SRV on ensimmäinen suomalainen rakennusliike, joka laskee oman luontojalanjälkensä. (Kuva SRV)

Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom käynnisti syyskuussa kiinteistö- ja rakennusalan konserni SRV:n sekä Espoon ja Tampereen kaupunkien kanssa nelivuotisen tutkimushankkeen, jossa selvitetään rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun aiheuttamia luontojalan- ja -kädenjälkiä. Jyväskylän yliopisto kertoo, että samalla kehitetään ja testataan maankäytön sekä hankintojen aiheuttaman luontojalanjäljen laskentojen yhdistämistä.

 

Kiinteistö- ja rakennusala käyttää maailmanlaajuisesti 30–50 prosenttia luonnonvaroista eli kaupunkisuunnittelulla ja rakentamisella on merkittävä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Rakennusalalla onkin suuri mahdollisuus ja vastuu luontokadon ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä.  

Luontojalanjäljen lisäksi määritetään luontokädenjälki 

Rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun luontojalan- ja -kädenjäljen laskentaa kehitetään yhteistutkimushankkeessa yhdessä SRV:n, Tampereen ja Espoon kaupunkien kanssa Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin kehittämällä organisaatioiden hiili- ja luontojalanjäljen laskentamenetelmällä. Hankkeen tarkoituksena on luoda rakennus- ja kaupunkisektorille keinoja hyödyntää laskentamenetelmiä itsenäisesti tulevaisuuden rakentamishankkeissa ja kaavasuunnittelussa. 

– Rakentamisen luontojalanjälki ja -kädenjälki määritetään kolmen eri rakennushankkeen kautta, joista saadaan tietoa siitä, mistä rakentamisen ja rakennusten luontohaitat syntyvät ja kuinka niitä voitaisiin pienentää. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia kädenjäljen eli luontohyötyjen kasvattamiseen osana rakennushankkeita, kertoo väitöskirjatutkija Krista Pokkinen Jyväskylän yliopistolta.  

Kaupunkiluonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen 

Kaupunkisuunnittelun aiheuttamaa luontojalanjälkeä ja -kädenjälkeä selvitetään Espoon yleiskaava 2060:n kautta. Laskennassa pyritään yhdistämään koko kaupungin alueella tapahtuvan suoran maankäytön aiheuttamat luontohaitat epäsuorien rakennusmateriaalien kulutuksen aiheuttamien luontohaittojen kanssa. Tarkastelussa yhdistyy siis lähiluonnon ja globaalin luonnon monimuotoisuuden vaaliminen.  

– Samalla selvitetään mahdollisuuksia viheralueiden ja kaupunkivihreän kasvattamiseen osana olemassa olevaa kaupunkialuetta. Tavoitteena on saada tietoa kaupunkisuunnittelun luontojalanjäljestä, jota voidaan soveltaa tulevaisuuden kaavasuunnittelussa, kertoo väitöskirjatutkija Essi Pykäläinen Jyväskylän yliopistosta.  

Tampereella JYU.Wisdom tutkii yhdessä Tampereen kaupungin ja SRV:n kanssa ratapihan päälle rakennettavan alueen luontoarvojen rikastuttamista sekä asuin- ja päiväkotikohteen rakennuksen ja tontin vaikutusta luontojalanjälkeen ja -kädenjälkeen.  

Lisäksi hankkeessa lasketaan SRV:n sekä Espoon kaupungin organisaatioiden luontojalanjäljet. SRV on ensimmäinen suomalainen rakennusliike, joka laskee oman luontojalanjälkensä. Jyväskylän yliopisto on aiemmin laskenut  Tampereen kaupunkiorganisaation luontojalanjäljen. 

JYU.Wisdomin kehittämä laskentamenetelmä etenee 

Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin kehittämä organisaatioiden hiili- ja luontojalanjäljen laskentamenetelmä kehittyy jatkuvasti tutkimustyön tuloksena. Nykyisin menetelmässä huomioidaan joiltain osin ekotoksisuus ja haitallisten vieraslajien leviämisen merkitys. Lisäksi mittarin luettavuutta ja merkitystä parannetaan, esimerkiksi siten, että organisaatioiden on helpompi ymmärtää, mitä luontojalanjälki kertoo ja miten sitä voi tulkita.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *