Useaan kaupunkikeskustaan perustuva Espoon kaupunkirakenne tuo palvelut lähelle kuntalaisia. Palvelut saavutetaan monesti helposti kävellen tai pyöräillen eikä jokapäiväisten asioiden hoitamiseen välttämättä tarvita autoa. (Kuva: Olli Häkämies)

Espoon kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on haastava eikä tavoitetta ole mahdollista saavuttaa ilman kaupungin, kaupunkilaisten, yritysten ja valtion yhteistä tahtotilaa vähentää päästöjä.

EU-lainsäädännön mukaan Suomen tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Kansallisella tasolla Suomi on sitoutunut vähentämään liikenteen päästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Kaupungin rooli on merkittävä etenkin suunnannäyttäjänä ja mahdollistajana. Sitoutuminen hiilineutraaliuuteen on ennen kaikkea huikea suunnan muutos kaupungin asenteessa. Tämän asenteen tulisi vähitellen jalkautua kaikkeen kaupungin tekemiseen.

Liikkumisesta aiheutuvat päästöt

Kaukolämmön jälkeen seuraavaksi eniten päästöjä Espoossa aiheuttaa liikenne. Liikenteestä aiheutuu noin 30 % Espoon kokonaispäästöistä. Liikkumisen ratkaisut ovat siis avainasemassa tavoitteessa kohti hiilineutraalia Espoota.

Nykyinen päästökehitys ei tule johtamaan asetettuun tavoitteeseen, joten liikenteen päästöjen vähentäminen vaatii lisää välittömiä ja konkreettisia toimia jo päätettyjen toimenpiteiden lisäksi.

Päästötavoite määrittää selkeät raamit kaupunkikehitykselle, mutta tarjoaa samalla myös mahdollisuuden kehittää entistä miellyttävämpää kaupunkia ja parempaa tulevaisuutta. Kukapa ei haluaisi asua ja työskennellä kaupungissa, jossa pääosa liikkumisesta on mahdollista tehdä päästöttömästi heikentämättä oman liikkumisen palvelutasoa?

Liikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt muodostuvat ajettujen kilometrien määrästä, käytössä olevien liikennevälineiden, kuten henkilöautojen, raskaiden autojen ja joukkoliikennevälineiden, energiatehokkuudesta sekä käytössä olevien polttoaineiden tuottamista päästöistä.

Liikenteen päästöjä voidaan siis vähentää vähentämällä päästöjä tuottavan liikenteen suoritetta ja nostamalla kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuksia, parantamalla liikkumisen energiatehokkuutta esim. siirtymällä sähköisten ajoneuvojen käyttöön sekä vähentämällä käytettyjen polttoaineiden päästöjä, eli ottamalla käyttöön vähäpäästöisempää ja uusiutuvaa polttoainetta.

Vähäpäästöistä liikennettä mahdollistava kaupunkirakenne

Espoossa asuu tällä hetkellä 280 000 asukasta. Vuoteen 2050 mennessä espoolaisia on jo 400 000. Kova kasvuvauhti luo haasteita kestävälle kasvulle, mutta on samalla hieno mahdollisuus tehdä uusia ratkaisuja ja rohkeita valintoja maankäytön kehittämisessä, jotta liikkuminen olisi tulevaisuudessa yhä ekologisempaa.

Verkostomainen viiteen kaupunkikeskustaan perustuva kaupunkirakenne on mahdollistanut ekologisesti kestävän tavan rakentaa ja kehittää kaupunkia. Espoon kestävää kasvua osoittaa vuonna 2016 tehty tutkimus, jossa Espoo valittiin Euroopan taloudellisesti, sosiokulttuurisesti ja ekologisesti kestävimmäksi kaupungiksi.

Espoo aikoo säilyttää tämän aseman myös jatkossa. Espoon tarinassa, eli Espoon strategiassa vuosille 2017-2021 on linjattu, että kaupunki kehittää jatkossakin kaikkia kaupunkikeskustoja niiden omien vahvuuksien mukaisesti.

Useaan kaupunkikeskustaan perustuva kaupunkirakenne tuo palvelut lähelle kuntalaisia. Palvelut saavutetaan monesti helposti kävellen tai pyöräillen eikä jokapäiväisten asioiden hoitamiseen välttämättä tarvita autoa. Kaupunkikeskusten välillä pääsee liikkumaan joko raideliikenteellä tai runkobussiyhteydellä.

Pyöräilyyn, kävelyyn ja joukkoliikenteen käyttöön kannustavia toimenpiteitä tarvitaan kuitenkin edelleen, jotta kestävien kulkutapojen osuus jatkaa kasvuaan. Kun joukkoliikenteen ja kestävien liikkumisen vaihtoehdot ovat houkuttelevia ja toimivia, voi jokainen kuntalainen helpommin osallistua ilmastotalkoisiin omilla liikkumisen valinnoillaan.

Kehittyvät raideyhteydet osa vähäpäästöistä elämäntapaa

Metro on liikennöinyt Espoossa reilun vuoden. Alustavien tietojen mukaan espoolaisten joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt vuoden aikana. Joukkoliikenteen käytön kasvu on painottunut metrokäytävälle. Samaan aikaan Helsingin ja Espoon välillä kulkevan Länsiväylän autoliikenteen määrän kasvu on taittunut.

Positiivisista tuloksista huolimatta metron liityntäliikenteen järjestämiseen liittyy edelleen haasteita, joita Espoon päättäjät ja virkamiehet yrittävät ratkaista. Keinovalikoimassa on kattavampien bussiliikenneyhteyksien lisäksi myös erilaisia älykkäitä liikenteen palveluja ja kokeiluja. Espoon strategiassa on jopa linjattu, että MaaS-konseptia kehitetään juuri liityntäliikenteen solmukohtien ympärille.

Seuraavat panostukset raideyhteyksiin on pikaraitiotie Raide-Jokerin rakentaminen sekä Espoon kaupunkiradan kehittäminen. Raide-Jokerin rakentaminen alkanee ensi vuonna, mikä näkyy jo nyt Espoon kaupunkikuvassa, sillä maankäyttö kehittyy ja tiivistyy tulevan raideyhteyden varrelle.

Kaupunkiradan kehittämisellä on tarkoitus parantaa sekä Espoon lähiliikenteen että Helsingin ja Turun välisten kaukoliikenteen sujuvuutta ja täsmällisyyttä. Kyseessä on uuden raideparin rakentaminen Leppävaaran ja Kauklahden välille. Radan lopullisesta toteuttamisesta ei ole vielä tehty päätöstä.

Liikenteen solmukohdat ja sujuvat matkaketjut ovat avainasemassa raideyhteyksien kehittämisen rinnalla. Raideyhteyksien rakentamisen yhteydessä kaupunki toteuttaa myös erillisiä katuhankkeita, jotta liityntäliikenne ja liikennemuotojen vaihtaminen sujuisi entistä paremmin.

Myös liityntäpysäköintiä kehitetään niin autojen kuin polkupyörien osalta. Polkupyörien liityntäpysäköinti onkin muodostunut suosituimmaksi metron liityntäliikennemuodoksi bussiliikenteen jälkeen. Yhteiskäyttöautojen pysäköintiä tuodaan mahdollisimman lähelle liikenteen solmukohtia.

Liikenne tulee muuttumaan ja Espoo haluaa olla vahvasti mukana mahdollistamassa uusien liikennepalvelujen kehittymistä.  Maailman ensimmäiset ympäri vuoden ajavat robottiautot kehittyvät Espoossa. Tavoitteena on, että robottibussit palvelevat osana joukkoliikennettä viimeistään vuonna 2021. Ensi vuonna kerätään myös kokemuksia kutsuohjatusta joukkoliikenteestä.

Toimiva pyöräilykaupunki

Tällä hetkellä 8 % matkoista Espoossa kuljetaan pyörällä. Toimet pyöräilyn edistämiseksi ovat tuottaneet tulosta ja pyöräilijöiden määrät ovat kasvaneet. Kaupungin asettaman tavoitteen mukaan pyöräilyn osuus tulisi olla 15 % vuonna 2024.

Pyöräilyn määrän tuplaaminen on kunnianhimoinen tavoite, mihin kaupunki pyrkii pääsemään lisäämällä henkilöresursseja pyöräilyliikenteen suunnitteluun, laajentamalla pyörätie- ja baanaverkostoa, panostamalla pyöräilyreittien viitoitukseen ja reittien yhtenäistämiseen sekä panostamalla pyöräväylien talvikunnossapitoon.

Yksi merkittävä panostus espoolaiseen pyöräilykulttuuriin on vuonna 2018 käyttöön otettu kaupunkipyöräjärjestelmä. Käytössä on yhteensä 105 asemaa ja 1050 pyörää. Järjestelmä toimii yhtenä kokonaisuutena Helsingin järjestelmän kanssa.

Kaupunkipyöräjärjestelmä on osoittautunut hyvin suosituksi palvellen käyttäjiä niin työ-, asiointi- kuin vapaa-ajan matkoilla. Käyttäjäkyselyn perusteella jopa 23 % espoolaisista käyttäjistä ilmoitti korvaavansa automatkojaan kaupunkipyörällä. Kaupunkipyörät ja ympäri kaupunkia näkyvästi sijoitetut asemat paitsi palvelevat käyttäjiä tekevät pyöräilystä näkyvää ja madaltaa kynnystä pyöräillä.

Kaupunki vaikuttamassa ajoneuvokannan uusiutumiseen

Kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa autokannan uusiutumiseen ja käytettäviin polttoaineisiin ovat rajalliset, mutta Espoo on myötävaikuttanut muutokseen panostamalla sähköisiin kulkumuotoihin ja vähentämällä omassa toiminnassaan käytetyn kaluston aiheuttamia päästöjä. Kaupungin työntekijät taittavat maastokäyntejä ja kokousmatkoja täyssähköautolla tai sähköpyörällä.

Julkinen latauspisteverkosto rakentuu Espooseen yritysten ja kaupungin yhteisvoimin. Ensimmäiset pikaladattavat sähköbussit lähtivät liikkeelle Espoossa vuonna 2016. Sähköbussien pitkäjänteinen kehittäminen saavuttaa seuraavan vaiheen vuonna 2019, jolloin Leppävaaran bussiterminaaliin rakennetaan peräti viisi latauspistettä sähköbusseille. Tulevaisuudessa metroasemien bussiterminaaleihin saadaan yhä enemmän sähköbussien latauspisteitä.

Espoon kaupunki on ottanut käyttöön kaupunkitekniikan keskuksen dieselkalustossaan kokonaan jätteistä ja tähteistä valmistetun Neste MY uusiutuva diesel -polttoaineen. Uusiutuvan polttoaineen avulla kaupunkitekniikan keskus voi vähentää omasta toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 %. Saavutettu päästövähennys vastaa vuositasolla noin 400 henkilöauton poistamista liikenteestä. Tavoitteena on, että koko Espoon kaupungin dieselkalusto voisi ottaa uusiutuvan dieselin käyttöönsä vaiheittain.

Kaikkia toimenpiteitä tarvitaan

Ilmastonmuutos ja sen torjunta vaativat välittömiä ja konkreettisia toimia. Espoo on ryhtynyt konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla liikennepäästöjä saadaan vähennettyä. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin edelleen uusia toimenpiteitä ja rohkeita päätöksiä, oli sitten kyseessä kaupunkikehitys, hankinnat tai tekeminen yleensä.

Mikään toimenpide ei ole niin pieni, ettei sitä kannattaisi toteuttaa. Ja toimiin tulisi mielellään ryhtyä viipymättä.

Teksti: Johanna Nyberg

Kirjoittaja toimii Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskuksen liikenteenhallintapäällikkönä. Twitter: @JHNyberg

Lähteet: Energia- ja ilmastostrategia 2016, Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma 2017, EU:n taakanjakopäätös 2018, espoo.fi, hsl.fi, hsy.fi.

Artikkeli on julkaistu Kuntatekniikan numerossa 6/2018

Markku Vento
markku.vento@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*