Ajauduin taas ajattelemaan sosiaalista mediaa ja ihmisten käyttäytymistä. Miten itse käyttäydyn? Kuinka monta tuntia päivässä kulutan älypuhelimen tai kannettavan näpelöinnissä? Siis kuinka monta tuntia? Se oli aivan oikea mittakaava, sillä tunteja tässä kuluu. Eläkeläisen työ on tietysti pääosin loisimista, siitä ei yhteiskunnallista hyötyä synny. Meitä eläkeläisiä on nyt 30 % kansasta. Yli 65-vuotiaita on nyt 22 % alle 15-vuotiata on 16% väestöstä. Vuonna 2050 nämä luvut ovat ennusteiden mukaan 29 % ja 13 %. Näpelöinnistä piti puhua ja sosiaalisesta mediasta. Amerikkalaiset tutkimukset sanovat 70 % aikuisista ihmisistä olevan internetin käyttäjiä. Käyttäjistä 69 % on Facebookin lumoissa, Instagramia käyttää 39 %, neljännes aikuisista ihmisistä vierailee Linkedlinissä, Snapchatissa, YouTubessa ja WhatsAppissa. Käyttäjämäärissä ei ole juuri eroa ihonvärin tai koulutuksen mukaan. Eroa on hieman siinä, että yli 65-vuotiaat ja maalaiset käyttävät internetiä vähemmän. Maalaisilla on ilmeisesti muita hommia ja sitten vanhuksilla taidot puuttuvat. Noin kaksi kolmannesta ihmisistä käy näissä medioissa päivittäin. Teini-ikäisten älylaitteiden käyttö on lisääntynyt vahvasti. Vuonna 2012 teini-ikäisistä 50 % käytti laitteita yhden kerran tai useammin päivässä. Nyt luku on 75 %. Jossain kertovat teini-ikäisten roikkuvan netissä useita tunteja vuorokaudessa. Aikuisten suhteen voisi havaita samankaltaisia ilmiöitä. Kun porukka kokoontuu kaksi kolmesta pitää kännykkää valmiusasennossa. Seurustelu poissaolevien kanssa häiritsee massiivisella tavalla kasvoista kasvoihin seurustelua. Minäkö syytön? En varmasti.
Maailmassa arvioidaan 4,3 miljardin ihmisen olevan Internetin vaikutuspiirissä. Se on 57 % maailman väkiluvusta. Euroopassa Internetiä käyttää 87 % väestöstä. Afrikassa luku on 37 %. Älypuhelin on merkittävin internetin käyttöväline. Maailmassa on käytössä ainakin 4 miljardia älypuhelinta. Siis 500 älypuhelinta 1000 asukasta kohti. Puhelimia yhteensä lienee 6 miljardia. Henkilöautoja on vastaavasti 125 1000 asukasta kohti.
Fakta siis on, että Internet kaikkineen on maailman aikuisten ja lasten käytössä
Vanhempia kehotetaan valvomaan lastensa median käyttöä. Olisi tarkastettava mitä appeja heillä on käytössään. Olisi tarkastettava millaisilla sivuilla lapsi on käynyt. Siis joka päivä ja jatkuvasti. Mistä iästä, mihin ikään? Mahdotonta, sanon minä - vaikkakin, että tarpeellista. Lapsi ei pääse Internetin hyökkäyksistä eroon. Kerran jossain luvattomilla retkillä käytyään hänet on merkitty. Seksipalvelufirmat ja muut pedofiiliringit ovat hänet merkinneet. Ne tunkeutuvat uudelleen ja uudelleen klikkauksen päähän. Tämä käy yhtä lailla lapsille kuin aikuisillekin.
No kerronpa omakohtaisen esimerkin. Kun vaimoni Liisan poissa ollessa – salaa - olen joskus päättänyt tirkistellä seksisivustojen antia, olen joutunut jatkuvan hyökkäyssodan kohteeksi. Hyökkäykset kohdistuvat erityisesti blogisivustooni. Bloggeri saattaa kertoa, että tänään minun blogiani on klikannut 50 kertaa sivusto se ja se. Ihmettelen sivustoa ja klikkaan sitä. Mitä sieltä pulpahtaa. Sieltä pulpahtavat seksitarjoukset ja seksisivustot. Eivät suinkaan ne joita olin katsonut vaan aivan muut tuntemattomat. Hyökkäys saattaa jatkua kuukauden. Klikkauksia syntyy satoja. Jos minulle on käynyt näin se käy kaikille muillekin jotka vain kerrankin ovat hairahtuneet. Olemme merkittyjä.
Jos on kiellettävä, on kiellettävä kaikilta
Maailmassa keskustellaan mahdollisuudesta kieltää lapsilta avoimen Internetin käyttö. Haluamme ehdottomasti kieltää väkivaltavideot, jotka raakuudessaan ylittävät pahimmatkin kauhuelokuvat, haluamme kieltää pornon joka ei suinkaan muistuta entisajan tanskalaisen seksiklubin tissuttelua ja kepeätä tassuttelua vaan ylittää kaikki järjen, tunteen ja todellisuuden rajat, haluamme kieltää esimerkit äärimmäisestä henkisestä tosikiusaamisesta, haluamme estää kikkelikuvat ja itsensä paljastukset. Tietysti haluamme perin juurin estää kaiken sen vuorovaikutuksen, joka syntyy lasten ja heitä himoitsevien pedofiilien välillä. Niin, haluamme, mutta emme voi. Mitä sitten voisimme? Ainoa tapa kieltää tuo roska, on kieltää se kaikilta. Jos se sallittua joillekin on se sallittua kaikille. Saatat sanoa, että silloin syntyy salakauppa, kieltolaki sen synnyttää. Totta, mutta vain toinen puoli.
Muutama vuosi sitten kirjoittelin lasten pelaamisesta, oman perheeni lapsista.
Useimmilla lapsilla on kivoja kokemuksia älylaitteiden annista
Näitä kokemuksia on myös vanhemmilla, kun saavat omaa aikaa kännykkänsä näpelöintiin. Halusin hieman selvittää nykyisten lasten suosikkipelien luonnetta ja kysyin ensin pikkuisilta Ilonalta, Lotalta ja Oliverilta heidän pelaamisestaan. Ilona ja Lotta ovat 6-vuotiaita ja Oliver 3-vuotias. Heidän pelinsä, tai ovatko ne nyt varsinaisia pelejä, ovat Suomen kieltä opettava Ekapeli, Kikattava kakkiainen –animaatio, Matikkajuna ja joku kauneushoitolapeli jossa vaihdetaan tukan väriä, lakataan kynsiä ja puuhataan muuta saman tapaista. Enimmäkseen katsellaan videoita kuten Ryhmähau ja Lego friends, Pipsa Possu ja Daniel tiikeri. Oliverilla riittää katsomista paloautoista. 8-vuotiaalla Paavolta ja hänen serkultaan Akselilta susosikkipeli on Brawl Stars. 12-vuotias Niilo taas sanoi suosikkipeleikseen Fortnite, Overwatch, Pokemon Go ja Brawl Stars. 13-vuotias Antti taas nimesi nuorison/lasten suosikkipeleiksi Apex legends, Cs Go, Roblox ja Fortnite. Hänen omia suosikkejaan ovat Cs Go, Overwatch ja The Forest. Nyt oli pakko ruveta katselemaan näiden pelien trailereita. No, siinäpä se on. Suurin osa isompien poikien peleistä on räiskintäpelejä. Niiden sanotaan kehittävän koordinaatiokykyä, parantavan probleemanratkaisukykyä, kehittävän muistia ja keskittymiskykyä, auttavan oppimista, parantavan aivojen toimintanopeutta, edistävän moniongelmaista ratkaisukykyä ja parantavan sosiaalisia taitoja. Niin kai se sitten on, kun viisaat pelintekijät noin sanovat. Arvellaanhan tämän toimintasektorin ja innovaatioalan olevan yksi Suomen tulevan vientimenestyksen selkärankoja. Jotenkin toivoisi, että Apotin kaltaisista lääketieteen apuneuvoista tai ilmastonmuutokseen liittyvistä innovaatioista nousisi jotain yhtä ylevää maailmalle vietävää. Ja kun me noin pelaamalla kehitymme niin kai siinä taidot paranevat. Ihmettelee ja toivoo isoisä ja isoisoisä.
Brawl Stars on suomalaisen Supercellin kehittämä rähinäpeli. Sen toimintamuotoina sanotaan olevan: toimintapeli, ammuntapeli, Shoot ’em up, massiivinen monen pelaajan verkkopeli, Beat ’em up. Fortniteon Epic Games -yhtiön kehittämä kolmannen persoonan ammuntapeli, jossa sanotaan olevan selviytymispelin ja roolipelin ominaisuuksia. Pelin tarinassa salaperäinen myrsky on tuhonnut 98 prosenttia maailman väestöstä ja luonut erilaisia, vihamielisiä vastustajia. Eloonjääneiden on koottava voimansa yhteen, jotta he voisivat pelastaa planeettansa lopulliselta tuhoutumiselta. Counter-Strike: Global Offensive on Valve Corporationin ensimmäisen persoonan ammuntapeli joka vahvasti painottaa taistelua. Roblox on monen pelaajan verkkopeli, jossa pelataan palikoista tehdyissä pelimaailmoissa. Pelaajat koostuvat palikoista ja muodoista kuten tukasta, housuista ja paidoista. Pelaajat voivat itse tehdä housuja ja paitoja ja julkaista sivustolle. Apex Legends on Respawn Entertainmentin kehittämä ensimmäisen persoonan ammuntapeli. Peli on kerännyt ensimmäisenä kuukautenaan 50 miljoonaa pelaajaa. Pokémon Go onkin meille kaikille varmaan hyvin tuttu. Pokémonit esiintyvät eri paikoissa oikeassa maailmassa, ja niitä pyydystetään puhelimen kameran avulla poké-palloon.
Vaikka pelkäämme pahinta emme voi unohtaa hyviä asioita
Lapsilla on tilaisuus verkon kautta sosiaalisiin kontakteihin ja verkottumiseen, oppimiseen, luovuuteen ja itsensä ilmaisuun. Heillä on mahdollisuus lukea uutisia, saada haluamaansa tietoa, syventää omia harrastuksiaan ja löytää sopivaa viihdettä. Lapset pystyvät netin kautta laajentamaan ystäväpiiriään positiivisella tavalla myös kotoisesta ympäristöstä laajemmalle, he voivat olla tiiviissä yhteydessä sukulaisiinsa ja ystäviinsä kaukomailla. Tutkimuksissa teini-ikäiset ovat sanoneet tällaisten yhteyksien auttaneet heitä vaikeiden aikojen yli. On asioita joista voi keskustella ystävien kanssa, asioita jotka eivät kuulu edes omien vanhempien korviin. Saattaapa olla, että nyky-yhteiskunnan uusioperheet eivät ole aina helppo keskusteluympäristö herkille asioille. Silloin samoja kokeneet ystävät tarjoavat ymmärrystä. Englannissa tänä vuonna suoritetussa tutkimuksessa 70 % nuorista sanoi netin auttaneen heitä ymmärtämään maailman tapahtumia, 43 % sanoi netin antaneen heille inspiraation tärkeään tekoon ja 48 % kertoi jatkuvan netissä olon saavan heidät tuntemaan, että heidän ajatuksensa ja tekonsa merkitsevät jotain.
Sosiaalinen media on valtaisa keskustelufoorumi
Se on antanut ainutlaatuisella tavalla ihmisille tilaisuuden kirjoittaa ja kommentoida. Ennen kirjoitustaidoton kansa on ryhtynyt suoltamaan mielipiteitä. Puoluekihot ja suurten ajatusten tonavat eivät pysy vauhdissa. Puhetulva sekoittuu somen äänettömään pauhuun. Vastavoimana tälle äänettömälle pauhulle nousee yksi mies, joka puhuu hiljaa ja harkiten. Kansa havahtuu.
Mitä, on hetki odotettava, on pysähdyttävä kuuntelemaan. Tuo mies on papillinen. Hän on ääni jostain kaukaa, miltei pyhällä tavalla haudan takaa. Sisällöstä ei ole niin tarkkaa. Hän edustaa ortodoksista kirkkoslaavia. Hänellä saattaa olla mielessään Tallinnan Aleksanteri Nevalaisen katedraali. Siellä ortodoksien risti polkee jalkoihinsa puolikuun. Hän räjäyttää vaalikartan. Sitä hän ei pystynyt tekemään somessa, hän teki sen perinteisessä televisiossa. Mielenkiintoista.
Sosiaalinen media on muuttanut kotimaista ja kansainvälistä politiikkaa. Sosiaalisella medialla on luotu arabikeväitä ja saatu aikaan arabien takatalvi. Sillä ovat syntyneet Beppe Grillot ja Ranskan keltaliivit. Sosiaalinen media on maahanmuuton, ihmiskaupan ja kansainvaellusten organisoinnin väline. Yhdysvaltojen presidentti on Twitterin ykkösmestari. Myös suomalaiset poliitikot ovat ahkeria twiittaajia. Politiikka on ottanut somen omakseen. Somen organisaattorit ja bisneksentekijät tarkastelevat ilolla osakesalkkujaan.
100 Oikotiedon poliittista blogia
Bloggaus on merkittävä osa sosiaalista mediaa. Minua ei kiinnosta blogien bisnesmylly. Minua kiinnostaa se mitä blogistit kirjoittavat? Laajalti siitä on mahdotonta saada selvyyttä meikäläisen voimin. Viestejä on meillä satoja tuhansia, maailmassa miljoonia päivässä. Päätän kuitenkin tutkia yhtä sivustoa. Se on Oikotiedon poliittisten blogien sivusto. Säännöllisiä kirjoittajia lienee puolitoista tuhatta. Siihen valikoituu päivittäin kuutisenkymmentä uutta blogia. Tämä minunkin blogi ajautuu sinne jollain tuntemattomalla tavalla. Parhailla Oikotiedon välittämillä blogisteilla on kaksikin tuhatta lukijaa kuukaudessa. Minulla niitä ei kyllä ole paljoakaan. Päätän nyt siis eläkeläisen puhdetyönä valita sata viimeisintä blogia Oikotiedon sivustoilta, luokitella ne ja laskea aiheet. Siitä kertyy melkoinen Excel-taulukko. Nyt minulle ainakin selviää mistä tuollaisella sivistyneellä sivustolla kirjoitetaan.
Analysoin 100 Oikotiedon välittämää blogia. Ne ovat poliittisia blogeja. Minä löysin tuosta sadan blogin galleriasta noin 40 kotimaan puoluepolitiikkaa sivuavaa blogia ja ulkomaiden politikkaa koskevia bogeja oli noin 15. Suurin osa blogeista ei koskenut puoluepolitiikkaa. Oli paljon mielipiteitä maahanmuutosta, ilmastonmuutoksesta ja erityisesti nyt PRIDE-viikolla ihmeteltiin karnevaaliin meneviä rahoja ja siihen liittyvää bisnestä. ISIS-naiset ja lapset olivat tietysti kirjoitusten aiheena. Yleensä oltiin kielteisiä. Asioita lähestytään negaatioiden kautta. Hyviä neuvoja näyttää olevan vaikeata antaa. Hyvää lienee että aineistossa suoritetaan jonkinlaista karsintaa, sillä tekstit olivat kuitenkin kauttaaltaan sivistyneitä. Tässä Oikotiedon antia: http://oikotieto.fi/?pagewanted=all
Hyvät neuvot ovat kalliita
Mitä tästä ajatusten pikku seikkailusta nyt opin? Onko minulla annettavana jotain neuvoja? Ei todellakaan, ajelehdin ajan virrassa kuin uppotukki. Näpelöin omaa kännykkääni lähes taukoamatta. Autossa ajaessani kuuntelen jazzia Spotifysta. Kotona katselen uutisia ainakin kahdelta sivustolta. Instagramia vilkuilen monia kertoja päivässä. En pelaa mitään pelejä. Kauhistelen vain lastenlasten ja lastenlastenlasten pelejä. He taas kauhistelevat minun alituista blogien kirjoitteluani. Liisa katselee anteeksiantavasti ja siirtyy yläkertaan grafiikan pariin. Juuri totesimme eläkeläisen elämän olevan etuoikeutettua. Saa tehdä mitä haluaa.
