Idänmasmaloa istutettiin Raide-Jokerin varikkoalueelle Roihupeltoon. (Kuva: Raide-Jokeri)

Pikaraitiotiehanke tukee luonnon monimuotoisuutta Roihupellon varikolle siirtoistutetuilla erittäin uhanalaisilla ja rauhoitetuilla idänmasmaloilla.

Raide-Jokeri-pikaraitiotien toteutuksessa on huomioitu ympäristönäkökulmia laajasti. Uuden varikon rakentamisen edettyä pihatöihin, istutettiin varikkoalueelle uhanalaista idänmasmaloa.

Idänmasmalo (Anthyllis vulneraria subsp. polyphylla) on kaksivuotinen tai lyhytikäinen monivuotinen hernekasvi, 20–60 cm korkea ja keltakukkainen. Idänmasmalo on levinnyt Suomeen jääkauden jälkeen, jolloin kasvillisuus oli avointa ja aromaista.

Nykyään laji sinnittelee luonnossa enää muutamalla lämpimällä harjunrinteellä Hämeessä ja Itä-Suomessa. Helsinkiin laji on todennäköisesti levinnyt 1900-luvun alkupuolella venäläisten sotilaiden hevosten heinien mukana.

Myllypurossa sijaitsee esiintymä, joka on yksi Suomen noin kymmenestä tunnetusta kasvupaikasta. Lajin säilymisen turvaamiseksi sitä päätettiin Uudenmaan ELY-keskuksen luvalla tuoda siirtoistutuksena Raide-Jokerin varikkoalueelle, joka rakentuu Roihupeltoon lähelle nykyistä kasvupaikkaa.

Arojen kasvi on löytänyt uusia kasvupaikkoja ihmisen luomista elinympäristöistä ratojen ja teiden varsilta, joten siinäkin mielessä varikko siirtoistutuksen sijaintina on oiva.

– Masmaloilla elää joitakin harvinaisia hyönteislajeja, kuten uhanalainen pikkusinisiipi. Kun kasvi leviää ja runsastuu, hyönteiset voivat hyödyntää kasvia, mikä voi lisätä sitä kautta uhanalaisten perhosten ja muiden hyönteisten populaatioita. Siirtoistutuksen myötä siis paitsi edistetään idänmasmalon leviämistä, tuetaan myös laajemmin luonnon monimuotoisuutta, Raide-Jokeri –allianssin biologi Jaakko Kullberg Sitowiselta kertoo Raide-Jokerin tiedotteessa..

Kukkiva idänmasmalo. Kasvilla elää joitakin harvinaisia hyönteislajeja, kuten uhanalainen pikkusinisiipi. (Kuva: Raide-Jokeri) 

Kasvin siirto on aloitettu kesällä 2021 siemenien keräämisellä Myllypuron esiintymästä. Siemenet toimitettiin Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan siemenpankkiin Kaisaniemeen, josta ne siirrettiin varastoinnin ja käsittelyjen jälkeen Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan kylvöä ja taimikasvatusta varten.

– Joulukuussa siemenet kylvettiin ja itävyysprosentti oli positiivinen yllätys. Nyt oli aika istuttaa 105 taimea Roihupellon varikolle, toteaa Hanna Seitapuro Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista.

Vastaavaa uhanalaisen kasvin siirtoistutusta ei ole tehty aiemmin Helsingissä. Seuraamalla tulevina vuosina istutettujen kasvien esiintymistä saadaan tietoa lajin populaatiobiologiasta, eli siitä, kuinka kauan yksilöt elävät, milloin ne kukkivat ja kuinka paljon uusia kasveja syntyy.

Luontaisen laidunnuksen loppumisen takia kasvit eivät enää pysty leviämään tehokkaasti ja siksi on perusteltua tukea niitä niille sopivilla rakennetun ympäristön kohteilla.

– Uhanalaista luontoa ei avoimilla alueilla enää tulisi jättää oman onnensa nojaan. Jokainen kasvilajimme tukee yleensä useampaa muuta eläinlajia, jotka häviävät usein jo kauan ennen ravintokasvinsa uhanalaistumista. Väylähankkeilla on suuret mahdollisuudet kompensoida avomaalajien katoamista tukemalla niiden esiintymistä väylien varsilla, muistuttaa Jaakko Kullberg.

– Emme halunneet rakentaa ainoastaan pikaraitiorataa, vaan huomioida rakentamisen ohella myös ympäröivän luonnon. Olemme innoissamme tästä idänmasmalon siirtoistutusprojektista, joka uudella tavalla tukee luonnon monimuotoisuutta tällä hankkeella, iloitsee allianssin ympäristöasiantuntija Niina Salojärvi Kaupunkiliikenne Oy:ltä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.