Oslon ydinkeskustassa pilotoidaan päästötöntä katutyömaata syksyllä 2019. (Kuva: Oslon kaupunki)

Kasvavissa kaupungeissa merkittävä määrä koko kaupungin kasvihuonepäästöistä voi olla peräisin rakennustyömaista. Oslossa pilotoidaan nyt maailman ensimmäistä täysin fossiilivapaata työmaata. Suomessa suunta on myös kohti fossiilivapaita työmaita.

On arvioitu, että suurissa kaupungeissa rakentamisen päästöjen osuus olisi jopa 5–10 %.

Rakennustyömailla käytetään pääasiassa fossiilisella dieselpolttoaineella toimivia koneita, joista aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi melua sekä ilmanlaatua paikallisesti heikentäviä päästöjä. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja paikallisen ilmanlaadun parantamiseksi nämä päästöt tulisi saada nopeaan laskuun.

Oslossa työmaakoneiden fossiilisten polttoaineiden päästöjä pienennettiin siten, että kuntahankkija otti käytännöksi kirjata fossiilivapaan työmaan kriteeriksi tarjouspyyntöön.

Uutta käytäntöä kokeiltiin ensi kertaa vuonna 2016, kun fossiilivapaa rakennustyömaa päätettiin asettaa urheilu- ja monitoimihallin kilpailutuksen kriteeriksi.

Oslon kaupungilla työskentelevä Eli Grimsby oli mukana laatimassa ensimmäistä fossiilivapaan työmaan sisältävää tarjouskilpailua ja hän kertoi Oslon Urban Future -konferenssissa toukokuussa 2019, mitä ensimmäisestä tarjouskilpailusta opittiin.

Fossiilivapaus kirjattiin tarjouspyyntöön

Työmaan fossiilivapauden kirjaaminen tarjouspyyntöön aiheutti aluksi päänvaivaa. Jos fossiilivapauden määritelmään jäisi epäselvyyttä tai tulkinnanvaraa, tulisiko tarjouskilpailusta hankala ja riitaisa? Kasvaisivatko kustannukset merkittävästi? Entä jos tarjouksia ei saataisi lainkaan?

Pitkän pohdinnan jälkeen Grimsby ja hänen kollegansa päättivät pitää fossiilivapaan työmaan kriteerit mahdollisimman yksinkertaisina. Fossiilivapaa työmaa kirjattiin tarjouskilpailuun seuraavasti:

Kaikkien työmaakoneiden on oltava sähköisiä tai käytettävä EN 15940 -standardin mukaista biodieseliä (HVO / BTL).

Mikäli muunlaisia työmaakoneita käytetään, tästä on erikseen sovittava rakennuttajan kanssa.

Heti ensimmäinen fossiilivapaan työmaan sisältävä tarjouskilpailu oli Oslon kaupungille positiivinen kokemus. Tarjouksia saatiin kahdeksan kappaletta, eli sikäläisittäin normaali määrä. Kaikissa tarjouksissa sitouduttiin fossiilivapaan työmaan toteutukseen varauksetta.

Tarjouskilpailu ei ollut tavanomaista vaivalloisempi, eivätkä rakentamisen kustannukset nousseet. Sähkökoneiden ansiosta rakennustyömaa oli tavallista hiljaisempi ja myös ilmanlaadultaan parempi.

Fossiilivapaa työmaa kohotti rakennushankkeen profiilia ja lisäsi ympäristötietoisuutta kaikilla osapuolilla: tilaajalla, rakennuttajalla, työntekijöillä ja rakennustyömaan naapureilla.

Kokeilusta käytännöksi

Koska fossiilivapaat työmaakoneet olivat näinkin yksinkertaisesti toteutettavissa, Oslon kaupunki alkoi edellyttää niitä kaikissa rakennushankkeissaan.

Vaikka käytäntö on osoittautunut toimivaksi, Oslossakaan eivät asiat ole aina menneet kuten Strømsøssä.

Ulkopuolinen konsultti arvioi vuoden 2018 lopulla fossiilivapaiden rakennustyömaiden toteutumista ja löysi myös kehitettävää. Fossiilivapauden kriteerejä ei ole asetettu kaikissa tarjouspyynnössä samalla tavalla, joten kriteereihin on joissakin tapauksissa jäänyt tulkinnanvaraa.

Täydellistä sähköistämistä yleisempää on ollut korvata lähinnä kevyemmät työkalut sähköisillä ja siirtyä raskaammissa työkoneissa biodieselin käyttöön.

Rakentajilla on ollut jonkin verran epäselvyyttä biodieselin soveltuvuudesta kaikkiin työkoneisiin, mikä on toisinaan johtanut viivästyksiin. Lataustehon saatavuus on myös rajoittanut sähköisten työmaakoneiden käyttöä joillakin työmailla.

Näistä ongelmista – nykykielessä haasteista – huolimatta rakennusliikkeet toivat selvityksessä esiin, että fossiilivapaan työmaan toteuttaminen on ollut ennakko-odotuksia helpompaa. Usea rakennusliike aikoo jatkaa fossiilivapaan työmaan käytäntöjä niissäkin rakennusprojekteissa, joissa sitä ei ole erikseen edellytetty.

Fossiilivapaiden työmaiden edellyttämistä tarjouspyynnöissä kuitenkin nimenomaan toivottiin: investointeja uusiin työmaakoneisiin on sitä kannattavampaa tehdä, mitä varmempaa on, että tilaajat todella ovat halukkaita siirtymään uudenlaisiin rakentamisen käytäntöihin.

Rakentajat toivoivat kriteerien asettamisessa johdonmukaisuutta, jotta pelisäännöt olisivat kaikille osapuolille mahdollisimman selkeät.

Kohti päästötöntä työmaata

Fossiilivapaat työkoneet ovat vain ensimmäinen askel kohti aidosti vähäpäästöistä rakentamista. Oslossa on alettu laajentaa fossiilivapaan työmaan konseptia siten, että myös työmaalle suuntautuvan liikenteen tulisi olla fossiilivapaata.

Seuraava askel on kokonaan päästötön työmaa, jota Oslo kokeilee parhaillaan erityisissä rakentamisen pilottikohteissaan, kuten ydinkeskustan kävelykatuhankkeessa Olavi V:n kadulla. Päästöttömällä työmaalla ei käytetä minkäänlaisia polttomoottorikoneita, vaan työkoneiden tulee toimia joko sähköllä tai vetypolttokennolla.

Kokonaan päästöttömiin työmaakoneisiin siirtyminen on rakennusliikkeille mittava investointi, johon ei kannata ryhtyä yhden tai kahden urakan tähden. Kun investointi on tehty, sähköiset työmaakoneet ovat käyttökustannuksiltaan usein edullisempia kuin polttomoottorikoneet.

Hankitut sähkökoneet pidetään siis mielellään ahkerassa käytössä. Tällä tavalla julkinen hankkija voi sysätä liikkeelle muutoksia muillakin kuin omilla työmaillaan.

Myös työmaakoneiden valmistajat ja muu rakennusteollisuus ovat heränneet murrokseen. Volvo CE on vuonna 2019 siirtynyt kehittämään sähköisiä työmaakoneita ja lakkauttaa polttomoottorikoneiden kehittämisen niiden mallien osalta, joista tuotantoon tulee sähköinen versio.

Yritys on myös pilotoinut Skanskan kanssa louhinnan sähköistämistä Göteborgin lähistöllä sijaitsevalla Vikan Kross -louhoksella, joka tuottaa erilaisia kivimurskelajikkeita niin rakentamisen kuin asfaltti- ja sementtiteollisuudenkin käyttöön.

Kokeilussa louhoksen dieselkoneita korvattiin pienemmillä ja osin automatisoiduilla sähkökoneilla, ja sen tuloksena louhoksen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät yli 90 %. Sähköistämisen arvioitiin tuovan säästöä energiakustannuksissa 70 % ja työvoimakustannuksissa 40 %.

Kuntahankkijat voivat myös omalta osaltaan vaikuttaa työmaakoneiden tuotekehitykseen. Norjassa on rakennettu fossiilivapaita työmaita varten maailman suurin sähkötoiminen kaivinkone, joka painaa 26 tonnia ja joka on varustettu 300 kWh akulla.

Kaivinkoneen nimeksi on annettu ”Eldar” ja se on nykyään hyvin kysytty rakennusurakoihin. Julkkis-kaivurilla on – tietysti – jopa oma Instagram-tili (nimellä eldar_veidekke), ja päiväkotiryhmät vierailevat rakennustyömailla sitä ihastelemassa.

Suomen tilanne

Oslon esimerkki osoittaa, että työmaiden fossiilivapauteen voidaan siirtyä, mikäli niin päätetään tehdä. Kyse on rakennuttajien tahdosta, ja kuntien rakennushankkeet ovat luonteva paikka laittaa muutos liikkeelle.

Useissa maailman kaupungeissa ollaankin ottamassa oppia Oslosta, ja esimerkiksi Helsingin kaupunki kehittää parhaillaan fossiilivapaan ja päästöttömän työmaan kriteereitä. Päästöttömiin työmaihin siirtyminen on kirjattu myös Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaan.

Helsingissä on parhaillaan käynnissä ensimmäinen asuinkerrostalon rakennushanke, jonka tarjouspyynnössä edellytetään fossiilivapaata rakennustyömaata. Kuninkaantammen puuasuinkerrostalojen ja autohallin rakentamistyömaan tulee toteutua fossiilivapaana.

Kriteerit on asetettu samaan tapaan kuin Oslossa vuonna 2016: työmaakoneiden edellytetään olevan joko sähköisiä tai käyttävän kestävällä tavalla tuotettua biodieseliä, ja jos muunlaisia koneita käytetään, tästä on sovittava erikseen tilaajan kanssa.

Mikäli kiinteistöt päädytään liittämään kaukolämpöön, kaukolämpöä saa kuitenkin käyttää rakennusaikaisessa lämmityksessä.

Tarjouskilpailu ratkeaa tammikuun puolella ja silloin selviää, onnistuuko fossiilivapaaseen työmaahan siirtyminen tässä urakassa yhtä kivuttomasti kuin Oslossa.

Ympäristötarkastaja Jari Viinanen Helsingin kaupungilta kertoo, että Helsingillä on aikomus siirtyä laajemminkin fossiilivapaisiin työmaihin, mutta aluksi infrarakentamisen puolella. Kehitystyö tehdään EAKR 6Aika rahoitteisen Hiilineutraali ja resurssiviisaat yritysalueet (HNRY) -hankkeessa.

Vuoden 2019 loppuun mennessä kehitetään katutyömaiden fossiilivapauden kriteerit, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2020. Kuten Oslossa, myös Helsingissä fossiilivapaus on vain ensimmäinen askel tiellä kohti päästöttömiä työmaita.

Kun kokemusta karttuu fossiilivapaista työmaista, kriteerejä on tarkoitus kiristää. Kokonaan päästöttömiä työmaita Helsinki suunnittelee käynnistävänsä vuonna 2021 tai viimeistään vuonna 2022. Aluksi pilotoidaan päästöttömiä työmaita keskustassa, jossa myös ilmanlaatu- ja meluhaitat korostuvat.

Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO kehittää parhaillaan päästöttömien työmaiden ns. Green Dealia. Kaupungeista Green Dealin suunnittelussa ovat mukana Helsinki, Vantaa, Espoo ja Turku, ja tavoitteena on saada vapaaehtoinen sopimus näiden kaupunkien sekä ympäristöministeriön välille.

Siinä kaupungit sitoutuvat ottamaan käyttöön fossiilivapaita ja lopulta päästöttömiä työmaita. KEINOssa tapahtuva kehitystyö ei kuitenkaan tähtää varsinaisiin yhteishankintoihin, eikä fossiilivapaista tai päästöttömistä kiinnostuneen kunnan välttämättä tarvitse olla KEINO-kehittäjäryhmässä mukana.

Mitä kunta voi jo tehdä?

Me suomalaiset tahdomme mielellämme olla tekniikan kehityksen eturintamassa. Fossiilivapaiden työmaiden osalta juna meni jo: emme saa kunniaa ensimmäisten fossiilivapaiden tai kokonaan päästöttömien työmaiden pilotoinnista.

Olemme kuitenkin sikäli onnellisessa asemassa, että voimme ottaa oppia edelläkävijöistä lähialueella.

Naapurimaan esimerkki on osoittanut, että fossiilivapaiden työmaiden asettaminen kunnallisten rakennushankkeiden kriteeriksi toi päästövähennyksiä ja lisähyötyjä, eikä edes maksanut enempää kuin fossiilisilla polttoaineilla rakentaminen.

Useilla Suomen kunnilla on jo kunnianhimoisia hiilineutraalisuustavoitteita. Kuntien investoinneista suuri osa kohdistuu rakentamiseen, joten kunnilla on myös voimakas oma intressi kehittää rakentamista vähähiiliseksi.

Yksittäisen kunnan ei välttämättä tarvitse odotella esimerkiksi suurien kaupunkien käymien Green Deal -vuoropuhelujen tuloksia: kunnat voivat mainiosti kokeilla, kuinka ensimmäinen askel eli fossiilivapaus on toteutettavissa omissa soveltuvissa rakennushankkeissa.

Sähkö- ja biodieselkäyttöisiä työkoneita on jo saatavilla, ja mikäli rakennuttajat alkavat niiden käyttöä edellyttää, niihin investoiminen vauhdittuu. Näin työmaiden päästöjä voidaan saadaan laskuun jo lyhyellä aikavälillä, ja matka päästöttömyyteen ottaa kuntatasolla harppauksen eteenpäin.

Teksti: Paula Sankelo

Kirjoittaja on FM ja DI sekä tutkija Suomen ympäristökeskus SYKE, Luonnonvarojen kestävä käyttö

Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Kuntatekniikan numerossa 6/2020

Lähteitä

WWW-sivut:

https://www.klimaoslo.no/2019/06/20/emissions-free-construction-site/

https://www.klimaoslo.no/2019/04/10/moving-on-from-fossil-free-construction/

https://electrek.co/2019/01/17/construction-equipment-electric-volvo-ce/

https://www.hankintakeino.fi/fi/teemat/hankintaperiaatteiden-osoittaminen-Green-Deal/mita-green-dealeja-on-suunnitteilla-ja-kaynnistynyt/paastottomat-tyomaat

 

 

 

Markku Vento
markku.vento@kuntatekniikka.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*