Ensimmäinen vetyrunkoverkko kiertää Gasgridin suunnitelmissa Suomen rannikkoalueilla. (Kuva Gasgrid)

Kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgrid on julkaissut Vetyvoimainen Suomi -sidosryhmätilaisuudessaan alustavan suunnitelman Suomen vetyrunkoverkolle. Gasgridin tehtävänä on toteuttaa vedyn siirtoinfra ja sen avulla yhdistää vetytalouden toimijat sekä vauhdittaa vetytalouden syntyä. Kansallinen vedynsiirtoverkko mahdollistaa vetymarkkinan ja uuden merkittävän toimialan syntymisen Suomeen.

Gasgrid julkaisi alustavat vaihtoehtoiset reittisuunnitelmat Suomen vetyverkolle, joiden avulla siirtoverkon kehitystä edistetään muun muassa teollisten toimijoiden, hankekehittäjien ja kuntien kanssa. Yhtiön tavoitteena on kehittää toimijoiden tarpeita vastaava vetyinfrastruktuuri sekä avoin vetymarkkina 2030-luvun alkuun mennessä.

Alustavat vaihtoehtoiset reittisuunnitelmat pohjautuvat Gasgridin vuonna 2023 toteuttamaan markkinakyselyyn, jonka avulla kartoitettiin vedyn tuottajien ja käyttäjien siirtotarvetta Suomessa.

– Tällä hetkellä valtaosa julkaistuista tuulivoimahankkeista sijaitsee Suomen länsirannikolla ja suuri osa Suomen hiilidioksidipäästöistä syntyy Etelä-Suomessa, mikä tarkoittaa vedyn siirtoverkon rakentumista ensimmäisessä vaiheessa pääosin rannikkoalueelle. Tavoitteenamme on saada jatkossa mukaan laajemmin vetysektorin toimijoita koko Suomen kattavan runkoverkon toteutukseen, sanoo vetykehityksestä vastaava johtaja Sara Kärki.

– Markkinaselvitys on edelleen auki hankekehittäjien ja yritysten hankesuunnitelmien kartoittamiseksi. Toivomme edelleen runsaasti lisää vastauksia kyselyyn reittisuunnittelumme jatkovaiheiden tukemiseksi, sanoo vetylaaksokehityksestä vastaava yksikön päällikkö Heli Virkki Gasgridilta.  

– Selvityksen lisäksi Gasgrid on tunnistanut vetytalouden kehitykseen liittyviä mahdollisuuksia koko Suomen alueelta ja haluaa aktivoida toimijoita erityisesti niillä alueilla, joissa hankekehitys on vielä alkuvaiheessa. Potentiaalisia alueita vedyn siirtoverkon kehitykseen tulevaisuudessa ovat Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomi, joissa voi syntyä uutta tuuli- tai aurinkovoimatuotantoa. Alueiden aktiivisella osallistumisella varmistetaan koko Suomen kattavan runkoverkon toteutus, Kärki sanoo.

Konkreettisten reittivaihtoehtojen kartoitus maakuntien ja kuntien kanssa alkaa alkukesällä 2024

Gasgrid pääsee aloittamaan konkreettisten reittivaihtoehtojen kartoituksen yhdessä maakuntien ja kuntien kanssa kevään 2024 aikana.

– Reittivaihtoehdoista kerätään palautetta reittien jatkosuunnittelun tueksi myös vetytalouden kehitykseen osallistuvilta yrityksiltä ja hankekehittäjiltä. Ensimmäisen vaiheen reittikeskustelut järjestetään niiden maakuntien ja kuntien kanssa, joiden kautta vedynsiirron runkolinja tulisi ensimmäisten vaihtoehtoisten reittisuunnitelmaluonnosten mukaan kulkemaan, Virkki kertoo.

Vetyvoimainen Suomi -sidosryhmätilaisuuden tallenne ja materiaalit

Lisätietoa Suomen kansallisesta vedyn siirtoverkosta:  Suomen kansallinen vetyverkko ja Suomesta maailman houkuttelevin vetytalousmaa

Gasgridin sidosryhmätilaisuudessa 17.4.2024 käsiteltiin myös Balticconnectorin ja Suomen kaasumarkkinoiden tilannetta sekä Inkoon LNG-terminaalin roolia Suomen huoltovarmuuden turvaamisessa. Voit katsoa  tilaisuuden esitysmateriaalin täältä. Tilaisuuden tallenne, kysymyksiä ja vastauksia -osio sekä muut materiaalit täydentyvät lähiviikkojen aikana sivustolle.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *