Schleswig-Holsteinin osavaltiopäivien jäsen Bernd Voss ja Oulun kaupunginvaltuutettu Satu Haapanen johtavat vihreiden ryhmää alueiden komiteassa. (Kuva: Philippe Buisson/ Euroopan unioni)

Euroopan ilmastotyö ja Green Deal -sopimus ovat nousseet vahvasti esille EU:n alueiden komitean täysistuntoviikon aikana 12.–14. lokakuuta. Euroopan unionin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, mutta myös nopeammasta aikataulusta keskustellaan.

Ilmastotavoitteet ovat lyhyessä ajassa tulleet näkyväksi osaksi EU-politiikkaa. Nyt EU:n johtajat ovat korostaneet kaupunkien ja kuntien tärkeyttä yhteisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

EU:n alueiden komitealla on tärkeä rooli paikallistoimijoiden ja unionin välisenä viestinviejänä.

– Kaupungit ja kaupunkivetoiset alueet ratkaisevat Euroopan tulevaisuuden, Espoon kaupunginvaltuutettu Markku Markkula (kok) sanoo.

Markkula toimii Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana EU:n alueiden komiteassa. Hän muistuttaa, että myös Euroopan komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans lähetti alueiden komitealle ja paikallistoimijoille vahvan viestin.

– Haluamme alueiden komitean toimivan komission kanavana kaupunkeihin ja alueisiin. Ilman teitä emme saa tätä (Green Deal) toteutettua, Timmermans sanoi.

Myös komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Saksan liittokansleri Angela Merkel painottivat paikallistason tärkeyttä omissa puheenvuoroissaan.

Korona nopeuttanut ilmastotyötä

Alueiden komitean Suomen jäsen, Oulun kaupunginvaltuutettu Satu Haapanen (vihr) on ilahtunut siitä, että ilmastokysymykset ovat EU:ssa nousseet marginaalista kaiken päätöksenteon keskiöön. Kyseessä ei ole enää vihreiden, vaan kaikkien valtuustoryhmien asia.

– On hienoa nähdä, että iso laiva lähtee liikkumaan oikeaan suuntaan.

Aluksi koronavirus vaikutti Haapasen mukaan vievän huomiota ilmastonmuutokselta. Lopulta onkin käynyt päinvastoin. Muutokset ovat vauhdittaneet ilmastotyötä.

– Korona-aika on antanut mahdollisuuden ajatella uudella tavalla. Kun on joka tapauksessa turvattava työpaikkoja, miksei luoda niistä samalla kestävämpiä.

Yksi keskeinen työkalu muutoksen edistämiseen on EU:n elpymiväline. Sen rahoja jaettaessa, kunnat joutuvat miettimään tulevaisuutensa kestävyyttä niin ilmaston, talouden kuin sosiaalisen oikeudenmukaisuudenkin kannalta.

Lisää tietoa ja kannustusta kunnille

Vuoropuhelu alueiden komitean ja komission välillä on hyvää, Haapanen arvioi. Myös EU:n puheenjohtajamaat ovat pitäneet komiteaan hyvin yhteyttä. Paikallistason sitouttamisessa EU:n ilmastotyöhön on kuitenkin vielä parannettavaa.

– Tarvitsemme lisää tukea ja kannustusta, jotta alueet ja kaupungit löytäisivät toisensa. Alueiden komitealta puuttuu työkalu kunnolliseen verkostoitumiseen.

Haapanen kaipaa keskusteluja, joissa kaupungit voivat jakaa ilmastoratkaisujaan. Myös elvytysrahan yhteydessä kaupungeilla olisi mahdollisuus keskustella tavoitteistaan ja uudistuksistaan.

Toinen Haapasen esiin nostama ongelma on puutteellinen tiedotus. Kaikki painottavat vuorollaan, että ilmastotyö tehdään alueilla, mutta toistaiseksi tieto EU:n ja alueiden komitean työstä on kunnissa vain muutamien virkamiesten harteilla.

– Unionin ja alueiden komitean työn pitäisi olla kaikkien kuntapäättäjien tiedossa. Tämä syventäisi kuntien ja maakuntien sitoutumista yhdessä tehtävään ilmastotyöhön.

Muutos näkyy paikallistasolla

Euroopan kunnilla ja kaupungeilla on myös jokaisella omat kipupisteensä ilmaston kannalta. Esimerkiksi Keski- ja Itä-Euroopan kivihiilivyöhykkeellä huolta on aiheuttanut kivihiilen alasajo.

Haapasen omassa kaupungissa Oulussa keskeinen kysymys liittyy turpeeseen, josta kaupunki yrittää päästää eroon. Haapanen uskoo, että suuri osa elpymisrahoista tarvitaankin reilun muutoksen mahdollistamiseen niin energiatuotannossa kuin maataloudessakin.

Oulun Energia on jo ottanut strategiseksi tavoitteekseen hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä.

– EU:n vaikutus kuntapolitiikkaan näkyy jo selvästi. Paikallisesti mietitään innovaatioita, jotka vähentävät päästöjä.

Päästöjä vähennetään monilla hankkeilla, kuten pyöräteitä parantamalla. Infran lisäksi muuttuvat myös asenteet. Kaupungin ilmastotyö yltää lukion ja peruskoulun opetukseen.

– Kaupungissa on tapahtunut muutos. Myös luontoa on alettu arvostaa aiempaa enemmän.

 

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *