Tuulivoiman lisärakentaminen on tärkeä edellytys Googlen suurinvestoinnille, mutta myös uusi merkittävä tulonlähde tuulivoimakunnille. (Kuva: Kai Tirkkonen)

Viime viikolla julkistettu Googlen suursatsaus Haminan datakeskukseen ja myös tuulivoimaan vaikuttaa myös kuntatalouteen. Nyt Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle tulevat tuulivoimapuistot tuovat isäntäpaikkakunnille merkittävät tulot kiinteistöveroina.

Monelle kunnalle tuulivoimaloista on muodostunut merkittävä kiinteistöverotulojen lähde. Suomen viisi suurinta tuulivoimakuntaa verotuloilla mitattuna ovat: Kalajoki, Raahe, Pori, Ii ja Kristiinankaupunki, jotka kuittasivat kukin tuulivoimaloilla hieman yli tai alle miljoonan euron verotulot vuonna 2018.

Kuntien keräämien kiinteistöverotulojen määrä kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi, sillä vuoteen 2030 mennessä Suomen tuulivoimaloiden määrä kasvaa 1800:aan, kun nyt voimaloita on noin 700.

-Huomattava osa tuulivoimakunnista sijaitsee seuduilla, joissa väestönkasvu on negatiivinen. Siksi tuulivoiman merkitys näiden kuntien taloudessa korostuu, sanoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen.

-Kiinteistöverotuloilla on merkittävä positiivinen vaikutus kunnan talouteen, kertoo Suomen suurimman tuulivoimakunnan, Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari.

-Lisäksi on huomattavaa, ettei kunnan tarvitse merkittävästi panostaa hankkeiden toteutumiseen, sanoo Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava.

Ii kasvaa viimeistään ensi vuonna Suomen suurimmaksi tuulivoiman kiinteistöverotuloja saavaksi kunnaksi, sillä parhaillaan kunnan alueella on rakenteilla tai saanut rakennusluvan yhteensä 47 tuulivoimalaa.

Iihin tulossa 123 uutta voimalaa

Iissä on tällä hetkellä kahdeksan vahvistettua tuulivoimakaavaa. Iissä on jo pystyssä 52 tuulivoimalaa. Lisäksi kaavoituksessa on kaksi uutta hanketta, joiden toteutuminen toisi enimmillään 123 uutta tuulivoimalaa.

Tämä uusin hanke on herättänyt ensi kertaa vastustusta Iissä, joka on profiloitunut tuulivoimapositiiviseksi kunnaksi. Tähän mennessä tuulivoimakaavat ovat menneet Iin kunnanvaltuustossa jouheasti läpi.

Huomattava osa Iin tuulivoimaloista sijaitsee Iin Olhavan ja Kuivaniemen välisellä rannikkoalueella kalloisella metsäalueella meren ja rautatien välissä. Lisäksi voimalat eivät ole aivan rannan tuntumassa, joten ne eivät häiritse meren rannan tiheää loma-asutusta.

Tuulivoimaloiden läheisyydessä ei ole pysyvää asutusta. Lisäksi metsien kasvu ei ole alueella kovin hyvä, joten maanomistajat saavat tuulivoimalatontin vuokrasta merkittäviä lisätuloja, Alatossava kertoo.

Tuulivoiman rakentamisesta syntyy Alatossavan mukaan paikallisia haittoja. Haittoja ei voi aina hänen mukaan poistaa, mutta lähes aina niihin voidaan vaikuttaa.

-Esimerkiksi meluun ja maisemahaittaan voi vaikuttaa tuulivoimaloiden sijoittelulla. Jos tämä ei ole mahdollista, on syytä miettiä, onko tuulivoimalan rakentaminen juuri siihen paikkaan ylipäätään järkevää, Alatossava sanoo.

Ei enää tukea yhteiskunnalta

Tuulivoimaloiden koon ja roottorin pyyhkäisypinta-alan suurentuminen on tehnyt tuulivoimahankkeista niin kannattavia, ettei niiden rakentamiseen tarvita yhteiskunnan tukea.

Koko maassa on ilma tukea rakenteilla tai vireillä yhteensä 154 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 677 megawattia.

-Tukiriippumattomuus on selvästi piristänyt tuulivoimarakentamista, Mikkonen sanoo.

-Yhteiskunnan tukemia hankkeita on vireillä selvästi vähemmän, 74-88 kappaletta, Mikkonen lisää.

S-ryhmä ja St1:en yhteisesti omistamalle Tuuliwatille on rakenteilla ilman tukea Iin Kuivaniemellä sijaitsevalle Viinamäelle viisi suurta tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 21 megawattia.

Lisäksi Tuuliwatti rakentaa parhaillaan Viinamäen tuulipuiston sähköasemalle Pohjoismaiden suurimman sähkövaraston. Jättiakusto sijoitetaan kuuteen merikonttiin ja se katetaan.

Jättiakun koko on kuusi megawattia ja se on teholtaan kolminkertainen aiempiin sähkövarastoihin verrattuna Suomessa. Jättiakku maksaa 3,5 miljoonaa euroa. Jättiakulla voidaan vastata nopeasti sähkönkulutuksen vaihteluihin.

Verotuloa perustuksista mutta ei roottorista

Vuoden 2018 alusta yksittäisen tuulivoimalan kiinteistövero on määräytynyt kunnan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, joka vaihtelee kunnasta riippuen 0,92-1,80 välillä.

-Käytännössä voimalat sijaitsevat useampien voimaloiden ryppäinä, jolloin niiden yhteenlaskettu teho ylittää kymmenen megawattia. Tällöin voimaloista peritään voimalaitosten kiinteistöveroa, jonka verotusprosentti on enintään 3,10, Alatossava kertoo.

-En tiedä yhtään kuntaa, joka ei perisi voimaloista maksimiveroa, Mikkonen lisää.

Tuulivoimalasta kiinteistöverotettavaa rakennelmaa ovat perustukset, torni sekä konehuoneen runko, mutta ei pyörivä roottori. Siis koneet ja laitteet eivät kuulu kiinteistöveron piiriin.

-Nyrkkisäännön mukaan maatuulivoimalaitoksen investointikustannuksista noin 30 prosenttia kuuluu kiinteistöveron piiriin, Mikkonen lisää.

Merituulivoimaloissa ovat kalliimmat perustukset, joten niistä kunta saa selvästi enemmän verotuloa. Meritulivoimaloita on Suomen rannikolla vasta 11 kappaletta.

Suomen Tuulivoimayhdistyksessä on laskettu, että kunnat saavat yksittäisestä voimalasta yhteensä noin 400000 euron kiinteistöverotulot voimalan elinkaaren aikana silloin kun ne sijaitsevat tuulivoimapuistossa.

Teksti: Tapio Mainio

Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Kuntatekniikan numerossa 4/2019.

Edit: 23.9.2019 klo 12.30 lisätty alkuun toiseksi maakunnaksi Pohjois-Pohjanmaa.

Markku Vento
markku.vento@kuntatekniikka.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Tarkennusta aiheeseen:
    Piiparinmäen tuulivoimapuisto sijaitsee kahden maakunnan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun, ja kahden kunnan, Pyhännän ja Kajaanin alueella. Pyhännän kunnan alueelle rakennetaan 32 tuulivoimalaa ja Kajaanin kaupungin alueelle18 voimalaa. Kyseessä on todella merkittävä investointihanke, jonka työllisyysvaikutukset ovat huomattavat parin vuoden ajan.
    Tuulivoimapuisto tuo myös merkittävän kiinteistöverotulon tulevaisuudessa Pyhännän kunnalle. Ensimmäiset voimalat pitäisi olla valmiina vuonna 2020 ja loput vuonna 2021.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*