- Pääratavaihtoehto, joka mahdollistaa junan pysähtymisen Hämeenlinnassa, on nopea ja vaikuttava, mutta myös investointikustannuksiltaan edullisin, muistuttaa Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala. (Kuva: Liisa Takala)

Tulevaisuuden ratayhteys Helsingin ja Tampereen välillä kannattaa rakentaa nykyisen pääradan täydentämisenä eikä kokonaan uutena ratalinjana lentoasemalta Tampereelle, uskotaan Hämeenlinnassa.

Valtio ja kunnat ovat päässeet sopimukseen siitä, miten ja millä osuuksilla ratahankeyhtiöitä Helsingin ja Turun ja Helsingin ja Tampereen välillä aletaan kehittää.

Suomi-radan yksi linjavaihtoehto on rakentaa lisäraide nykyisen, Hämeenlinnan kautta kulkevan, pääradan viereen. Toinen vaihtoehto on uusi, Hämeenlinnan ohittava, rataosuus lentoaseman ja Tampereen välille.

Hämeenlinnan kautta kulkeva ratkaisu on paitsi vaikuttavampi myös nopeampi, sanoo Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala.

Kenakkala muistuttaa, että olennaista on pohtia linjausvaihtoehtojen vaikuttavuutta.

– Tällä hetkellä kaikki vaikuttavuusarviot, mitä meillä on, puhuvat sen puolesta, että päärata on se, mihin junayhteys Tampereelta etelään päin rakennetaan.

Ja jos tarkoituksena on edetä nopeasti, nykyinen maakuntakaava mahdollistaa täysin lisäraideinvestoinnit nykyisen pääradan yhteyteen tai läheisyyteen, Kenakkala muistuttaa.

– Jos lähdetään tekemään oikorataa Tampereelta lentoasemalle, maakuntakaavat eivät anna siihen mahdollisuutta, vaan silloin täytyisi kolmen maakunnan maakuntakaavoja lähteä muuttamaan. En usko, että Kanta-Hämeessä lähdetään siihen, koska meillä on viime syksynä vahvistettu maakuntakaava.

Hämeenlinna on kaupunkina rakentanut kaupungin ydinkeskustaa aseman lähellä mahdollisuuksia asumiseen ja liiketoimintaan.

– Olemme tietyllä tavalla valmistautuneet siihen, että jos päärataa kehitetään, pystymme vastaamaan niihin haasteisiin, millä tavalla tämä investointi hyödyttää Hämeenlinnan ja koko seudun asukkaita.

– Lisäksi haluamme olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2035 mennessä. Yksi tärkeä toimenpide on liikennejärjestelyjen kehittäminen. Pääratainvestointi tukee myös tätä tavoitetta – ja myös valtakunnallisia tavoitteita.

Se, että kunnat todella lähtevät mukaan raideyhtiöihin ja suunnitteluun, vaatii vielä kunnallisen päätöksenteon ratkaisut.

Kunnissa asiaa voidaan viedä eteenpäin sitten, kun liikenne- ja viestintäministeriö julkistaa osakassopimukset, luultavasti maaliskuussa.

Hämeenlinnassa asia ehtii valtuustoon viimeistään 27. huhtikuuta, Kenakkala arvioi. Hän uskoo, että asia tulee herättämään luottamushenkilöissä keskustelua.

– Päättäjät ovat kuitenkin nähneet, että suunnittelu on tärkeää saada liikkeelle, että tulevaisuutta saataisiin rakennettua.

Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Hämeenlinnan kaupunginjohtaja esittää järkeviä näkökohtia. Tällaista järkevää näkemystä tiedän löytyvän laajalti muualtakin. Eihän olisi välille mieltä jäädä ohitettavaksi “tunnin junan” suihkatessa sivusta pysähtymättä ohitse. Kunnille tulisi tuosta paljon kaavoituskuluja ja paljon valituksia ympäristön ja luonnon menetysten osalta. “Tunnin junat” alkavat olla laajemmaltikin epärealistisiksi tavoitteiksi todettuja.

    Täsmällisyys ja luotettavuus ovat nopeuttakin tärkeämpiä.

    Nopein ja edullisin ratkaisu ruuhkaradalle olisi etsiä hitaalle tavaraliikenteelle jo olemassa olevilta tai nopeasti kunnostettavilta radoilta vaihtoehtoisia reittejä, joita on, jos vain halutaan ottaa käyttöön. Usein ne olisivat lyhyimpiäkin reittejä. Koska Tampere on pullonkaula olisi käytettävä Päijänteen pohjoispuolisia reittejä Haapamäen kautta poikki Suomen ainakin niissä kuljetuksissa, mitkä eivät ole jäämässä Tampereelle.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*