Rakentamislaki aiheuttaa edelleen kysymyksiä sen vaikutuksista kunnissa – Mikkelissä pohditaan, miten jälkikäteisen valvonnan tarve kehittyy

Eduskunta hyväksyi maaliskuun alussa uuden rakentamislain, joka tulee voimaan vuoden 2025 alussa. Aiemmin eduskunta hyväksyi kokonaisuuteen liittyvät lait rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja rakentamisen pätevyyksistä.

Voimassa olevasta maankäyttö- ja rakennuslaista kumotaan rakentamista koskevat luvut ja maankäyttöä koskeva osio muuttuu alueidenkäyttölaiksi.

Mikkelin kaupungin johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka arvioi, että rakentamislaki ei ole niin selkeä kuin hän olisi toivonut. Hyvä asia on se, että suunnitelmat rakentamislain voimaantulosta jo vuoden 2024 alussa eivät toteutuneet, hän jatkaa.

– Aikataulu on nytkin tiukka.

Tuomioistuin linjaa viime kädessä

Valjakka toivoo, että lakiin liittyvät asetukset valmistuvat ajoissa.

– Esimerkiksi ympäristölainsäädännössä on paljon avoimia ja joustavia normeja, Valjakka huomauttaa.

Viranomaiset tekevät tulkintalinjauksia, joita tehdään myös viime kädessä tuomioistuimissa.

– Olisi hyvä, että viranomaiset saisivat ennen lain voimaantuloa tehtyä yhtenäisiä ohjeistuksia tulkintojen selkeyttämiseksi.

”Siinä on oma opiskelunsa”

Rakentamisluvan yhteydessä on uuden lain mukaan annettava ilmastoselvitys, jossa raportoidaan uuden rakennuksen tai laajamittaisesti korjattavan rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki.

Hiilikädenjälki tarkoittaa positiivisia ympäristövaikutuksia.

– Se on uusi asia, johon rakennusvalvonnan on tarjottava ohjausta. Siinä on oma opiskelunsa ja työnsä myös rakennushankkeeseen ryhtyvillä.

Kaavamääräyksiä on noudatettava

Uudistuksessa rakennuslupa ja toimenpidelupa yhdistyvät yhdeksi luvaksi, rakentamisluvaksi.

Sekä rakennuksen sijoittamisen että toteuttamisen edellytyksiä tarkastellaan samalla kertaa.

Rakentamisluvan kynnystä nostetaan niin, että esimerkiksi alle 30 neliön varaston tai pihasaunan voi rakentaa ilman lupaa. Mikkelin kaupungin johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka painottaa, että kaavamääräyksiä on edelleen noudatettava.

– Siinä suhteessa olemme hieman epäilevällä kannalla, että miten paljon tästä muutoksesta saattaa seurata jälkikäteistä valvontaa.

– Rakennushankkeeseen ryhtyvän on osattava lukea yleiskaavaa ja asemakaavaa, Valjakka lisää.

Rakennusjärjestys ei välttämättä avaudu kaikille helposti.

Se voi olla kaikkia osapuolia kuormittava prosessi, jos rakentaa paikkaan, johon ei saisi rakentaa. Rakennuksen purkaminen voi olla lopulta ainoa vaihtoehto.

– Jos ei sitten viranomaisen kehotusta noudateta, voidaan joutua menemään hallintopakkomenettelyihin.

Vesistö- ja rantarakentamisen suhteen Mikkeli on Kuopion jälkeen toiseksi suurin lomarakennuspaikkakunta, Valjakka kertoo.

Hän huomauttaa, että halukkuutta oman saunan rakentamiseen voi olla paljon, mutta ranta-alueiden suunnittelutarve säilyy uuden lain aikanakin.

Joko kaavan on mahdollistettava saunan rakentaminen tai sitten on saatava poikkeamislupa sellaiseen ranta-alueilla, Valjakka korostaa.

Luvassa ohjeita ja suosituksia

Myös Mikkelissä uusitaan rakennusjärjestys lain voimaantulon yhteydessä.

– Vielä on ollut vähän epäselvää, mitä rakennusjärjestyksessä voi säätää.

Valjakka odottaa, että Kuntaliitto antaa myös edellä mainittuun asiaan lisää tietoa myöhemmin.

Kuntaliitto on tiedottanut, että ohjeet hallintosääntöjen uudistamisesta ja suositus rakennusjärjestyksen sisällöstä on tarkoitus tehdä laajassa yhteistyössä kuntien kanssa.

Edellä mainittujen asiakokonaisuuksien lisäksi kuntien on uusittava muiden muassa rakentamisen viranomaistoiminnan maksut sisältävät taksansa sekä asiakasohjeistuksensa.

”Aika menee nopeasti”

Alueidenkäytön digitaalisuutta ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevat lait edellyttävät kuntia vastaanottamaan rakentamisluvan yhteydessä rakennushankkeista tietomallin tai jonkin muun koneluettavan muodon.

Johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka kertoo, että Mikkelin kaupungissa on jo valmistauduttu tietojärjestelmämuutoksiin ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon.

– Rakennusvalvontaan vaaditaan uutta osaamista, kun nämä tietomallit tulevat käyttöön.

 – Aika menee nopeasti ja kunnissa ollaan tämän asian suhteen erilaisissa lähtötilanteissa. Joissakin kunnissa valmistautumista muutoksiin ei olla välttämättä vielä edes aloitettu.

Monille kunnille muutos on iso, sillä koneluettavien tietomallien käyttöönotto tarkoittaa uusia laiteinvestointeja ja lisäkustannuksia.

– Tietomallipohjaiseen suunnitteluun siirryttäessä olisi toivottavaa, että kunnille osoitettaisiin lisäkoulutusmäärärahoja, Valjakka lisää.