EU-maiden kunnianhimo ilmastotavoitteissa pitää saada Pariisissa sovittua korkeammalle, sanoo Markku Markkula. Kuvassa Markkula YK:n ilmastokokouksessa Puolan Katowicessa joulukuussa 2018. (Kuva: EU/Fred Guerdin)

Kunta- ja aluetason ääntä EU:ssa edustavan Euroopan alueiden komitean ensimmäinen varapuheenjohtaja Markku Markkula toivoo enemmän yhteistyötä ilmastotyöhön niin kansainvälisesti kuin kansallisesti. Suomesta voitaisiin tehdä mallimaa muulle Euroopalle ja maailmalle verkostomaisesta yhdessä etenemisestä, Markkula sanoo.

Hän johtaa alueiden komitean valtuuskuntaa Madridissa 2.-13. joulukuuta järjestettävässä ilmastokokouksessa.

Euroopan komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen on esittänyt Euroopan ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikkaan kunnianhimoisia tavoitteita Green deal -nimisessä ohjelmassaan, jonka komissio on luvannut täsmentää toiminnaksi sadan päivän kuluessa.

– Kaupungit ja alueet tarvitaan mukaan uuden komission Green dealiin. Madridissa haluamme näyttää, että monet kaupungit ovat jo siirtyneet toimintaan, nyt tehdään tuloksia ja vaikuttavuutta, Markkula sanoo.

Euroopan komission tavoitteena on ilmastoneutraali Eurooppa vuonna 2050.

– Siinä tarvitaan edelläkävijöitä. Pitää olla esimerkkihankkeita, joista otetaan opiksi ja joihin pitäisi satsata myös EU tutkimustoiminnassa, jotta saadaan tulokset leviämään, ja nopeasti, Markkula sanoo.

Joskus Suomen julkisessa ilmastokeskustelussa väitetään, että maailman mittakaavassa ei ole väliä, mitä Suomessa tehdään. Markkulan mielestä tämä ei pidä paikkaansa.

– Jos teemme suomalaisille yrityksille ja julkishallinnolle parhaita käytäntöjä ja esimerkkejä, olemme referenssi, ja sitä kautta avautuvat markkinat. Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus.

– Alueiden komitean kautta haluamme yhä enemmän tuoda esille, että näin jo teemme.

Verkostot toimivat

Madridissa alueiden komitea tapaa muiden muassa kahdesti komissaari Frans Timmermansin, jonka vastuualueena on EU:n vihreän kehityksen ohjelma.

Lisäksi ohjelmassa on seminaareja ja työpajoja esimerkiksi paikallisen kestävän kehityksen verkoston ICLEIn ja EU:n tutkimuskeskuksen JRC:n sekä EU:n useiden pääosastojen kanssa.

– Arvioidaan, miten Katowicessa tullut sääntökirja, jonka mukaan kukaan ei voi olla vapaamatkustaja, on lähtenyt käytäntöön.

Hän kehuu eurooppalaista verkostokulttuuria, jossa virkamiesten kanssa neuvottelu on tehty mutkattomaksi ja onnistuu epävirallisesti kohdatessakin.

Tätä hän toivoo enemmän Suomeenkin.

– Ministeri on tottunut siihen, että jos kansalainen tulee kadulla kättelemään, on juteltava. Virkamiesten ja ministeriöiden kanssa pitäisi olla paljon enemmän oikeaa avoimuutta: tietoa siitä, mitä suunnitellaan, ketkä voisivat tulla mukaan, ideoiden jakamista.

– Puheenjohtajakaudellakin moni ministeriö pyrkii liikaa itse toteuttamaan, kun pitäisi etsiä kumppaneita, Markkula viittaa EU:hun.

Kumppaneiden etsiminen on ollut johtavana teemana myös Espoossa, jonka kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markkula on.

– Kaupunki yksin ei tee, vaan aina haetaan kumppaneita, ovat ne yliopistoja tai kouluja tai päiväkoteja tai yrityksiä. Silloin se juurtuu ja alkaa edetä paljon laajemmin, Markkula viittaa verkostomaiseen työhön.

Kaupunkien roolin kirkastuttava

Madridista Markkula odottaa että kaupunkien asema ilmastotyössä noteerattaisiin ja vahvistuisi.

Sama tavoite alueiden komitealla on ollut useissa kannanotoissa ja keskusteluissa viime aikoina.

– Kyllä meillä on aikamoinen odotus, että kaupunkien rooli kirkastuisi, Markkula viittaa Madridiin.

Jokaisen jäsenmaan on esitettävä vuoden loppuun mennessä EU:lle oma toimintasuunnitelmansa, ”national energy and climate action plan”. Suunnitelmia on tehty pari vuotta, ja kesällä komissio antoi palautetta vuosi sitten jäsenmaiden jättämistä luonnoksista.

Suunnitelman valmistelussa alueiden komitealle on Markkulan mukaan todettu ministeriöistä vastauksena ehdotukseen valmistella yhdessä, että luonnos ei ole vielä valmis. Markkulan mukaan eteenpäin meno yhdessä tarkoittaa nimenomaan, että ei tarvitse olla valmista, jotta esimerkiksi toimintasuunnitelmaluonnosta voitaisiin kehittää yhdessä.

– Suomalainen hallintokulttuuri haluaa edelleenkin tehdä ensin valmiiksi, ja vasta sitten voidaan olla avoimia ja tuotos voidaan levittää. Ei Madridissakaan pidä olla valmista, vaan se on ennen kaikkea osa prosessia. Näytetään muille, mitä olemme jo tehneet. ”Maailma pelastuu” vain kun mobilisoidaan porukkaa tekemään enemmän yhdessä.

Tämä suhtautuminen pitäisi saada myös suhtautumiseen maan sisällä EU:n koheesiorahojen jakoon, Markkula sanoo. Rahat tulevat yhteiseen hyvään. Hyviäkin esimerkkejä yhteistyöstä löytyy, myös Suomesta.

– Pohjois-Karjala tekee biotaloudessa yhteistyötä VTT:n ja Aallon [yliopiston] kanssa, niiden kanssa jotka alaa kehittävät, yhteistyötä riippumatta siitä, missä ihmisten työpaikat sijaitsevat. Tämmöinen kulttuuri pitäisi saada myös EU-rahan käyttöön.

– Sen takia myös alueiden komitealla on tiukka linjaus, että kaikille alueille pitää tulla aluekehitysrahaa. Ei ole hyviä alueita, jotka eivät saa mitään ja rupusakkia jolle pannaan paljon rahaa ja sanotaan että tehkää omillanne.

Järjestöt: Valtiot eivät ota ilmastohätätilaa todesta

WWF ja eräät muut järjestöt totesivat vastikään kannanotossaan, että valtiot eivät ota ilmastohätätilaa tosissaan, ja että Madridista on saatava ratkaisuja.

Kun Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti pitäisi pitää maapallon keskilämpötilan nousu enintään 1,5 asteessa teollistumista edeltävään aikaan verrattuna, valtioiden lupaamat ilmastotoimet ovat johtamassa jopa yli kolmen asteen lämpenemiseen, järjestöt muistuttivat.

Madridissa ei tehdä suuria päätöksiä, mutta siellä on järjestöjen mukaan tilaisuus osoittaa, että kunnianhimo ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on aiempaa korkeammalla tasolla.

– Suurimmilla saastuttajamailla olisi Madridissa hyvä tilaisuus kertoa, kuinka ne aikovat reagoida ilmastokriisiin. Tilanne ei ratkea ilman edelläkävijöitä, jollainen EU voisi olla päivittämällä tavoitteensa Pariisin sopimuksen vaatimalle tasolle, WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen muistuttaa.

Lisäksi järjestöt odottavat linjanvetoja Pariisin sopimuksen sääntökirjan markkinamekanismien laskenta- ja raportointisäännöistä.

Markku Markkula on samaa mieltä siitä, että valtiot eivät ota tilannetta riittävän vakavasti.

– Pitää paikkansa. Onhan EU:ssakin jarrumaita, jotka tavallaan kiristävät itselleen muita etuja, jos ne suostuvat hyväksymään 2050 -tavoitteet.

– Suomessakin pitää tehdä enemmän ja näyttää tuloksia silläkin riskillä, että kyseessä ei ole maailman paras ratkaisu. Pitää tehdä ja mennä oikeaan suuntaan. Se on ainoa mahdollisuus voittoon tässä prosessissa.

– Kunnianhimon taso pitää laittaa paljon korkeammalle kuin Pariisissa. Nyt on haaste saada edes kaikki EU-maat 2050-tavoitteiden taakse. Mitä enemmän painetta, sitä parempi. Tämä koko tapahtuma nostaa sitä, Markkula viittaa Madridiin.

Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*