Meksikon aita ei suinkaan ole aitojen maailmassa uniikki. Meksikon aita on kuitenkin Donald Trumpin retoriikassa uniikki. Hän on aivan ilmeisesti pyrkimässä suurten aidanrakentajien kunniakkaaseen joukkoon.
Näin hän sanoi: “Minä rakentaisin mahtavan vallin, ja kukaan ei rakenna valleja paremmin kuin minä, uskokaa minua, ja minä rakennan sen uskomattoman halvalla – minä rakennan mahtavan, mahtavan vallin meidän eteläiselle rajallemme. Ja minä panen Meksikon maksamaan sen vallin. Kuulkaa sanojani!”
Tämä vaikuttaa varsin kirkolliselta. Päätin tästä innostuneena sitten hieman ihmetellä maailman aitaprojekteja. Niitä löytyi yllättävän paljon. Aiemmin olin jo käsitellyt suuria ”muureja”. Nyt puhun aidoista. Jätin myös Berliinin muurin toiseen kertaan – vaikka se olikin historiallinen aita.
Aidoilla on pituuseroja, mutta on myös laatueroja. Joskus ne ovat pelkkää piikkilankaa, joskus todellisia ”linnoituksia”. Maailman kaikkein köyhimmät maat ovat tarvinneet rajoilleen aitoja. Sellaisia ovat Bangladesh, Länsi-Sahara, Syyria, Zimbabve ja Meksikko. Rikkaammat tarvitsevat suojaa köyhyyttä vastaan. Terrosristien kulkureitit ovat muualla.
Espanjan/Marokon ja Länsi-Saharan ennätysmäiset aidat ja vallit
Länsi-Sahara on yksi meidän nykymaailmamme aidatuista alueista. Alue on aikanaan ollut Espanjan alusmaana. Suuri Afrikan jako toimitettiin vuonna 1884, hyvissä ajoin ennen ensimmäistä maailmansotaa. Jako suoritettiin Saksan keisari Otto von Bismarckin johtamassa kokouksessa, jossa läsnä olivat mm Itävalta-Unkari, Belgia, Tanska, Ranska, Yhtyneet kuningaskunnat, Italia, Hollanti, Portugali, Espanja, Ruotsin ja Norjan unioni, Ottomaanien valtakunta ja Yhdysvallat. Mitähän nuo skandinaavitkin siellä tekivät, eivät kuitenkaan saaneet ”laillisuuden” jaossa mitään käteensä? Kongressissa jaettiin nimittäin ”lailliset oikeudet” valtaan ja omistukseen. Afrikkalaisilta ei kysytty.
Suurimmat palat Afrikkaa sovittiin jaettavaksi briteille ja ranskalaislle. Belgia sai Kongon ja Italia osan Libyaa sekä paloja Eritreassa ja Somaliassa. Saksan osaksi tulivat Tansania, Namibia ja Kamerun. Portugali nappasi Angolan ja Mozambikin. Espanjalle ei paljoa herunut. Sen osaksi jäivät vain Länsi-Sahara ja rannikkokaupungit Melilla, Ceuta sekä muutamia saaria.
Espanjan saamassa Länsi-Saharassa asui silloin ehkä 100000 henkeä. He olivat paimentolaisia , berbereitä. Erilaisten itsenäistymispyrkimysten jälkeen ja varsinkin Marokon, Algerian ja Mauretanian itsenäistyttyä 1960-luvun alussa, YK määräsi Espanjan luopumaan reservaatistaan. Espanja ehdottikin autonomiaa, mutta sitten Marokko ja Mauretania ryhtyivät omimaan aluetta. Myös alueen asukkaita ”edustanut” Polisarion sissiliike Algerian päämajastaan käsin vaati aluetta omaan hallintaansa. Marokko oli saanut parhaan jalansijan alueelle ja sai vielä tukea länsimaiden lisäksi mm. Israelilta ja Saudi-Arabialta. Polisario jäi heikolle hapelle. Marokko sitten turvautui nykyaikana levinneeseen villitykseen ja ryhtyi rakentamaan miinoitettua hiekkavallia estääkseen sissien liikeen. Vallia rakennettiin 1980-luvulla yhteensä lähes 3000 kilometriä. Google Earthista voi seurata muurin kulkua ja sen varrelle rakennettuja pikku linnoituksia. Näitä muurien reunustamia ja muutamalla kivirakennuksella varustettuja kohteita on noin 2-3 kilometrin välein. Useat näyttävät olevan hiekkadyynien alle hautautuneita. Mahtava aitaprojekti sinänsä. Samalla se on maailman pisin miinakenttä. Maailman huippua. Ehdotammeko Trumpille opintomatkaa?
Länsi-Afrikassa aidan rakentajina ovat kunnostautuneet Espanja ja Marokko. Marokossa aidat on rakennettu erottamaan toisistaan Espanjaan kuuluvat rannikkokaupungit ja Eurooppaan pyrkivät maahanmuuttajakandidaatit.Tällaisia aitoja on parikymmentä kilometriä. Ne ovat tehokkaan näköisiä korkeita kaksoisaitoja piikkilankoineen ja valvontalaitteineen. Länsi-Saharassa aita tai valli pyrkii pitämään Polisarion sissit poissa Marokon hallitsemalta rannikkoalueelta. Tämä aita ei ole uskon aita. Se on poliittinen aita. Mutta mahtava rakennelma se on. Pituutta kertyy monista eri kehitysvaiheista ja versioista noin 3000 km. Nyt miehitetty ja valvottu ”Minurso” aita linnoituksineen on 1300 kilometrin mittainen. Se on myös miinakentällä vahvistetu.
Belfastin muurit erottelivat katolisia ja protestantteja
Aidoilla tai muureilla on historiansa. Pohjois-Irlannissa rakennettiin katolisten ja protestanttien välisten kahakoiden hillitsemiseksi ”rauhan linjoja” tai ”rauhan muureja”. Ensimmäiset muurit rakennettiin vuonna 1969. Muurit osoittautuivat hyödyllisiksi ja niitä laajennettiin, niin että niitä on nyt noin 34 km. Viime vuosina on käyty keskustelua muurien purkamiseksi. Yllättäen ilmeni, että ihmiset olivat niiden antamaan ”turvaan” tottuneet ja ehdotettu purkaminen lykättiin vuodelle 2023.
Belfastin muurit ovat 8 metrin tai tarkemmin 25 jalan korkuisia. Tämä taitaa olla kansainvälinen standardi sillä Israelin muurit, Marokon muurit ja Meksikon muurit ovat omaksuneet tämän saman mitan.
Uzbekit vaarana naapureilleen
Aitauutisia maailmalta kuuluu on kuulunut enemmänkin. Kazakstan rakenteli 35 kilometrin aitaa Uzbekistanin rajalle tarkoituksena estää islamistien tunkeutuminen maahan. Turkmenistanista kuului myös huhuja 1700 kilometrin piikkilanka-aidan rakentamisesta Uzbekistanista tulevien torjumiseksi.
Vuonna 2001 Turkeministanin kuulu presidentti Saparmurat Niyazov, hän jonka kultainen patsas kääntyi (Huom! Ei enään!) aina auringon suuntaan, hän lausui: “Meidän on rakennettava tämä aita, 1700 kilometriä. Se on tehtävä valmiiksi tämän vuoden loppuun. Me tarvitsemme sen välttääksemme riidat ja estääksemme rikollisia saapumasta maahamme. Koska olemme itsenäisiä valtioita emme voi enää pitää rajojamme avoimina!” Vaikuttaa tutunomaiselta tekstiltä. Onko tuo todella Niyazov?
Afrikan ”karja-aitoja”
Botswanan ja Zimbabven välinen 500 kilometrin mittaiseksi suunniteltu aita on tunnettu afrikkalaisaita. Aidan rakentaminen aloitettiin botswanalaisten toimesta. Mugaben maan meno pelotti rikkaamppia ja menestyksekkäitä botswanalaisia. Aidan tarkoitus oli poikkeuksellisesti pitää kurissa sekä ihmisiä että eläimiä. Piikkilanka-aita lienee helposti läpikuljettava, eikä sillä taida olla läheskään tuota aiottua pituuttakaan.
Intian ja Pakistanin Line of Control 740 km
Intian ja Pakistanin välinen Line of Control on hyvä esimerkki tehokkaasti toimivasta aidasta tai muurista – kuinka vain. Linjan tarkoitus on estää salakuljetusta ja pakistanilaisten separatistien maahantunkeutumista. Linja on pituudeltaan 740 km. Aidan rakentaminen alkoi 1990-luvulla ja se saatiin täysin valmiiksi vuonna 2004. Aidassa on kaksi 2,4-3,7 metrin korkuista aitarakennelmaa ja kolmella kiekolla rakennettu piikkalankaeste. Aita on varustettu elektronisilla liikkeentunnistimilla ja lämpökameroilla. Aitojen väli on miinoitettu. Pakistan on vastustanut aitaa, mutta YK on sen hyväksynyt.
Intialaisten rakentama Jammun ja Kashmirin aita erottelee toisistaan intialaisia ja pakistaneja. Uskonto ja raha ovat erottelevia tekijöitä. Indo-Pak raja on kaiken kaikkiaan pituudeltaan 3200 km. Koko raja, eli käytännössä 2000 km aidattavissa olevaa rajaa, aiotaan aidoittaa vuoteen 2020 mennessä. Kuten kuvasta näkyy alue on hyvin vuoristoista. Nyt aitaa on runsaat 700 km. Raja on kauttaaltaan valaistu. Öisessä satelliittikuvassa rajan oranssi valo hehkuu astronauteille.
Palestiinalaiset aidan taakse
Israelin ja Palestiinan Länsirannan ”yhteinen” aitaprojekti on edennyt vauhdilla. Aidan rakentaminen aloitettiin Ariel Sharonin aikaan vuonna 2001. Oikeastaan aidan alkusanat lausui Isak Rabin jo 1990-luvun alussa. Hän tuli päämisteriksi vuonna . Aita seuraa ”Vihreätä linjaa” tai sitten Länsirannan rajaa. Israelilaisten mielestä kysymyksessä turvallisuusaita terroristien pitämiseksi ulkopuolella. Palestiinalaisten mielestä se on apartheid-aita tai rodullisen erottelun aita. Outoa tuo rodullinen erottelu. Eikö se ole niin, että juutalaiset ja palestiinalaiset ovat lähinnä rodullisesti serkkuja? Kyllä, geneettiset tutkimukset osoittavat että juutalaisten lähimpiä sukulaisia ovat palestiinalaiset, Israelin beduiinit ja druusit. Suku on pahin, tämä tiedetään. Ollaan jakamassa yhteistä perintöä.
Israelin aitaprojekti kietotuu Länsirannan palestiinalaisalueiden ympärille. Ne eivät ole Israelia. Ne ovat miehitettyä aluetta. Kenen maata? Siinäpä kysymys. Israel valloitti alueen arabien tyhmyyksissään aloittaman kuuden päivän sodan aikana 1967. Kuten kuvasta näkyy palestiinalaiset ovat jotuneet varsin ahtaalle entisessä kotimaassaan. Länsirannalla entisessä Transjordaniassa (muistan koulusta) asuu 1,6 miljoonaa palestiinalaista ja neljännesmiljoona juutalaista siirtokuntalaista.
Suuri kansainvälinen kohu on nyt päällä. Israelin parlamentti Knesset on juuri hyväksynyt lain jonka perusteella Israel voi pakkolunastaa Länsirannalla palestiinalaisten maita. Asiasta riidellään israelilaisten kesken. Joku sanoo lakia varaslaiksi. Länsirantalaisilla ei ole äänioikeutta parlamenttiin, mutta silti hallinto katsoo oikeudekseen pakkolunastaa maita miehittämillään ”ulkomailla”. Tämä on kai sitten kansainvälisen oikeuden vastaista. Pakkolunastaa maita ”ulkomailta”. Netanjahu pidätteli lakia peläten Obaman reaktiota, mutta nyt Trumpin aikaan uskotaan USA:n tukeen ja laki vietiin päätettäväksi. Aitoja tarvitaan siis lisää.
Insinöörinä aidan rakenne kiinnostaa. Vaikuttaa siltä että aitojen rakenteessa on tapahtumassa yhdentymistä. Olisko niin että joku on oikeasti tehnyt aidalle tyyppipiirustukset. Aidoilla on kyllä eroja riippuen sijainnista. Kaupunkialueilla halutaa tehdä betoniaitaa, kun taas maaseudulla suositaan tuplaverkkoaitaa. Israelin ohjeissa vuodelta 2013 sanotaan näin: ”Turvallisuusaita on monikerroksinen komposiittirakenne, joka koostuu usesita elementeistä: ”Oja ja kuuden piikkilankakerän muodostama pyramidi itäpuolella, länsipuolella pelkkä piikkilanka. Polku joka mahdollista Israelin turvallisuusvoimien liikkumisen aidan molemmin puolin. Keskellä aita jossa on tunkeutujan elektroninen tunnistus detektoreineen. Aidan kanssa samansuuntainen hiekkavyöhyke jalanjälkien havaitsemiseksi.Aidalla on kuitenkin variaatioita. Betoniaita on 8 metrin korkuinen. Vartitornit ovat jo 12 metrin korkeudessa.
Aidan rakentaminen alkoi toisen intifadan aikaan vuonna 2000. Aidan pituus on tällä hetkellä noin 700 km. Aita on YK:n yleiskokouksen tuomitsema äänin 150-6. Tämä tapahtui vuonna 2004 kansainvälisen oikeuden ensin tuomittua aidan. Yhdysvallat ei tuominnut aitaa. Myös Australia oli aidan kannalla.
Israelin aidan ”founding father” on Yitzak Rabin. Hän oli pääministerinä 1992-1995. Ariel Sharon pani sitten toimeksi. Hän rakensi virka-aikanaan 2001-2006 350 km aitaa. Olmertin aikana oli varovaista. Nykyinen pääministeri Netanjahu on jatkanut operaatiota ja kaksinkertaistanut aitojen määrän.
Trump rakentamassa ”mahtavan vallin”
Trump sanoi rakentavansa mahtavan vallin. Keskustelussa saa jopa sen kuvan että USA:n nykyinen presidentti olisi aidanrakentamisen varsinainen ”founding father”. Totuudellinen liioittelu menee tässä tosiasioiden edelle. Mutta, toisaalta, Trumpista voi tulla oiva mies tähänastisten aitamiesten joukkoon. Hänestä tulee sellainen, jos hän rakentaa nykyisen 1000 kilometrin lisäksi loputkin aidattavasta osuudesta. Rio Grandea ei voi aidata, joten aidattavaksi jää ehkä toista tuhatta kilometriä, ja vielä vanhan aidan parantelua. Meksikon aita ei siis ole uusi asia. Sitä ovat olleet rakentamassa useat USA:n presidentit.
Jos nyt jostain ottaa selvää, niin tosiasia on, että Meksikon raja-aidan varsinainen rakentajamaestro oli George Bush Jr. Isä-Bush jo aloitteli San Diegossa parillakymmenellä kilometrillä. Clinton kyllä osoittautui aidanrakentajaksi, mutta hän ei saanut aikaan aitaa juuri 100 kilometriä enempää. Varsinaisina ”perustajaisinä” olivat Richard Nixon ja isä-Bush. Barack Obama sitten presidenttikautenaan hillitsi. Hänen tiliinsä ei juuri aitakilometrejä tullut.
Vuonna 1990 USBP eli USA:n rajavartiosto alkoi rakentaa aitaa San Diegon seudulla. 20 km pituinen aita rakennettiin erityisesti laitonta maahanmuuttoa ja huumesalakuljettajia torjumaan. Aita oli osa USA:n lanseeraamaa ohjelmaa nimeltä ”Prevention Through Deterrence”. USA:n presidentti tuohon aikaan oli George Bush vanhempi. Hän oli ennen presidenttikauttaan ollut Richard Nixonin ”War on Drugs” –ohjelman johdossa. Nixon julisti tuon ohjelman vuonna 1970.
George Bush nuorempi ajoi läpi asetuksen turvallisuusaidasta vuonna 2006. Asetuksen mukaan aita olisi 1100 km pituinen. Asetus salli myös tämän aidan lisäksi ajoneuvoesteiden ja tarkastuspisteiden rakentamisen. Lisäksi oli mahdollista käyttää elektronisia laitteita ja satelliitteja kontrollin parantamiseksi. Kongressi hyväksyi aidan tekemiseen 1,2 miljardin euron budjetin. Kriitikot sanoivat aidan vaativan 6 miljardia taalaa. Aitaa ryhdyttiin rakentamaan. Havaittiin kuitenkin, että laittomat tulijat olivat löytäneet uusia reittejä. Vuonna 2006 tehtiin esitys kaksinkertaisen aidan rakentamiseksi. Ehdotus ei mennyt läpi. Vuonna 2009 aitaa oli tehty 860 km. Vuonna 2010 senaattiin tuli uusi ehdotus aidan laajentamiseksi 600 kilometrillä.
Vuonna 2011 Barack Obama sanoi aidan tulleen käytännössä toteutetuksi. Aitaa oli syntynyt 800 mailia. Se ei kuitenkaan ollut kaksinkertaista aitaa niin kuin väitettiin asetuksen 2006 tarkoittaneen. Kaksinkertaista aitaa oli vain 80 km. Lisäksi huomattava osa aidasta oli vain autojen esteeksi tarkoitettuja pollareita. Vuonna 2012 aidan tilannetta tutkittiin ja havaittiin ettei töitä oltu saatettu loppuun vuoden 2006 asetuksen mukaisesti. Syyksi sanottiin riittämättömät resurssit. Rahaa ei ollut tullut lisää tuon 1,2 miljardin päälle.
Rajalla toimii kuitenkin valtava määrä agentteja. Heidän määränsä sanotaan olevan 3200 kilometrin mittaisella rajalla 22000 henkeä. Kanadan 9000 km rajalla selvitään 2000 agentilla. Meidän 1300 kilometrin rajalla, paljonko lienee ”agentteja”? Hieman toista tuhatta luulisin. Kilometriä kohti agentteja olisi Meksikon rajalla 9 henkeä, Kanadan rajalla 0,2 henkeä ja meidän itärajallamme ehkä 1 rajamies per kilometri – jos kaikki asettuisivat jonoon työvuoroista välittämättä.
Hillary Clintonin ja Donald Trumpin vaalikamppailun aikaan aitakeskustelu kuumeni. Trumpista tuli aidan apostoli. Hillary taas vähätteli aidan merkitystä. Hän oli kuitenkin kannattanut aitaa. Totuuden etsijät havaitsivat Bill Clintonin rakentaneen 500 km aitaa. Todellisuudessa Bill Clinton rakensi vain toistasataa kilometriä.
George Bush nuorempi, hän se oli aidanrakentaja. Aitaa syntyi 800 kilometriä. Obaman aikana aitaa rakennettiin varovaisesti lisää. Hillary oli tätä tukenut. Nyt ryhdyttiin riitelemään siitä, kuinka suuri ero pituudessa on nykyisen presidentin ehdottamalla aidalla verrattuna hänen kilpailijansa kannattamaan aitaan. Todetaan ettei eroa ole paljoa. Ota tästä kaikesta selvää! Näyttää siltä että “totuudellista liioittelua” esiintyy puolella, jos toisellakin. Totta on kuitenkin se, että kaikki presidentit Nixonista alkaen ovat olleet aitaamisen kannalla. Toisaalta kaikki ovat tienneet, ettei tuollainen fyysinen aita ole pysyvä ratkaisu sen paremmin maahanmuuttoon kuin huumeiden salakuljetukseenkaan. Vai miten se asia onkaan? Miksi nuo vanhanaikaiset aidat ovat niin suosittuja? Ovatko ne sittenkin tehokkaita? Berliinin muuri on ehkä kuuluisin ”aita”. Se kaadettiin. Belfastissa rakensivat aitoja omien kansalaistensa uskontoriitojen vuoksi. Siihen ei tarvittu islamisteja, omat kristityt saivat tämän aikaan. Belfastin aidat on päätetty purkaa. Miksi espanjalaiset vahvistavat aitoja Marokossa olevien kaupunkiensa ympärillä? Miksi Marokko vahtii tuhansien kilometrien maavallia Länsi-Saharan erämaissa? Miksi intialiset haluavat pitää miinoitetulla aidalla pakistanit bangladeshit ulkopuolella? Mistä on kysymys Botswanan ja Zimbabven rajalla? Saudit juuri rakentavat aitaa Jemenin rajalle – muslimeita kahta puolta rajaa. Heillä on myös suuri muurinsa Irakin rajalla. Miksi unkarilaiset, itävaltalaiset, bulgaarit ja serbit aitaavat omia rajojaan?
Aitoja tehdään maavalleista ja piikkilangasta. Aitamuurien pituudesta päätellen piikkilankatehtailijoilla on hyvä bisnes. Osa muureista on hyvin teknillisesti korketa laatua. Berliinin muuri oli tässä ”genressä” aloitteen tekijä. Israelilaisten muuri palestiinalaisia päin, Saudien muuri Irakia päin ja turkkilaisten muuri Syyriaa päin ovat teknisesti viimeisen päälle. Sellaisia ovat myös Melillan ja Ceutan muurit marokkolaisia päin. Botswanassa riittää pelkkä piikkilanka. Sellainen ei riitä jenkkien muurissa meksikolaisia päin.
Trumpin muurin kustannukset ovat keskustelun keskiössä. Tiedetään muurin tulevan hinnaltaan halvemmaksi, jos meksikolaiset työntekijät sen rakentavat ja jos meksikolaiset sementtifirmat toimittavat materiaalin. Muurin rakentaminen olisi sitten meksikolaisten bisnes. Kustannuksista kiistellään. Alkuperäinen raha oli Bushin hallinnon aikaan 1,2 mrd euroa. Jossain väitetään että rahaa kuitenkin kului 4 mrd. Mistä lienee löytynyt? Sillä tehtiin aitaa 900 kilometriä. No paljonhan tuosta aidasta on vain pelkkiä teräspollareita autoilun estämiseksi. Nyt lisäaidan arvellaan maksavan jotain 8 miljardin ja 12 miljardin välillä. Sehän on ”peanuts” USA:n kokoiselle valtiolle. Miksi siitä kiistellään? Jos on tehtävä muuri, niin tehdään muuri! Sillä siisti! Meidän Länsimetromme hinnalla rakentaisi jo 500 km uutta aitaa helpompiin kohteisiin. Meidän Tallinnan tunnelimme maksaa saman verran kuin koko Trumpin ajattelema muurin parannus ja pidennys ja me puhumme siitä ikään kuin tosissamme.
MOT. Trumpilla ei pitäisi olla mitään huolta – vaikka ei tuolla aidalla Guinnesin ennätyskirjaan päästäkään!