Toimiva liikenneverkko on yksi niistä kivijaloista, jonka varaan kotimaista kilpailukykyä pitää tulevina vuosikymmeninä rakentaa. Kehitystyötä varten suomalaisen yhteiskunnan pitää pystyä löytämään yhteinen tahtotila, jota kohti kuljetetaan resurssit yhdistämällä.

 Liikenneverkon kehitystyössä puhutaan suurista rahoista. Tänään julkistetun Liikenneinfrastruktuuri 2040-hankkeen selvityksessä arvioitiin vuoteen 2040 mennessä investoitavan liikenneverkkoon joka tapauksessa 77-105 miljardia euroa.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun luotsaamassa selvityksessä on hahmoteltu Suomen liikenneinfrastruktuurin kehittämiselle ja kehittämisen panostuksille neljä vaihtoehtoista polkua. Älykäs, Huima, Kuuliainen ja Niukka johtavat hyvinkin erilaisiin tulevaisuudenkuviin, kun tarkastelujakso on ulotettu vuoteen 2040 saakka.

Oli valittu toimintamalli mikä tahansa, niin Kuntaliiton edustajana Liikenneinfrastruktuurihankkeessa ollut liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna kaipaa liikenneverkon kehittämiseen lisää pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta.

-Alueiden ja kaupunkien saavutettavuus on erittäin tärkeä asia. Junaliikenteessä on suuri merkitys raiteiden lisäksi sillä, missä junat pysähtyvät ja millaiset ovat aikataulut. Tästä on hyvänä esimerkkinä Hämeenlinnan kohtalo, kun työmatkoja palvelevia junavuoroja äkisti vähennettiin. Näillä tapauksilla on vaikutusta yksittäisten ihmisten elämään ja koko alueen vetovoimaan, muistuttaa Vilkuna.

Pitkän aikavälin suunnitelma

Hankkeen ohjausryhmä ehdottaa poliittisille päättäjille, että Suomessa käynnistettäisiin pitkän aikavälin infrasuunnitelman laatiminen. Yksittäisten infraratkaisujen sijaan tulee tarkastella koko liikennejärjestelmää kokonaisuudessaan. Ohjausryhmä toteaa, että perinteisen budjettirahoituksen rinnalle tulisi etsiä uudenlaisia rahoitusratkaisuja.

Pitkäjänteisen varautumisen ja suunnittelun nimiin vannoo myös Kuntaliiton asiantuntija. Hetkessä suuret liikennehankkeet eivät toteudu. Viime vuonna käyttöön otettu Tampereen valtatietunneli oli ensimmäisen kerran esillä 1990-luvun alkupuolella.

-Me tarvitsemme pitkän tähtäimen yhteisen tavoitteen, jota kohti pyrimme yhdessä ja joka ei jokaisen hallituksen vaihdoksen yhteydessä merkittävästi muutu. Tällainen pitkäjänteisyys tukee myös tavoitteellista maankäyttöä. Sillä on niin ikään suuri merkitys kaupunkiseutujen elinvoimaisuuden kehittymisessä, Johanna Vilkuna huomauttaa.

 

Julkistustilaisuuden aineisto Rakennusteollisuus RT ry:n sivuilla

  

Pekka Moliis                                                                                                                                                      

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *