Vuoden 2022 lopussa Suomen tuulivoimakapasiteetti on noin 5 000 megawattia. (Kuva: STY)

Verohallinnon tietojen mukaan uusiutuvaa energiaa tuottavat voimalat toivat kaksi kolmannesta kaikista kiinteistöverotuloista pohjoispohjalaisessa Simon kunnassa.

Vuonna 2022 Suomessa on 21 kuntaa, joissa tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kunnan kiinteistöveroista on yli 20 prosenttia.

Tuuli- ja aurinkovoimaloista kertyi tänä vuonna kunnille 23 miljoonaa euroa kiinteistöveroa.
Lisäksi Verohallinto tiedottaa, että kunnat saivat tänä vuonna tuuli- ja aurinkovoimaloista lähes kolmanneksen eli noin viisi miljoonaa euroa enemmän kiinteistöverotuloja kuin viime vuonna.

Vuoteen 2020 verrattuna tuuli- ja aurinkovoimaloiden tuoma kiinteistöveropotti on kasvanut 50 prosenttia.

Kapasiteetti moninkertaistuu

Suomen tuulivoimayhdistyksen viestintäpäällikkö Anna Tiihonen arvioi, että joissakin kunnissa tuulivoimaloiden osuus kiinteistöverotuloista alkaa olla jo hyvin merkittävällä tasolla.

– Verotuloja kerryttävä tuulivoima auttaa enenevissä määrin kuntia.

Uusia tuulivoimaloita onkin nousemassa esiin kuin sieniä sateella.

Suomessa julkaistut ja suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet kasvattaisivat toteutuessaan Suomen tuulivoimakapasiteetin 66 000 megawattiin.

Vuoden 2022 lopussa Suomen tuulivoimakapasiteetti on noin 5 000 megawattia.

Kaksi syytä suosion kasvulle

Tiihonen huomauttaa, että kaikki hankkeet eivät etene maaliin asti. Kartoitettujen hankkeiden kirjossa on kaikki esisuunnittelu- ja rakennusvaiheen väliltä.

– Siellä on paljon hankkeita, jotka ovat kaavoitus- ja rakennuslupavaiheessa.

Nyt suunnitteluvaiheessa olevista 6 859 voimalasta yli tuhat on luvitettu valmiiksi tai on jo rakenteilla.

Suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden toteutumisen todennäköisyys vaihtelee suunnitteluvaiheen mukaan.

– Esimerkiksi kaavoitusvaiheen hankkeista jo iso on päätyy toteutukseen, kun taas esisuunnitteluvaiheen hankkeista noin kolmannes johtaa tuulivoiman rakentamiseen. Joka tapauksessa kasvuvauhti on merkittävä, Tiihonen lisää.

Tiihosen mukaan tuulivoimaloiden suosion kasvulle löytyy kaksi merkittävää tekijää.

– Se on uudesta energiantuotannosta edullisinta ja kohtalaisen nopeaa rakentaa.

Itäisen Suomen tilannetta selvitetään

Suomessa on vielä paljon maakuntia, joissa tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kiinteistöverotuotoista on nolla tai hyvin pieni.

Sama suuntaus näkyy myös suunnitteilla olevia hankkeita vertailtaessa.

– Hankelistasta näkee, että Pohjanmaalle ja Lappiin on paljon kohteita suunnitteilla.

Samaan aikaan Itä-Suomi on tuulivoimaloiden suhteen heikosti edustettuna.

Tuulivoimarakentamisen lisäämismahdollisuuksia itäiseen Suomeen selvitetään parhaillaan, Tiihonen muistuttaa.

Itäisen Suomen tuulivoima-asiat ovat esillä, kun ministerityöryhmä seuraa ja arvioi lokakuun alussa alkanutta selvitystyötä. Selvitysmiehenä toimii kenraaliluutnantti evp. Arto Räty.

Työhön liittyvät arviot ja toimenpide-ehdotukset esitetään työ- ja elinkeinoministeriölle, puolustusministeriölle ja ympäristöministeriölle viimeistään tammikuussa ensi vuonna.

Selvitystyön tavoitteena on kartoittaa mahdolliset tekniset ja toiminnalliset ratkaisut itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen ja aluevalvontaan kytkeytyvien esteiden ja hidasteiden purkamiseksi.

Kunnat listattuna

Tuuli- ja aurinkovoimaloiden merkitys kiinteistöveron lähteenä on kasvanut nopeasti. Vuoteen 2014 verrattuna tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistövero on lähes kymmenkertaistunut, Verohallinnon ylitarkastaja Matti Luokkanen kertoo tiedotteessa.

Verohallinnan tiistaina julkaisemassa tiedotteessa on listattuna kunnat, joissa voimaloiden osuus kiinteistöverosta on suurin tänä vuonna.

Tähän listaan pääsivät järjestyksessään jo mainittu Simo (67 prosenttia), Pyhäntä (58,1), Merijärvi (49, 5), Isojoki (49,1), Alavieska (45,8), Pyhäjoki (45,1), Jämijärvi (42,4) , Kannus (33,9), Perho (32,6), Karvia (31) ja Kalajoki (30,9).

Tähän joukkoon mahtuvat myös Marttila (29,1 prosenttia), Kristiinankaupunki (29), Siikajoki (27,8), Hyrynsalmi (27,5), Haapajärvi (25,3), Ii (24,8), Siikainen (24,3), Luhanka (22,7), Närpiö (21,2) ja Eckerö (20,1).

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.