Malmin lentokentän murheellinen tarina pakottaa jälleen tarttumaan aiheeseen josta ei kunnian kukko laula. Miksi eläkeläinen ei saa rauhassa katsoa sitä kaikkea hyvää, jonka nykyinen polvi, niin päättäjät kuin päätöksenteon valmistelijat meille tarjoilevat? Ei, on ärsyynnyttävä ja ryhdyttävä vastustamaan ja arvostelemaan niitä jotka nyt kantavat vastuun. Se hieman harmittaa, sillä näin voi pilata oman maineensa myönteisenä miehenä. Heh, heh!
Tässä nyt sitten ihmetellään puhtaaksi pestyn kaulan kanssa tuota Malmin lentokentälle saatua tunnustusta ja samalla varoitusta. Europa Nostran asiantuntijoiden mukaan Malmi kuuluu yhtenä seitsemästä Euroopan uhanalaisimpiin rakennushistorian perintökohteisiin. Esimerkkeinä muista uhanalaisista ovat Venetsian laguuni ja Patarein vankila Tallinnassa. Valtuuston kokouksessa ystäväni Kaarin Taipale viittasi kintaalla Europa Nostralle – sanoi heitä lobbareiksi lobbareiden joukossa. Niinpä sitten Helsingin valtuusto päätti, ettei 13000 kaupunkilaisen kannattaman kansalaisaloitteen toivomusta tarvitse edes tarkemmin käsitellä uudelleenvalmistelun muodossa. Hyvän ehdotuksen oli tehnyt valtuutettu Björn Månsson. Demarit, vasemmisto ja vihreät olivat lähes yksimielisinä Malmia kaatamassa, kokoomus meni kahtia, vain ruotsalaiset säilyttivät selkeän linjan - olisi vielä tutkittava. Jaa kyllä Yrjö Hakanen piti yksimielisen ryhmänsä mainion säilyttämistä puoltavan puheenvuoron. Ännestys päättyi 55-29 kansalaisaloitteen hyllyttämiseen. Näin toimii vuorovaikutus. Malmin lentokentän säilyttämistä puoltavan adressin on muuten allekirjoittanut 70000 kansalaista. Minä olen yksi allekirjoittajista.
Ystäväni puhuvat hurjia. Luin juuri ystäväni Tapani ”Susi” Launiksen tekstiä. Hän tuomitsi lähes kaiken mitä viime aikoina on suunnittelurintamalla tehty. Hän mainitsee ylimitoitetut asukaslukutavoitteet, keskuspuiston kavennukset, kaupunkibulevardit, Töölönlahden hotellihankkeet, HIFKn ja muiden spekulatiiviset bisneshankkeet, Malmin lentokentän ja Vartiosaaren asuttamisen. Toinen ystäväni Mattikoo ilmoitti yhtyvänsä Susi Launiksen kantaan. Kuuntelin myös kolmannen ystäväni Kaija Santaholman ankaran radiohaastattelun. Hän ei juuri löytänyt mitään hyvää nykymenosta. Olen myös lukenut neljännen ystäväni Ilpo Aarnialan tekstejä hänen blogistaan https://hulluarkkitehti.fi/ . Olenko valinnut ystäväni väärin vai ovatko he minun tavoin jo liian vanhoja ymmärtämään?
Aidan toisella puolella – virkavaltaa vastaan!
Ystäväni Maija Kairamo pysyy sitkeänä. Maija, tunnettehan Maijan? Maija on Katajanokan kanavan pelastaja sekä Alvar Aallon Viipurin kirjaston pelastaja! Hänellä olisi vielä yksi pelastettava. Siksi hän kirjoittaa Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle esittämässään valituksessa tekeillä olevasta yleiskaavasta: ”Vastustan Malmin lentokentän muuttamista asuinalueeksi.”
Maija Kairamo osallistui syntymäpäiväseminaariini vuonna 2004. Hän sanoi: ”Tässä jutussa on nyt ollut sellaista ammattimaista puhetta, mutta minä olen ollut Penan kanssa oikeastaan aina siellä toisella puolella, virkavaltaa vastaan. Nyt aion edelleenkin viekoitella Penan tuota virkavaltaa vastaan. Olen kirjoittanut runon:
Alussa oli NeKusTo
Smith ja Polvinen
Katajanokan kanava
elämän mittainen ystävyys
nyt nousuun Malmilta.”
Arvasiko kukaan että Maijalla oli taka-ajatus ja visio? Arvasiko kukaan että Maijasta on tullut ilmailun harrastaja? Maija halusi pelastaa jo toistakymmentä vuotta sitten Malmin lentokentän Helsingin kaupungin byrokratian kynsistä.
Nyt 12 vuotta tuosta ajasta hän on siis vieläkin sinnikkäästi mukana – ja vieläkin houkuttelee minua tuohon minulle niin vastenmieliseen (!) ”sinne toiselle puolelle” – virkavaltaa vastaan.
Maija on jo pelastanut Katajanokan kanavan ja Viipurin kirjaston, puhumattakaan monista keskiaikaisista kirkoista. Nyt olisi vielä pelastettava Malmin lentokenttä!
Valtiovalta puhuu
Laitetaanpa nyt tähän mielipidekirjoituksen faktat ojennukseen:
”Valtion päätökset vetäytyä Malmin lentokentältä laillisia ja lopullisia”
Liikenne- ja viestintäministeriö antoi tiedotteen 5.10.2015
■ Helsinki-Malmin lentoaseman tilanne on liikenne- ja viestintäministeriön osalta loppuun käsitelty. Vuonna 2014 tehtyjen päätösten mukaisesti valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta vuoden 2016 loppuun mennessä…
■ Liikenne- ja viestintäministeriö on selvittänyt Helsinki-Malmin tilannetta moneen kertaan viime vuosien aikana…
Tiedotteensa mukaan ministeriön tavoitteena on ollut vahvistaa Helsingin seudun toimivuutta ja kilpailukykyä, lisätä seudun asuntotuotantoa ja sen edellytyksiä. Hallitus päätti 3.4.2014 julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015-18. Siinä linjattiin, että Malmin lentokenttä otetaan asuntokäyttöön ja että valtion toiminnot lopetetaan kenttäalueella mahdollisimman nopeasti, viimeistään vuoteen 2020 mennessä.
Finavian hallitus vuosikymmenen alusta, silloin kun päätöksiä tehtiin ja johdannaisia kehiteltiin: Antti Vehviläinen vpj, logistiikkajohtaja, Soili Suonoja pj, kauppaneuvos, Pirkko Juntti, varatuomari, Harri Pynnä, varatuomari, Rita Linna, hallitusneuvos, Pauli Manninen, maisteri – ei yhtään insinööriä!
Finavian hallitus vuosikymmenen alusta, silloin kun päätöksiä tehtiin ja johdannaisia kehiteltiin: Antti Vehviläinen vpj, logistiikkajohtaja, Soili Suonoja pj, kauppaneuvos, Pirkko Juntti, varatuomari, Harri Pynnä, varatuomari, Rita Linna, hallitusneuvos, Pauli Manninen, maisteri – ei yhtään insinööriä!Se oli Suomen hallitus joka päätti - Helsingin neuvosta?
Malmin lentokentän lopettamisen sanotaan tapahtuneen alkujaan Finavian päätöksellä. Ajattelin että siinä onkin nyt meillä varsinainen sylttytehdas. Ajattelin että lopettamispäätös tehtiin ehkä saman Finavian hallituksen toimesta, joka myös onnistui ottamaan kuuluisat johdannaiset ja aiheutti samalla runsaan 30 miljoonan tappiot tälle valtion omistamalle laitokselle. Kyllä siinä tasapainotuksessa olivat tarpeen Helsingin kaupungilta saadut rakennusten myyntitulot 12 milliä. Ryhdyin myös tutkimaan hallituksen kokoonpanoa. Havaitsin yllätyksekseni että Finavian hallituksessa on vain yksi varsinaisesti logistiikan asiatuntija. Hän on hallituksen monivuotinen varapuheenjohtaja, nykyisen Liikenneviraston pääjohtaja, Antti Vehviläinen. Antti on siis osallistunut sekä johdannaispäätöksiin että Malmin lentokentän lopettamispäätöksiin. Tämä on hieman tulenpalava yhdiste! Mutta Finavia ei Malmin suhteen taidakaan olla varsinainen päätöksentekijä vaikka lentoaseman lopettamista ajavat näin väittävät. Todellinen päätöksentekijä on Liikenne- ja viestintäministeriö. Saattaisiko olla niin että ystäväni liikenneneuvos Anni Rimpiläinen on sylttytehtaan promoottoreita? Anniko tämän synnin valmisteli? Varsinainen päätös tuli kuitenkin valtakunnan hallituksen kehysriihessä 2014. Ketkä mahtoivat olla ne vastuulliset ministerit jotka ottivat kantaa Malmin tulevaisuuteen. Pääministeri Jyrki Katainen – varmaankin, valtionvarainministeri Jutta Urpilainen tietysti, vai oliko Antti Rinne jo remmissä, puolustusministeri Carl Haglund – varmasti, liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen tietysti, mutta kulttuurisuojelusta oli kysymys, siispä Pia Viitasella on täytynyt olla sormensa pelissä, hän vastasi myös asuntoasioista. Kehysriihen päätösten suhteen puhenaisena oli kuitenkin Paula Risikko, hän oli sosiaali- ja terveysministeri - hieman outoa. Ja niitiksi vielä ihmettely elinkeinoministerin roolista? Hänellä on täytynyt olla erityistä kiinnostusta Malmin säilyttämisen suhteen. Hän oli Jan Vapaavuori. Nyt taisi tärpätä?
Mitkä ovat perusteet?
Otan esimerkiksi Paavo Arhinmäen puolesta ja vastaan kommentteja – lyhennettynä. Havaitsen hänen mielipiteensä edustavan yleisiä harhaluuloja. Ne ovat: Väite: Rakentamalla paljon asuntoja voitaisiin synnyttää kohtuuhintaisuutta. Vastaväite: Asunnon hinta markkinoilla muodostuu sijainnista, kalliit esirakentamiskustannukset nostavat hintaa, itse talo maksaa aine ne kohtuulliset 2500 euroa neliötä. (Veronmaksajat voivat tukea vähävaraisia asunnonhankkijoita, asunnot kuitenkin palautuvat jossain vaiheessa markkinoille). Toinen väite: Malmin alueella on mahdollisuus rakentaa uusia asuntoja 20000-25000 asukkaalle. Vastaväite: Malmin lentokentän ympäristössä asuu nykyisin 10000 ihmistä. Jos kenttä hävitetään, uusia asuntoja voidaan rakentaa 12000 asukkaalle, jos yksi kiitotie säilyy uusia asuntoja voi rakentaa 6000 asukkaalle.
Valtuustossa puhuivat, että jopa 30000 ihmistä menettää mahdollisuuden jos Malmilla säilyy lentotoiminta. Tämä on ainakin nyt väärin. Lähempänä totuutta on että jos Malmilla säilyy lentotoiminta niin 6000 ihmistä menettää asumisen mahdollisuuden tällä alueella.
Helsingin kaupungin yleiskaava-aineistossa esiintyvä kuva Malmin lentokenttäalueen kehittämisestä
Paavon ”lentokenttä hävitettävä”
Paavo Arhinmäki kirjoittaa 27.3.2015 blogissaan kenttää vastaan näin: ”Helsingin suurimpia ongelmia on asumisen kohtuuttoman korkea hinta. Isolla osalla ihmisistä menee jopa yli puolet käteen jäävistä tuloista asumiskustannuksiin. Kohtuullista olisi korkeintaan neljäsosa. Jotta asumisen hintaa saadaan painettua alas Helsingissä, pitää rakentaa paljon lisää asuntoja… Esimerkiksi Kivinokka, Mustavuori, Keskuspuisto ja Vartiosaari ovat alueita, joita haluan säästää. Minulle on tärkeää, että nykyisten ja tulevien asukkaiden kannalta tärkeät luonto- ja virkistysalueet lentoaseman ympäriltä säilytetään. Rakentamisen tulee rajoittua lähinnä lentoaseman tällä hetkellä aidatulle alueelle… Joidenkin suunnitelmien mukaan Malmin lentoaseman alueelle on mahdollista rakentaa koti jopa 20 000-30 000 asukkaalle hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden ääreltä. Näin mittava rakentaminen on tuskin mahdollista, jos halutaan samalla säilyttää asemaa ympäröivät lähivirkistysalueet.”
Paavon ”lentokenttä säilytettävä”
Paavo Arhinmäki kirjoittaa 27.3.2015 blogissaan kentän puolesta näin: ”Monet kaverini muistelevat, miten he nuorina polkivat fillareilla Itä- ja Pohjois-Helsingistä katsomaan lentokoneiden nousuja ja laskeutumisia Malmin lentoasemalle. Heille kentässä on paljon nostalgia-arvoa. He haluaisivat jo ihan fiilispohjalta säilyttää aseman. Monelle erilaista lentotoimintaa harrastavalle Malmi on ihanteellinen paikka. Se sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Sinne pääsee myös joukkoliikenteellä. Kuka nyt vapaaehtoisesti haluaisi siirtää harrastuksena 50 kilometrin päähän? Lentoaseman ympäristö on lähiseudun asukkaille tärkeä alue lenkkeilyyn, hiihtoon ja virkistäytymiseen, myös monille ystävilleni. He haluavat säilyttää nämä mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Ymmärrän hyvin miksi näillä perusteilla vastustetaan Malmin lentoaseman muuttamista asuinalueeksi…
Malmilla on suoritettu vaihtoehtoisia selvityksiä ilmailutoiminnan jatkamiseksi. Tässä kuvassa näkyvät kiitotien vaihtoehtoiset suuntausmahdollisuudet. Jos valita pitää niin valitaan tuo vasemmanpuoleinen
Omahistoriakatsaus
En ollut paikalla silloin kun Malmin lentoasema vihittiin 15.5.1938. En ollut myöskään paikalla silloin kun Louis Armstrong saapui Malmille 11.10.1949. Saatikka että olisin ollut paikalla silloin kun 28. toukokuuta 1987 Mathias Rust lähti pienellä koneellaan kohti Kremliä ja Punaista toria. No enpä tietenkään, sillä en ollut koskaan elämässäni käynyt Malmin lentokentällä – ennen tätä päivää. Minun lentävä elämäni alkoi vuonna 1964 matkalla Ouluun. Kone lähti Seutulan lentokentältä. Lentokone oli DC 3 Dakota ja matka kesti 2 tuntia. Lentoemännät olivat ihania. Tuo konetyyppi pian katosi ja lentomatkat suoritettiin Convair Metropolitanin oikeissa ”lentokonetuoleissa”. Seutulan lentoterminaali oli tuohon aikaan puisessa yksikerroksisessa valkoiseksi maalatussa parakissa. Hommassa oli kodikkuutta ja ruskeissa nojatuoleissa imevää tunnelmaa.
Malmin lentokenttään liittyy paljon kiinnostavaa aikalaishistoriaa. Minä en kuitenkaan ole ollut paikalla, sillä kävin Malmilla ensimmäistä kertaa elämässäni juuri tänään – vai oliko se eilen? Havaitsin kenttäalueella ja Tattarinsuolla paljon yhtäläisyyttä: ihanaa karheutta. Juuri tuollaisia paikkoja kaupungissa pitää olla. Kuvassa on Louis Armstrong juuri Helsinkiin saapuneena 11.10.1949. Kaleva lentokone on kuvattu Malmin vihkiäispäivänä 15.5.1938. Samainen kone ammuttiin alas matkalla Tallinnaan 14. kesäkuuta 1940. Ampujina olivat neuvostoliittolaiset pommikoneet. 9 ihmistä sai surmansa. Kolmannessa kuvassa on koneessaan saksalainen Mathias Rust joka 28. toukokuuta 1987 suuntasi pienen Cessnansa Punaiselle torille. Kuvassa kone on juuri laskeutumassa. Tulipa testattua sotilasvallan ilmavalvonta. Ihme!
Maailmassa on monia citykenttiä. Näytän tässä nyt mittakaavan vuoksi pari esimerkkiä Malmin rinnalla. Bromma Tukholmassa ja London City Lontoossa ovat hyviä esimerkkejä säilyneistä citykentistä. Vasemmalla ylhäällä on kuva Tripolin kentästä. Se oli vanha amerikkalaisten lentotukikohta Wheelus. Nyt kun keskinäisissä taisteluissa ovat tuhonneet varsinaisen lentokenttänsä, varakenttänä ja sotilaskäytössä ollut ja lakkautettavaksi tarkoitettu kenttä on udelleen käytössä. Kaikilla kentillä on muuten asutusta varsin lähellä kiitorataa.
Hieman nostalgialla muistelen aivan omakätisesti tekemääni citylentokentän uudelleenkäyttösuunnitelmaa Tripolissa. (Höpsis, en nyt tuota hienoa digikuvaa tehnyt itse!) Alueelle oli tarkoitettu sijoitettavaksi asutuksen lisäksi mm. tiedekeskus, huvipuisto, golfkenttä, jalkapallostadion ynnä erilaisia urheilutiloja. Nytpä alue on sitten jälleen lentokenttänä. Oli hyvä olemassa kriisin tultua.
Minä nyt harrastelen asukasmääriä
Ryhdyin katselemaan Malmin lentokenttäaluetta hieman tarkemmin. Pääradan itäpuoleisella alueella Malmin kentän ympäristössä asuu tällä hetkellä noin 10000 asukasta. Heistä asuu pääosa eli 6000 henkeä Ala-Malmilla. Helsingin piirijaossa Malmin lentokentän peruspiirin alueella asuu 2500 asukasta. Osa Tapanilan peruspiiristä tulee radan itäpuolelle. Alueella asuu noin 1200 henkeä. Tattarinsuon takana, Alppikylässä Lahdenväylän varrella asuu vielä noin 500 asukasta. Yhteensä siis radan itäpuolisella alueella asuu hieman päälle 10000 asukasta. Pääradan länsipuolella, Ylä-Malmilla ja Tapaninvainiolla on noin 15000 asukasta. Yhteensä siis Malmin aseman ja miksei myös uuden ”lentokenttä-Malmin” vaikutusalueen asukasluku kokonaisuudessaan on tällä hetkellä noin 25000 asukasta.
Ryhdyin ihmettelemään Malmia. Alkutöikseni piirtelin kartalle kaikki Helsingin viheralueet ja käytävät – vähän Vantaata ja Espootakin. Tuli sinne myös Raide-Jokeri ja Länsimetro. Pisara lipsahti aivan vahingossa, sitä en tarkoittanut! Helsinki on mahtava kaupunki. Helsinki on todellinen puutarhakaupunki. Katsokaa tuota viherryöpytystä! Pidetään se sellaisena. Se olisi kilpailukykyä. Malmilla on tuossa pyörteessä hieno sijainti.
Nyt kysymme mitä tulevaisuus voisi tuoda tullessaan. Tarkastelen tässä nyt vain radan itäpuolta, eli aluetta joka on lentokentän ympäristössä. Siis sitä aluetta, joka valtuuston päätöksen mukaisesti olisi muodostettava uudeksi puutarhakaupunkimaiseksi alueeksi lentokentän toiminnan päättyessä. Olen laskenut alueelle kaksi vaihtoehtoista tulevaisuutta. Toinen niin että kenttä häipyy, toinen niin että kenttä säilyy. Säilyvällä kentällä olisi vain yksi kiitorata pohjois-eteläsuunnassa.
Malmin lentokentän lähiympäristössä pääradan itäpuolella asuu tällä hetkellä hieman päälle 10000 asukasta. Mukana laskelmassa ovat Ala-Malmi, itse lentokentän alue, radan itäpuolinen Tapanilan pala, Alppikylä Lahdenväylän varrella sekä nykyisin tyhjä puistomainen alue Suurmetsäntien varrella Puistolan eteläpuolella. Tietysti alueella ovat vielä Tattarinsuon ja Tattarinharjun teollisuusalueet. Niillä kuitenkin asuu vain 19 ihmistä. Ala-Malmiin kuuluu myös Malmin hautausmaa, siellä on haudattuna 200000 vainajaa. Tiheydeksi saamme 300000 vainajaa per km2. Melko hulppeata! Nämä luvut eivät ole mukana minun laskelmissani. Alempi kuva on kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaava-aineistosta.
Varsinaiselle lentokentän alueelle mahtuu melkoisen tiiviin kaupunkirakentamisen konseptilla nykyisen 2500 asukkaan lisäksi vielä 7500 asukasta. Tiheys olisi silloin 6000 asukasta per km2. Se on sama kuin nykyisin Lauttasaaressa, Aurinkolahdessa tai Eirassa. Onko hyvä? Alppikylässä väkimäärä nousisi 2000 paikkeille. Siellä tiheys olisi 5500 asukasta/km2. Tapanilan itäosa ja Ala-Malmi tiivistyisivät. Yhteensä niillä alueilla asuisi tulevaisuudessa 9000 asukasta. Se on 2500 asukasta nykyisen päälle. Asukastiheys olisi 4000 as/km2. Näin siis kentän poistuessa alueen väkimäärä nousisi 22000 asukkaaseen. Sehän onkin sama luku kun sanovat mahdollisuutena. Sellaisesta luvusta valtuutetut puhuivat. Ainoa juttu on se että alueella asuu jo nyt 10000 asukasta. Uusia olisikin siten vain 12000 asukasta. Jos taas kenttä säilytettäisiin yhden kiitoradan vaihtoehdolla, väkimäärä ei nousisi näin korkeaksi. Se jäisi 6000 asukasta pienemmäksi. Yhteensä väkeä mahtuisi 16000 henkeä. Ero syntyisi kokonaisuudessaan Malmin lentokentän peruspiirissä. Muut kuvatut alueet voidaan rakentaa molemmissa vaihtoehdoissa. Joku tässä nyt mättää. Onko annettu informaatio ollut virheellistä tai sitten sitä ovat minun laskelmani? Luulen että minun laskelmissani on asenteellisuutta. Olen myös varma että byrokratian laskelmissa on sama vika.
Tämä kuva nyt osoittaa Malmin lentokenttäalueen ja sen lähiympäristön väestönkasvun mahdollisuuksia. Nyt asukkaita on 10000. Jos kenttä häipyy, asukkaita voisi olla 22000 henkeä. Muuten tämä luku ei ole ”puutarhakaupunkia”. Tässä laskelmassa Ala-Malmilla on 4000 asukasta/km2 ja uusissa lentokenttäkortteleissa 6000 asukasta/km2. Jos kenttä saa säilyä – niin kuin toivon – asukasluvuksi voisi tulla 16000 asukasta. Se on tuo keskimmäinen tolppa yllä olevassa kuvassa.
