Ystäväni Arto Salmela lähetti minulle sähköpostia. Hän ikään kuin kommentoi blogiani digitalisaatiosta, mutta kirjoitti: ”Ihan hyvää taas, mutta pidä vähän kesälomaa”. Liekö tarkoittanut, että kesäloma hieman rentouttaisi ajatuksen kulkua tai liekö tarkoittanut, että saisi postilaatikkonsa hieman rauhoittumaan edes kesäajaksi. Hän ei siis ole keksinyt sitä minkä tyttärenpoikani Matias minulle paljasti. Kertoi työtovereidensa asentaneen (liekö itsekin?) esto-ohjelman joka heti ja automaattisesti poistaa kaikki minulta tulevat viestit -niiden joukossa ilmoituksen blogista.
Asiaan!
Ryhdyin miettimään tuota kesäloman olemusta. Tai oikeastaan niitä kesän ilmiöitä joihin olisi hyvä keskittyä. Ensin oli kuitenkin pakko hieman selvittää lomien pitämistä yleensä tällä planeetalla. Herää nimittäin kysymyksiä. Onko kesäloman tai muun maksetun loman pituus jossain suhteessa kansantuloon, uskontoon tai johonkin muuhun? Teinpä ensin nettiä hyväksikäyttäen tilaston maksettujen lomien pituudesta eri maissa. Maita on paljon, joten nappasin oheiseen kaavioon parikymmentä pisimpien lomien maata ja parikymmentä lyhimpien lomien maata.
Pisimmät lakisääteiset lomat lankeavat ystävilleni kuwaitilaisille. Kärjessä ovat myös ystäväni maltalaiset ja ystäväni syyrialaiset. Euroopan maista Itävalta ja Suomi ovat hyvinkin kärjessä yhdessä Välimeren latinojen kanssa. Suomessa on 25 maksettua lomapäivää ja 11 maksettua juhlapyhää vuodessa. Eniten maksettuja virallisia juhlapyhiä on Kambodzhassa, siellä juhlivat palkallisesti 27 päivänä vuodessa. Azerbaijan ja Malesia ovat seuraavina. Näissä maissa juhlitaan 19 päivänä vuodessa.
Riippuuko lomapäivien määrä kansantulosta?
Saattaisinpa kuvitella paljon lomailun vähentävän kansantuloa tai sitten toisaalta voisi kuvitella suurien tulojen antavan aihetta runsaaseen lomailuun. Asian selvittämiseksi panin sitten ostovoimakorjatun kansantulon per nuppi ja maksettujen lomapäivien vuotuisen määrän samaan koordinaatistoon. Syntyykö riippuvuutta. Ei synny!
Trendiviiva kertoo, ettei kansantulon ja loma-aikojen välillä ole riippuvuutta. Pitkiä lomia on niin köyhillä kuin rikkaillakin. Kuwaitilaiset lomailevat palkallisesti 45 päivää. Saman tekevät kambodzhalaiset. Per capita vuositulot ovat vastaavasti 84000 USD ja 3300 USD.
Ylivoimaisesti suurimmat tulot kaikista kansoista on nyt ahdistetuilla qatarilaisilla. Miksi naapurit ovat ottaneet heidät hampaisiinsa? Onko se siis kateutta tuon maailman huippua olevan kansantulon vuoksi? Ei siinä ainakaan lomien pituudessa ole kadehtimista. 139000 USD tuloilla qatarit lomailevat palkallisesti 25 päivää. Saudit lomailevat 31 päivää tulotasolla $ 55000 ja Arabiemiraattien kansalaiset 32 päivää tulotasolla $ 70000. Japanissa lomaa tarjotaan 10 päivää. Japanilaisten tulotaso on $ 42300. USA:ssa ei sitäkään, sillä maassa ei ole lakisääteistä maksettua lomaa, vaikka tuloja kertyy $ 57500 per capita. Keskimäärin yksityissektorin amerikkalaisella on kuitenkin 16 päivää maksettua lomaa vuodessa. Joka neljännellä amerikkalaisella ei ole päivääkään maksettua lomaa. EU-maissa lomaa on oltava lakisääteisesti tuo 4 viikkoa.
Koululaisten lomat
Maailmassa lienee kaksi miljardia kouluikäistä. Millenium-tavoitteet koulutuksen suhteen ovat tiukoilla. Tavoitteita ei ole saavutettu varsinkaan Afrikassa. Koulut ja kouluttaminen lienevät kuitenkin yksi parhaiten hoidetuista asioista sekasortoisessa maailmassamme. Se johtunee siitä, että kaikki lasten vanhemmat toivovat lapsilleen koulutusta. Asiaan ei sisälly ristiriitoja. Tässä blogissa ei kuitenkaan olla ratkomassa globaalia koulutusongelmaa. Katsellaan vain koululaisten lomia.
Koululaiset ovat yhteiskunnan tärkeä lomailijaryhmä. Koululaisten lomissa on suuria eroja. Euroopassakin kuudesta viikosta kolmeentoista viikkoon. Suomessa ainakin me vanhat valittelemme koululaisten lomien päättymistä jo puolessavälissä elokuuta - haluaisimme kaiken olevan niin kuin ennen. Meillä koululaisten kesälomapäiviä kertyy 11 viikon verran. Lisäksi on lomapäiviä syyslomalla, joululomalla ja pääsiäislomalla. Niitä taitaa olla yhteensä 3 lisäviikkoa vuodessa. Lisäksi tulevat kansalliset juhlapyhät. Meillä niitä on noin 8-11 kappaletta vuodessa. Osa sattuu kuitenkin päällekkäin lomien kanssa tai muuten vapaapäivälle.
Euroopan vuoden 2015 tilasto kertoo EU 15 tilaston koululaisten lomista. Vanhat sosialistimaat ylläpitävät vielä kolmen kuukauden kesälomakäytäntöä. Ei kuitenkaan kaikki, sillä esimerkiksi Puolassa on 2,5 kuukauden kesäloma.
Monessa maassa koululaisten lomapäivät ovat huomattavasti tiukemmassa kuin meillä kotosuomessa. Japanissa kesälomia on noin 6 viikkoa. Sveitsissä ja Saksassa varsinaiset kesälomat ovat saman mittaisia, vain 1,5 kuukautta. Eräät vanhat sosialistimaat ja Venäjä ovat säilyttäneet Suomestakin minun nuoruudessani tutun – sen oikean - kolmen kuukauden loma-ajan. Italiassa ja Espanjassa koululaiset lomailevat reilusti kolme kuukautta, mutta ranskalaiset ovat puristaneet lomailun kahteen kuukauteen. Maailman koululaisten ylivoimaisesti määrällisessä ykkösmaassa eli Kiinassa koululaisten lomapäiviä on kahden kuukauden verran. Arabimaissa lomat alkavat yleensä heinäkuun alussa ja kestävät syyskuun loppuun.
Maailmassa lomat määräytyvät ilmaston mukaan. Eteläisellä pallonpuoliskolla kesälomat ovat meidän talviaikana ja talvilomat kesäaikana. Australiassa koululaiset aloittavat kesälomansa joulukuun alussa ja päättävät sen tammikuun lopulla. Kaiken kaikkiaan Australian koululaisilla on lomaa 12 viikkoa kun mukaan lasketaan talviloma, syysloma ja kevätloma. Yleensä maailman koululaisilla on tällaisia 1-2 viikon lisälomia kolme kertaa vuodessa. Etelä-Afrikassa kesäloma alkaa Australian tavoin joulukuussa ja kestää 2 kuukautta. Nigeriassa puolestaan loma-ajat sattuvat meille tuttuun aikaan. kesäloma alkaa kesäkuun lopuilla ja kestää syyskuun puoleen väliin. Nigerialaisilla koululaisilla on lisäksi parin viikon pääsisäisloma ja joululoma. Chilessä lapset jäävät lomalle joulukuun alkupuolella ja lomailevat maaliskuun alkuun. Heillä on lisäksi talviloma heinäkuussa.
Maailman lasten kesälomat asettuvat pääosin meille tuttuun kesäaikaan. Eteläisen pallonpuoliskon koululaiset tosin viettävät kesäloman joulu-tammikuussa. Kesälomien pituus vaihtelee kuudesta viikosta 15 viikkoon. Varsinaisen kesäloman lisäksi tulevista lisälomista on vaikea saada selvää. Niitä sotkevat kansalliset pyhät ja erilaiset talvi-, pääsiäis-, syys- ja sporttilomat. Minun pika-analyysini osoitti maailman koululaisten lomaviikkojen määrän vaihtelevan rajoissa 6-18 viikkoa vuodessa. Suomen luku lienee 14 viikkoa – joten hyvillä halsseilla ollaan.
Näinpä taas saatiin tämäkin pieni askartelu suoritettua ja voin keskittää ajatukseni loman pitoon - Arton toiveiden mukaan. Ylivoimainen suosikkini on pienen busterimatkan päässä oleva rantakallio. Tässä se on.
Sinne lähden mietiskelemään. En ole kuitenkaan aivan varma kyvystäni keskittää ajatuksia, sillä kesän ensimmäiset kanttarellit sekoittavat pään.
