulla hieman rauhoituttiin, mutta 1500-luvulla espanjalaiset ryhtyivät Kaarlen V johdolla valloittamaan atsteekkien maita. Sodat kestivät 200 vuotta ja vainajia syntyi 35 miljoonaa. Silloin puhkesivat myös kulkutaudit eurooppalaisten tuontitavarana. Niihin kuoli puolet atsteekkiväestöstä. Samoihin aikoihin Kustaa II Adolf, meidän kuninkaamme kävi 30-vuotista sotaa ja väkeä tuli surmattua 6 miljoonaa. Ludvig IV Aurinkokuningas ja hänen edeltäjänsä kävivät Ranskassa uskonsotia, joissa syntyi 3 miljoonaa vainajaa. Rutto teki säännöllisiä vierailuja, mutta ei saanut aikaan muuta, kuin miljoonien uhrilukuja. Kummallista että 1700-luku oli noin rauhallista. Olihan silloin Suuri Pohjan sota, hattujen sota, perimyssotia Euroopassa, Amerikan itsenäisyysjulistus ja Ranskan vallankumous, vielä Britannia valtasi Intian, mutta tilastoissa ei näy miljoonalukuja. Kunnes 1800-luvulla alkoi tapahtua. Kiinassa Qinq dynastia säilytti valtansa, mutta sodassa tuli 60 miljoonaa ruumista. Kunnes sitten saavumme ennätykselliselle 1900-luvulle. I maailmansota, Venäjän vallankumous ja II maailmansota nostivat vuosisadan sodissa kuolleiden määrän yli 120 miljoonan. Tautien jumalatkaan eivät olleet toimettomia sillä 1918-luvun maailmaan iski Espanjan flunssa, joka tappoi 80 miljoonaa ihmistä. Siinä kenraalit jäivät tappiolle. AIDS 2015 kilpailu myös ansiokkaasti sotapäälliköiden kanssa, sillä taudin uhrien määrä kohosi 36 miljoonaan. Kaksintaistelu kenraaleiden ja kulkutautien välillä päätyi lähes tasatulokseen. Kenraalit taisivat jäädä kuitenkin hieman voitolle. Virusten jälkeläiset ja kenraalien jälkeläiset eivät kuitenkaan näytä jättävän meitä rauhaan.
Nyt saa puhua kuolemasta
Outoa miten kuolemasta keskustelu on tullut nyt yhtäkkiä sallituksi puheenaiheeksi. En usko, että edes sota-aikana näin avoimesti ennusteltiin seuraavien viikkojen aikana kuolevien määrää. Siihen olisi sensuuri puuttunut. Arkkipiispakin sai tilaisuuden Sannikassa lausua mielipiteitään elämästä ja pakollisesta kuolemasta. Hän tosin kyllä muistutti iankaikkisen elämän mahdollisuudesta. Elämä ei sittenkään tähän koronaan pääty. Mutta sehän on vain tarjolla oikeasti uskoville. Arkkipiispa puhui muuten erittäin hienosti. Täysi kymppi! Taisi sataa kirkon laariin.
Nyt kun tämä kuolemisesta puhuminen onkin tullut sallituksi, niin puhutaan sitten siitä. Ja kysytään lopuksi todennäköisyyttä tulla kuolleeksi juuri koronaviruksen tappamana. Meillä kuolee vuosittain noin 54000 ihmistä. Ennen sotia kuoli noin 48000 ihmistä vuodessa. Sodat nostivat kuolleisuuden 70000 vainajaan vuodessa. Silloin kuoli paljon nuoria ihmisiä. Nyt kuolleista pääosa on 80-90 vuotiaita. Heitä kuolee noin 18500 vuodessa. 70-80 vuotiaita kuolee 12000 vuodessa. Yli 90 vuotiaiden kuolleiden määrä on 13500 vuodessa. 70-80 vuotiaista kuolee 2 %, 80-90 vuotiasta 7 % ja yli 90-vuotiaista vuosittain kuolee 26 %. Kaikki lopuksi kuolevat. Tämä on elämän ja kuoleman laki.
Meidän väestöstämme 72 % on alle 60 vuotiaita. 60-70 ikäisiä on 13 %, 70-80 ikäisiä 9 %, 80-90 ikäisiä 5 % ja yli 90 vuotiaita 1 % väestöstä. Vain yksi tuhannesta alle 60 vuotiaasta voi odottaa kuolevansa tulevana vuonna. 60-70 vuotiasta 10 tuhannesta kokeen tämän kohtalon, 70-80 vuotiailla 24 tuhannesta tulee kuolemaan, 80 -90 vuotiaat, minun ikäluokkani, voi odottaa 74/1000 kuolemaa. Yli 90 vuotiaista neljännes ryhmästä kuolee vuosittain, siis 260 tuhannesta. Niin kai tiedostatte, että jokainen vanhusikäryhmistä kasvaa vuosittain.
Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu, minä mutustelen
Asettelin alussa kysymystä siten että haluaisin ymmärtää millaisen kuoleman todennäköisyyden lisäyksen koronavirus tuo meidän jokapäiväiseen elämäämme. Me olemme kuulleet ennusteita. Arvelen niitä olevan poliittisesti katsoen vaikea julkituoda. Jos katselemme nyt pahinta Euroopan tuhoaluetta Lombardiaa, voisimme vaikka vertailla. Jos nyt siis niin pahasti kävisi kuin pahimmalla alueella näyttää. Siellä ne minunkin sukulaiseni kärvistelevät tiukassa kotiarestissa. Lombardiassa on 10 miljoonaa asukasta. Tähän mennessä alueella on kuollut 3100 ihmistä ja 1100 ihmistä on tehohoidossa. Minulla on edessäni ikäryhmittäin tehty kansainvälisten tutkijoiden ennuste, joka arvelee kuolleiden määrän voivan kohota yhteen tuhannesosaan kansasta, tai tarkemmin sanottuna 0,8 ihmistä tuhannesta menehtyisi tähän sairauteen. Kaikkiin muihin, epänormaaleihin tai normaaleihin kuolemansyihin menehtyy kymmenkertainen määrä eli yksi sadasta kansalaisesta vuosittain. Korona iskee eri lailla eri ikäryhmiin. Me kuulemme ministereiden suusta jatkuvasti tarinaa yli 70 vuotiaista riskiryhmänä. Italialaisen tutkijaryhmän toimesta on selvitetty koronakuoleman kohdistumista eri ikäryhmiin. Korona on lempeä 0-60 vuoden ikäisille, 0,2 tuhannesta kuolee, 60-70 vuotiailla uhka non 1,4/1000, 70-80 vuotiailla 3/1000, 80-90 vuotiailla 4,2/1000 ja yli 90 vuotiailla 1,3/1000, yli yhdeksänkymppisillä on jo useita muitakin syitä kuolla niin jää tuo suhde alhaiseksi. Jos tekisimme ennusteen Lombardiassa ja Suomessa kuolevien määrästä Italian luvuilla saisimme tulokseksi että, Lombardiassa koronakuolemien katto tulisi olemaan 8000 henkeä eli nykyisten uhrien määrän runsas kaksinkertaistuminen. Suomessa kuolonuhrien määrä – jos siis näiden ennusteiden mukaan mennään – olisi 4000 henkeä. Suomi ja Italia ovat vanhusten maita. Britanniassa väestö on nuorempaa. Käytetyllä laskuopilla Britannian uhrimäärä tulisi olemaan 15-20 % suhteellisesti meitä ja Italiaa alhaisempi.
Aioin aloittaa sanalla ennuste, mutta havaitsin sen olevan liikaa sanottu, sillä tämä on vain eläkeläisen dementiantorjuntaa eikä tämä perustu terveystieteelliseen asiantuntemukseen eikä ennuste ole ennuste se on pikemminkin mutuste. Mutuste siis kertoo Suomea uhkaavan pahimmassa tapauksessa kuvioon keltaisella tolpalla merkitty koronakuolemien määrä. Koronakuolemat olisivat tämän tuhoavan pahan mutusteen toteutumisen myötä 4400 kuolemaa. Se on osa kuolemista, noin 7 % yhden vuoden kuolemista. Erityissuojeluksessa olevat yli 70-vuotiaat vastaavat 59 % korona kuolemista vaikka heidän osuutensa väestöstä on vain 15 %. He muuten vastaavat 78 % kaikista kuolemista.
Miksi olla niin pessimistinen, että uskoo Pohjois-Italian tilanteen eskaloituvan Suomeen. Italiassa (66/1 milj. asukasta) ja Espanjassa (25/1 milj.) sairauteen kuolleiden määrä on hurja verrattuna Kiinaan (2/1 milj.) tai Etelä-Koreaan (2/1 milj.). Mieluummin ei odottaisi pahinta. Uskoisi vain suosiolla, että viranomaisten matalin skenaario voidaan saavuttaa. Se tulee olemaan mahtava ponnistus. Se saa täyden tukensa tältä karanteenimieheltä, joka katselee valtaisaa ulkoilijajoukkoa, joka kulkee pitkin keskuspuistoa. Tulee mieleen sota-aikojen mottimetsään lähtö. Sinne pikkupoikakin pääsi mukaan katsomaan naisten motintekoa. Nyt tämä on jälleen naisten käsissä. Kiitos teille mahtaville tyypeille, niin tekijöille kuin päättäjille.
