Helsingin Honkasuolle pitkästä hirrestä rakennetun taloryhmän kierrätysosista, kuten ikkunoilta, puuttunut CE-merkintä on hiertänyt rakennusvalvonnassa. (Kuva: Reijo Holopainen)

Helsingin Honkasuolla rakennetaan hirsitaloaluetta osittain kierrätysmateriaalista. Se joutui kuitenkin törmäyskurssille rakennusvalvonnan ja direktiivien kanssa.

Helsingin rakennusluvassa halutaan edistää kiertotaloutta, mutta hirsirakennuskohteissa Honkasuolla kiertotalouden yhdistäminen rakennusvalvontaan ei ole ollut yksinkertaista.

Jo alueen asemakaavaa voidaan luonnehtia moniongelmaiseksi, alkaen sen kiistellyistä kaavamerkinnöistä ja suojelutarpeista. Suurin ongelma on kuitenkin rakennustarkastuksen CE-tulkinnan tiukkuus.

Kun Aarreaitta-nimisten seitsemän massiivihirsiasunnon rakennustyöt olivat jo pitkällä, kohde alkoi painia rakennustuotteiden CE-merkintävaatimusten ja niiden uudelleenkäytön hyväksynnän kanssa. Ainakin Etelä-Haagassa sijaitsevilla kohteilla on samanlaisia vaikeuksia.

Rakennusasiaintoimisto Aarre Oy on paistatellut julkisuudessa mediaseksikkäällä seitsemän hirsitalon projektillaan Helsingin ja Vantaan rajalla. Yhtiön toimitusjohtaja Minna Aarnio ja puolisonsa Jukka Reinikainen esittelivät kohdetta Helsingin Haapaperhosentiellä.

Helsingin kaupungin rakennustarkastus ei ole ollut kaikista kierrätystalouden ratkaisuista innostunut. Erityisesti viranomaisia arveluttaa ulkorakennusten kierrätettyjen ikkunoiden ja karmien CE-merkinnän puute.

Tuotenimi Aarreaittojen käsin veistetyt massiivihirret ja tarkoin harkitut uudelleenkäyttömateriaalit trimmaavat yhteen. Männyt ja kuuset on valittu Ähtäristä ja Kangasniemeltä ja veistetty käsin Kuortaneella.

Katupätkän talot nielevät hirttä 7,5 kilometriä. Niiden salvokset ja lohenpyrstönurkat ovat tarkkaa työtä – malliltaan ikiaikaisia.

Kierrätystarvikkeilla ei CE-merkintää

Rakennushankkeen valvonnan yhteydessä tuli esille Aarnion yllättäneitä rakentamisen kiertotalouden kompastuskiviä, jotka liittyvät rakennustuotteiden hyväksyntävaatimuksiin.

– Kyse on käsityönä valmistetuista rakennusosista ja vanhojen rakennusosien ja -materiaalien uusiokäytöstä, mihin Suomessa on otettu tiukka tulkinta, Aarnio sanoo.

Tiukan suhtautumisen myöntää Helsingin kaupungin tarkastusinsinööri Erkki Hassinen, mutta hän virkamiehenä katsoo olevansa tulkinnan noudattaja.

– Meille kaikki tulee EU:n rakennustuoteasetuksesta tehdystä tulkinnasta, hän sanoo.

Tulkkaaja Ympäristöministeriön mandaatilla on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.

Jos tulkintaa reivataan lievemmäksi, Hassisen mukaan sen pitää tapahtua muualla kuin kentällä. Näin muodoin rakennusvalvonnan tarkastuksissa voi ilmetä este, ja kohteelle ei saada hyväksyntää tai käyttöönottolupaa.

Uudelleenkäytettäviltä tai kierrätetyiltä rakennusosilta puuttuu usein rakennustuoteasetuksessa edellytetty CE-merkintä. 

– Jos tuotteeseen kohdistuu teknisiä vaatimuksia ja sille on olemassa harmonisoitu tuotestandardi, merkintä on pakollinen.

– Standardit kattavat noin 80 % rakentamisessa käytetyistä tuotteista, Hassinen täsmentää.

Hassisen mukaan ainoastaan poltetuilla punaisilla tiilillä on CE-merkintämahdollisuus uusiokäytössä.

CE-merkinnässä valuvika

Helsingin rakennusvalvonta on sitä mieltä, että se ei voi edistää villien tuotteiden rakennuspaikkakohtaista varmennusta.

Rakennustuoteasetusten tulkinta ei ole yhtenevää EU:n eri jäsenmaissa. Suomessa se todennäköisesti on tiukempaa.

Ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osaston yliarkkitehti Harri Hakaste katsoo, että tuotteiden CE-merkintää koskevassa EU:n rakennustuoteasetuksessa on aivan tarpeetonta tulkinnanvaraisuutta.

CE-merkinnän tarkoitus on osoittaa, että valmistaja vakuuttaa tuotteen täyttävän EU:n direktiivien vaatimukset.

– Siinä on valuvika, Hakaste myöntää.

Hakaste jatkaa, että EU komissio on nyt antamassa ennakkoilmoituksen rakennustuoteasetuksen päivityksestä. Prosessi saattaa kuitenkin kestää vuosia.

– Uusiokäyttöä harjoittaville rakentajille tilanne on hankala, Hakaste arvioi.

Ympäristöministeriön puuohjelmajohtaja Petri Heino vierailee puurakentamiskohteissa tarjoamassa neuvonta-apua.

– Ohjelma ei ole pystynyt avustamaan hankkeita. Puurakentamisen kehittyminen ja toisaalta sen monimuotoisuus ovat arvoja, joita ohjelma tukee ja edistää, Heino sanoo.

Tiukilla olevat rakentajat joutuvat hankkimaan erikseen kustannettavia varmennuslausuntoja rakenteiden laadun tueksi.

Aarnion mukaan tämä kuitenkin on tepsinyt ja asiat ovat menneet eteenpäin.

Uusiokäytöstä pitkä taisto

Hassinen näkee rakennustuotteiden uudelleenkäytön enemmänkin juridisena mahdottomuutena kuin mahdollisuutena.

EU:n rakennustuoteasetuksen uudistaminen ja sen jälkeinen harmonisoitujen standardien päivittäminen rakennustuotteiden uudelleenkäyttöä varten tulee ottamaan vuosikymmenen ajan.

Näkemykseen yhtyy Rakennustuoteteollisuus RTT:n johtaja Timo Pulkki. Hän on ollut Hassisen kanssa sorvaamassa asiaan julkista kantaa.

Toisistaan riippumattomat juridiset ongelmat Honkasuon kaavoituksessa ovat olleet melkoisia – ja julkisuudessa tämän tästä.

Valitukset viivästyttivät Honkasuon yleis- ja asemakaavan hyväksymistä kolmella vuodella.

Lopulta KHO:n ennakkoratkaisu vuodelta 2015 Betoniteollisuus Ry:n kanteeseen ei sekään näyttänyt rauhoittaneen tilannetta. Kanteessa vastustettiin runkorakentamisen puumerkintöjä.

KHO:n nootin mukaan alueella pyritään rajoittamaan rakentamisesta ja asumisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ja tukemaan niitä toimintatapojen muutoksia, joita tarvitaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Nyt alueella on puhjennut liito-oravan esiintymiseen liittyvä luonnonsuojelukiista, jolla estettiin talvella 2022 metsähakkuita tekeviä työkoneita. Mediassa asia paisui ,mutta se koskee pientä, rakennuskelvotonta aluetta kaavan luoteisnurkassa.

Vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee

Ongelma tai tiukka kapeikko löytyy Aarnion mukaan Helsingin rakennusvalvonnan toimissa: mallissa toinen yksikkö lyö korvalle toista. Rakennuslupa myönnetään ilman moitteita, vaatimuksia tai ohjeita. Mutta luvan mukainen rakenne, sen osa tai materiaali ei kelpaakaan enää rakennusvaiheen rakennustarkastuksessa, jolloin hankinnat on tehty ja projektin aikataulutus painaa päälle.

Yksi tapa edetä Aarnion mukaan olisi se, että rakennuslupaan aletaan merkitä varmennusmenettelyjä edellyttävät materiaalit ja rakenteet, jotta rakennushankkeeseen ryhtyvä voi etukäteen harkita urakkaan ryhtymistään. Näin tiedetään jo menetellynkin joissakin uusissa kierrätystalouskohteissa.

– Olisi asiakkaiden oikeusturvan kannalta välttämätöntä, että rakennustarkastus tekisi erityisesti hylkäyksistään oikean viranomaispäätöksen. Nyt asiakkaat ja hankkeet jäävät jumiin rakennusvaiheessa, Aarnio sanoo.

– Jos rakennusvalvontaviranomainen määrää jotain korjattavaksi tai muutettavaksi, päätös ja perustelut annetaan kirjallisesti, ja päätöksestähän voidaan tehdä oikaisuvaatimus, Hassien vastaa heti.

Aarnion mukaan koerakentamisstatus kohteelle mahdollistaisi rakennustuotteiden hyväksynnän rakennusvalvonnassa lievennetyillä vaatimuksilla. Siitä taas eivät pidä pankit ja vakuutusyhtiöt.

Aarnio on onnistunut pääsemään puun ja kuoren väliin. Näkemästämme sähköpostiaineistosta ilmenee, että hän on olut yhteydessä ainakin puoleen tusinaan asiaan kuuluvia viranomaistahoja.

Asia hoituisi pienellä säätämisellä

Kierrätystalouskohteista myös Kiinteistö Oy Huopalahden asema on kamppailut tuotteiden CE-merkintöihin ja materiaalien uudelleenkäyttöön liittyvien ongelmien kanssa.

Puuasemarakennuksesta rakennuttaja velvoitettiin poistamaan 6 000 Kupittaan Saven kunnostettua kattotiiltä, koska niiltä puuttui CE-merkintä.

Vuonna 2014 alkanut rakennusprojekti ei ole vieläkään valmis – ainakin osin tuotekelpoisuusongelmista johtuen.

Rakennusmääräykset syrjivät myös painovoimaista ilmanvaihtoa, sillä ilmanvaihtomääräyksiä ei ole kohdennettu pelkästään koneellisille järjestelmille.

LVI-puolen rakennustarkastajan vierailu Honkasuolla sujui lopulta asiallisesti.

– Selvisimme tekemällä painovoimaisen ilmavaihdon järjestelmästä yhden detaljikuvan lisää.

Ennen puutaloissa käytössä olivat niin kutsutut räppänät, joilla ilmanvaihtoa saattoi säätää portaittaisesti tai sulkea kokonaan esimerkiksi paukkupakkasilla, koska seinät vetivät.

Arkkitehti Lars-Erik Mattilan diplomityön visio tulevaisuuden kerrostalosta massiivipuisine seinineen ja painovoimaisine ilmanvaihtoinen ei lopulta ehkä ole kaukana. Puukerrostalosta on tullut aidosti kilpailukykyinen, vaikka sekin kamppailee pykäviidakkojen kanssa.

– Inhimilliset tragediat evät missään tapauksessa edistä rakentamisen kiertotaloutta vaan pilaavat sen mainetta, Aarnio tuskailee.

– Tuntuu, että rakentamisen kiertotaloudessa voitaisiin saada valtava edistysaskel aikaan pienellä viranomaistyön säätämisellä, Aarnio lisää.

Hirret voidaan CE-merkitä

Euroopan komissio on käynnistänyt menettelyn, jolla se selkeyttää tuotestandardia hirsien ja puun käytöstä kierrätystaloudessa.

Hirsien CE-merkitä ei ole pakollinen, koska hirrelle ei löydy olemassa harmonisoitua tuotestandardia, mutta sen sijaan löytyy a EAD 130022-00-0304, 2015-04. Tämän standardin perusteella hirret voidaan vapaaehtoisesti CE-merkitä.

Useimmat hirsitalotoimittajat jo näin toimivatkin. Jos vapaaehtoistakaan CE-merkintää ei ole, kelpoisuus on osoitettava kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tyyppihyväksynnän vaatimukset linjaa Laki eräiden rakennustuotteiden hyväksynnästä.

EAD itsessään antaa hyvää osviittaa, mitä hirsien kelpoisuuden osoittamisessa on selvitettävä. Lisäksi Puuinfossa julkaistun määrittelyn mukaan sovellettavaksi löytyy eurooppalainen harmonisoitu tuotestandardi (hEN), joka tukee CE-merkintää eurooppalaisen teknisen arvioinnin (ETA) perusteella.

Rakennusvalvontaviranomaisella on mahdollisuus edellyttää rakennustuotteen rakennuspaikkakohtaista varmentamista silloin, kun rakennustuotteen kelpoisuutta ei ole muulla tavalla osoitettu ja on syytä epäillä, että rakennustuote ei täytä sille säädettyjä olennaisia teknisiä vaatimuksia.

– Hyvällä valmistautumisella voidaan välttää rakennuspaikalla tapahtuvia varmennusmenettelyjä, sanoo tarkastusinsinööri DI Erkki Hassinen Helsingin kaupungin rakennusvalvonnasta.

Teksti: Reijo Holopainen

Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Kuntatekniikan numerossa 3/2022.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

  1. Ympäristöministeriö on asiasta lausunut ja juuri kesäkuussa tiedottanut, ettei CE-merkintä liity kierrätystuotteisiin
    https://ym.fi/-/rakennustuotteiden-uudelleenkaytto-on-suomessa-mahdollista-rakennuspaikkakohtaista-varmentamista-kayttaen

    Rakennusvalvonnalla ei ole oikeutta vaatia CE-merkintää, eikä voida pakottaa uusien tuotteiden tai CE-merkittyjen tuotteiden käyttöön, vaan on edellytettävä kierrätystuotteiden rakennuspaikkakohtaista varmentamista.

    Vanhoja tuotteita saa ja pitää käyttää kierrätettynä, mutta ei se poista sitä vaatimusta, etteikö tuotteiden pitäisi olla tervellisiä, turvallisia, tarkoituksen mukaisia ja tarkoitukseen soveltuvia – tätä varten on varmennusmenettely, toki huomattavasti CE-merkintäprosessia helpompi ja halvempi.

    Eli estettä käytettyjen kattotiilien tai ikkunoiden käytölle ei ole, kunhan niille tehdään asianmukaisest testit ja kokonaisuus on toimiva ratkaisu.

  2. CE-merkintä tavoittelee ehkä hyvää ja luotettavaa lopputulosta. Mutta nyt ei haluta Suomessa yleensäkään tajuta sitä. että täällä on osattu toimia mielestäni maailman parhaimmilla tavoille jo ennen CE-merkintöjen aikoja. Pienyrittäjille kuten sirkkelillä puita jalostaville CE- merkintä on suuri rasite ja ajanut monia sivutoimisia sahureita lopettamaan toimintansa.

    Asoissa pitäisi ehkä antaa kuntien rakennustarkastajille enemmän oikeuksia tehdä suomalaisen asiantuntemuksen pohjalta tänne soveltuvia ratkaisuja.