Kuva: Ville Miettinen
Energiaratkaisut ovat päästökysymysten keskiössä. Helsinki pyrkii eroon kivihiilen poltosta ja etsii energiaratkaisuja mm. haastekilpailulla.

Uudenmaan tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 tarkoittaa keskimäärin seitsemän prosentin vuosittaista päästövähennystahtia. Tämä edellyttää Uudenmaan liiton ilmastoasiantuntija Pia Tynyksen mukaan vahvaa poliittista sitoutumista ja konkreettisia ilmastotekoja maakunnan jokaiselta kunnalta.

Asia herätti keskustelua tiistaina Uudenmaan Maakuntaparlamentissa, jonka teemana oli ilmasto.

Uudenmaan päästöt ovat noin 16 prosenttia koko Suomen päästöistä. Mikäli lasketaan mukaan öljynjalostusteollisuus, lentokenttä ja satamat, osuus on jopa neljännes maan päästöistä.

– Tavoite on erittäin kunnianhimoinen kun otetaan huomioon, että viime vuosina päästövähennyksissä on edetty noin kolmen prosentin vuosivauhtia. Itse näen tavoitteen saavuttamisen kuitenkin mahdollisena. Työtä helpottaa se, että poliittinen tahto kunnissa on nyt vahvistumassa.

Uudenmaan liitto on kartoittanut vuoden 2019 kuntakierroksella ilmastotyön nykytilaa. Ensi vuoden alussa kuntien kanssa pidettävissä työpajoissa sovitaan konkreettiset yhteisen tekemisen kohteet sekä priorisoidaan ja aikataulutetaan toimenpiteet.

– Määrittelemme Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekarttatyössä päästövähennyspolut sektorikohtaisesti. Rakennamme yhteiset askelmerkit sille, miten ilmastotyötä viedään Uudellamaalla eteenpäin, Tynys sanoo.

Uudenmaan 26 kunnan ilmastotavoitteissa on selkeitä eroja. Kunnianhimoisia HINKU-kuntia on yhdeksän. Niiden päätöksissä on sitouduttu 80 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä. HINKU-kuntien lisäksi Espoon ja Vantaan tavoitteena on hiilineutraalius vuonna 2030.

Helsingin kaupunki tavoittelee laajalla toimenpideohjelmallaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Sama tavoitevuosi on myös Järvenpäällä ja Kauniaisilla.

Vapaavuori: Kaupunkien yhteistyö yritysten ja yliopistojen kanssa keskiössä

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, kok., totesi puheenvuorossaan, että kaupungit, elinkeinoelämä, tutkimus pystyvät luontevaan ei hierarkkiseen keskusteluun ja ovat keskiössä, että voidaan löytää ratkaisuja jotka aidosti toimii.

Tässä kaupungit ovat relevantimpia toimijoita kuin valtiovalta, Vapaavuori sanoi.

– Kaupungille on huomattavan paljon luontevampaa vaikkapa yliopiston tai yritysten kanssa konkereettisesti kehittää yksittäisiä asioita, jotka ratkaisee yksittäisiä kysymyksiä, Vapaavuori sanoi.

Kivihiilen poltto on tarkoitus lopettaa myös Helsingissä vuonna 2029. Uusia ratkaisuja on löydettävä pian, koska investoinnit ovat merkittäviä ja uusien ratkaisujen toteuttaminen vie aikaa, Vapaavuori muistutti. Ratkaisujen löytämiseksi Helsinki on avaamassa miljoonan euron haastekilpailun, jossa etstitään tapaa, jolla kivihiilen käytöstä voisi luopua ilman, että tilalle otetaan biomassa.

Kilpailu on avoinna kaikille, kuten kotimaisille ja kansainvälisille yrityksille, tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja eri tahojen muodostamille konsortioille.

Vapaavuoren mukaan kansainvälinen kiinnostus kilpailua kohtaan on ”valtava”

– Maailman talousfoorumi ja Euroopan komissio ovat lähdössä mukaan.

– Haemme ihan konkreettisia ratkaisuja, joilla maapalloa pelastetaan.

Tämä havainnollistaa valtion ja kuntien roolin, Vapaavuori sanoi.

– Valtio voi käskeä, valtio voi määrätä, valtio voi kieltää. mutta se, mitä konkreettisesti tehdään, ratkaistaan paikallistasolla ja yrityksissä.

– Moni epäilee, löydetäänkö kansainvälisellä kilpailulla ratkaisua, jota ei nyt ole. Voi olla, että ei löydetä, mutta olen ihan varma että saamme sitä kautta useita pienempiä ratkaisuja, joiden arvo ei ole miljoonia vaan kymmeniä tai jopa satoja miljoonia.

Lapinjärven Heikka: Myös pienissä kunnissa voi tehdä “kaikkea”

Pienemmän kunnan näkökulmaa ilmastotyöhön esitteli Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka, joka puhui liikenteestä, energiasta ja kuntainfrasta ja niiden kehittämisestä alle 3 000 asukkaan Lapinjärvellä.

Heikan viesti oli, että myös pienissä kunnissa on mahdollista tehdä ”kaikkea”.

-Olemme edelläkävijäkunta. Haluamme ratkaista paitsi omia myös isoja yhteiskunnallisia ja globaaleja ongelmia pienessä mittakaavassa niin että ne voi skaalata myös laajemmin käyttöön.

Lapinjärvellä on esimerkiksi ollut omat hakemlämpölaitokset vuodesta 2012 asti. Taustalla on valtuuston päätös pyrkiä pois öljyn käytöstä.

-Kunnan kiinteistöistä kaikki yhtä syrjäistä kiinteistöä lukuun ottamatta on kaikki oassa kaukolämmössä hakelämmössä.

– Tämä on lisännyt merkittävästi elinvoimaa. Puu tulee meidän kunnasta tai lähialueelta, sen hankkii Lapinjärven energiaosuuskunta, hakettaa paikallinen yritys, kuljettaa paikalliset yritykset, nämä kunnan sataprosenttisesti omistamassa yhtiössä.

-Tämä on säästänyt kunnalle 180 000  euroa per vuosi ja tuonut kuntaan 2,5 henkilötyövuotta lisää, Heikka sanoi.

Lisäksi Lapinjärvi on muun muassa aloittanut aurinkopaneelikokeilun ja tuonut ilmastoviisautta lähiliikenteeseen. Kunnan jokaiseen kylään ulottuva valokuitu paitsi vähenntää liikkumisen tarvetta myös mahdollistaa työnteon, yrittämisen ja palveluiden käytön tehokkaammin, Heikka sanoi.

Nyt kunnassa selvitetään biokaasulaitosten rakentamista yhdessä yritysten kanssa.

Yritysten mukaan saaminen ilmastotalkoisiin on ensiarvoista. Se onnistuu vain, jos yritys kokee, että toiminnassa on todellinen taloudellisen hyödyn mahdollisuus, Heikka muistutti.

– Mikäs sen parempaa, kuin että bisnes voi hyvin ja maailma pelastuu. Siihen meidän pitää pyrkiä ja julkisena sektorina antaa alusta ja mahdollisuus

Jyri Seppälä: “Mallia Huuhkajista”

Ilmastonmuutokseen reagointi tulee ottaa kaikissa kunnissa mahdollisuuksien mukaaan agendalle, painotti professori, johtaja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

– Ei voi ajatella että jotkut ovat edelläkävijöitä ja jotkut ei tee yhtään mitään.

– Kaikessa päätöksenteossa pitää alkaa ottaa huomioon, mitä tämä tarkoittaa ilmastonmuutoksen näkökulmasta.

-tähän tavoitteeseen ei päästä ilman suunnitelmallisuutta. Tiekartta-ajattelu on välttämätön, jotta ymmärretään, kuka tekee mitäkin. Tärkeää on, että se ei jää paperiksi vaan toteutusta seurataan.

Seppälän mukaan kunnilla on suuri velvollisuus toimia esimerkin näyttäjänä.

– On vaikea saada kansalaisia tai yrityksiä mukaan, jos näyttäydytään ihan väärällä tavalla.

Seppälän mukaan suuri haaste niin Suomessa kuin muissa kehittyneissä maissa ovat julkiset hankinnat. Ilmastonäkökulman hyödyntäminen niissä ei toimi, kuten voisi ja pitäisi.

– Meillä on 20 miljardin euron markkinat kuntien käsissä. Tässä työssä pitäisi laittaa painotusta hyvään valmisteluun ja ymmärtää elinkaarivaikutukset ja lähteä siitä että hiilijalanjälki tulisi hakintakriteeriksi.

Lopuksi Seppälä otti esimerkin urheilun maailmasta ja ensimmäisiin arvokisoihinsa selvinneestä Suomen miesten jalkapallomaajoukkueesta.

– Otetaan mallia Huuhkajista. joukkue teki lähes mahdottomasta mahdollisen. Kannattaa miettiä, mitkä ne tekijät olivat, millä rakennettiin menestys. Tehdään sama juttu ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*