Kuntia ollaan patistamassa ilmastosuunnitelman tekoon lain avulla. (Kuva: Ville Miettinen)

Ilmastolakiin liitettävä ehdotus kuntien ilmastosuunnitelmasta on tulossa lausuntokierrokselle kesäkuun aikana.

Lakisääteisellä ilmastosuunnitelmalla halutaan vahvistaa etenkin keskisuurten ja pienten kuntien ilmastotyötä.

Tutkimusinsinööri Teemu Ulvi SYKEstä kertoo, että 70 kunnalla on jo olemassa ilmastosuunnitelma.

SYKE on tehnyt ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen, miten ilmastolakiin saataisiin mukaan säännös kuntia velvoittavasta ilmastosuunnitelmasta. Samalla SYKE selvitti myös nykyistä tilannetta.

Kuntia velvoittavan ilmastosuunnitelman avulla halutaan hillitä ilmastonmuutosta.

Ulvi huomauttaa, että vaikka etenkin kaikilla isoimmilla kaupungeilla ilmastosuunnitelma jo on, maassa on edelleen yli 50 000 asukkaan kaupunkeja, joilta se puuttuu.

– Ilmastosuunnitelman puuttuminen ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ilmastotyötä tehtäisi. Kunnassa saattaa hyvinkin olla esimerkiksi energiatehokkuusremontteja. Ilmastosuunnitelma auttaisi kuitenkin tekemään ilmastotyön suunnittelusta järjestelmällistä.

Ulvi korostaa, että tarkoituksena on kannustaa kuntia yhteistyöhön. Jokainen kunta on omanlaisensa, mutta suunnitelman laatimisessa voidaan tästä huolimatta hyödyntää valmiita malleja ja muokata niitä yhdessä.

– Pienissä kunnissa ei välttämättä ole omia resursseja eikä euroja ostaa palveluja. Tarkoitus on, että suunnitelman tekemiseen tulisi rahoitusta. Sen tarvetta korostettiin tekemässämme taustaselvityksessä, Ulvi kertoo.

Hän huomauttaa, että tarkoitus on tarjota myös suunnitteluohjausta ja tukea tiedonhankintaan.

Suunnitelman taustat ja runko yhdessä

Ulvi kertoo yhteisestä tekemisestä esimerkin Tampereen seudulta, jossa kahdeksan kuntaa teki yhteisen ilmastosuunnitelman sisältörungon taustaselvityksineen. Sen jälkeen jokainen kunta teki siihen oman osansa, jossa otettiin huomioon oman kunnan ominaispiirteet ja painopisteet.

– Jokainen kunta on yksilö. On isoja eroja esimerkiksi siinä, kuinka paljon päästöjä syntyy ja mikä on niiden lähde. Myös elinkeinorakenne, sijainti ja liikenneyhteydet vaihtelevat.

Hän korostaa, että ilmasto on yhteinen ja sen hyväksi tehtävään työhön ei haluta vapaamatkustajia. Siksi myös pienten on oltava työssä mukana.

Kun kunta tekee oman ilmastosuunnitelmansa, se tulee samalla tietoiseksi omasta tilanteestaan ja hahmottaa, mihin on järkevää puuttua sekä mistä on helpointa ja kustannustehokkainta aloittaa.

– Kun suunnitelma on olemassa, sillä on taipumus jollakin aikavälillä toteutua. Poliittisen käsittelyn jälkeen se siirtyy vähitellen budjettiin ja toimenpiteiksi.

Suunnitelmia joudutaan päivittämään, ja sen paikka voisi olla esimerkiksi kerran valtuustokaudessa.

Jo tehty suunnitelma kelvannee

Ilmastosuunnitelmaa ei tarvitse tehdä uusiksi lakilisäyksen takia.

– Lain lisäyksestä ei ole tarkoitus tehdä yksityiskohtaista ja määritellä tarkkaan suunnitelman sisältöä ja muotoa. Lakitekstistä tulee nähtävästi tiivis, Ulvi sanoo.

Moni ilmastosuunnitelman tehnyt kunta on hyödyntänyt projektirahoitusta sekä ulkopuolisia asiantuntijoita.

Eduskuntaan syksyllä

Maan hallitus hyväksyi maaliskuussa esityksen uudeksi ilmastolaiksi. Se uudistettiin vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen sekä kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Laki asettaa lisäksi päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050.

Ilmastolain on tarkoitus tulla voimaan heinäkuun alussa. Kesäkuussa lausuntokierrokselle tuleva ehdotus kuntien ilmastosuunnitelmaksi halutaan lakiin lisäykseksi. Se on tarkoitus saada eduskuntakäsittelyyn syksyllä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.