Haapaveden vs. kaupunginjohtaja Marjukka Manninen muistuttaa, että kaupungin palveluverkko on pistettävä kuntoon, vaikka valoa tunnelin päässä onkin näkyvissä.

Haapavedellä on iloittu viime viikolla Helsingistä kantautuneesta tiedosta, jonka mukaan hallituksen raha-asiainvaliokunta on puoltanut 24,5 miljoonan euron energiatukea kaupunkiin suunnitellulle biojalostamolle. Kyseessä on NordFuel Oy:n hanke, joka investointina on 280 miljoonan euron suuruinen.

-Haapaveden kaupungin suunnasta katsottuna tämä on todella iso hanke. Biojalostamolla on suuri vaikutus koko aluetalouteen, Haapaveden vs. kaupunginjohtaja Marjukka Manninen vakuuttaa.

Raaka-ainetta jalostamon tarpeisiin Haapavedellä ja lähikunnissa riittää. Metsistä löytyy biomassaa ja jatkossa sille vaikuttaa löytyvän myös järkevää käyttöä. Itse laitoksen arvioidaan työllistävän 70-80 henkilöä. Raaka-aikeen hankintaketjuun on arvioitu syntyvän työpaikkoja puunkorjuun ja kuljetusten pariin noin 100-200.

Ei vielä nuolaista

Vielä ei toki Haapavedellä jalostamon kivijalkaa valeta, mutta tyytyväisiä päätöksestä ollaan. Lopullisesti biojalostamon toteutus varmistuu, kunhan ympäristölupa-asiat ovat kunnossa, työ- ja elinkeinoministeriö tekee lopullisen päätöksen tuen myöntämisestä ja puuttuva rahoitus juostu kasaan.

-Kun lupa- ja rahoituspäätökset ovat käsissä, niin sitten yhtiö pääsee viemään asiaa eteenpäin. Tuotanto voisi olla käynnissä ehkä 2022-2023, Manninen arvioi.

Biojalostamon on kerrottu tuottavan vuodessa noin 83 miljoonaa litraa bioetanolia. Biokaasua laitoksella syntyy täyden toiminnan vaiheessa 250 gigawattituntia. Samassa yhteydessä uutta biojalostamoa rakennettaessa on tarkoitus uudistaa alueella oleva vanha voimalaitos moderniksi CHP-laitokseksi, joka parhaimmillaan luo ympärilleen biotalouden ekosysteemin.

Palvelurakenne päivitettävä

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva 6700 asukkaan kaupunki on niitä suomalaisia kuntia, joissa on käyty tiukka vääntöä muuttotappiota vastaan. Biojalostamo tuo toteutuessaan työtä ja verotuloja, mutta sekään ei ajan ratasta taaksepäin käännä.

-Takavuosien Venäjä-pakotteet iskivät Haapavedelle todella rajusti. Valiolta hävisi pakotteiden seurauksena reilut 100 työpaikkaa. Julkisen sektorin työpaikkoja on viime vuosina kadonnut noin 50. Kun ei ole työtä, niin ihmiset ovat muuttaneet muualle.

Kuntatalouden ristiaallokossa kaupungissa on käyty väliin kiivastakin keskustelua tulevaisuuden palveluverkon rakentamisesta tai oikeammin supistamisesta. Kun täällä syntyi aiemmin 150-160 lasta vuodessa, niin nyt ikäluokan suuruus on 50-60 lasta.

-Käytännössä kaupunki on viimeisen 10 vuotta tehnyt 1-2 miljoonaa euroa alijäämäisiä tilinpäätöksiä. Meidän pitää saada talous kuntoon nyt, eikä jäädä odottamaan joskus tulevaisuudessa syntyviä työpaikkoja. Meillä on kuusi alakoulua, joista kahta esitetään nyt lakkautettavaksi. Terveyskeskuksen vuodeosasto muutetaan 10-paikkaiseksi arviointi- ja kuntoutusyksiköksi. Meidän on saatava oma pesä kuntoon, jotta voimme satsata elinvoimaan ja tukea tämän ison investoinnin ja muiden tulemista alueelle, vs. kaupunginjohtaja Marjukka Manninen painottaa.

Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*