Kuntien ilmastotyö keskittyy useimmiten rakennusten energiankulutukseen ja liikenteeseen. Hyvinkäällä opisto ja lukio toimivat osittain aurinkoenergiaa hyödyntävässä Kipinä-talossa. (Kuva: Milka Alanen)

Jopa 80 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, käy ilmi Kuntaliiton, Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen selvityksestä.

Selvitys kertoo ilmastopolitiikan vakiintumisesta kunnissa. Esimerkiksi kuntien ilmastoasiantuntijoiden määrä on kaksinkertaistunut kuudessa vuodessa

Kaikkiaan 138 kunnalla on ilmastotavoite, ja 11 kuntaa valmistelee parhaillaan sen asettamista. Yleisin ilmastotavoite on 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä. Yleisin syy ilmastotavoitteen puuttumiselle on resurssien riittämättömyys.

Selvitykseen vastanneista jopa 80 prosenttia pitää kunnallisen ilmastotyön resursseja aivan liian pieninä. Noin neljännes vastaajista puolestaan kannattaa kuntia velvoittavaa ilmastolainsäädäntöä, josta voisi olla apua myös ilmastotyön resursoinnissa.

Imago motivoi ilmastotyöhön

Ilmastotyö on sitä yleisempää, mitä suuremmasta kunnasta on kyse. Valtaosa yli 10 000 asukkaan kunnista on asettanut ilmastotavoitteen, kun taas tätä pienemmillä kunnilla se on harvinaisempi.

Etelä-Suomessa ilmastotyötä on tehty jo pitkään, mutta myös Pohjois-Suomen kunnat ovat aktivoituneet ilmastotyöhön erityisesti viime vuosina, selviää kyselystä.

Ilmastotavoitteen omaavien kuntien tärkeimmät motivaatiotekijät ilmastotyöhön ovat imago ja esimerkin näyttäminen kuntalaisille ja yrityksille.

Ne kunnat, joilla ei ole vielä ilmastotavoitetta, voisivat kiinnostua ilmastotyöstä, jos sen avulla saisi aikaan kustannussäästöjä.

Keskiössä ilmastonmuutoksen hillintä

Selvityksen mukaan käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa tavallisesti ilmastonmuutoksen hillintään eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.

Useimmiten päästöjen vähentäminen on keskittynyt rakennusten energiankulutukseen ja liikenteeseen koulutuksen ja viestinnän avulla.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen, joka tarkoittaa erilaisiin ilmastonmuutoksesta johtuviin riskeihin, kuten sään ääri-ilmiöihin varautumista, on kunnissa usein vielä alkutekijöissään. Yleisimpiä kunnissa ovat vesien hallintaan liittyvät sopeutumistoimet.

Suurimmat haasteet kuntien ilmastotoimien toteuttamiselle ovat vastaajien mukaan resurssien puute, päättäjien vähäinen kiinnostus ja ilmastokeskustelun polarisaatio.

Loppuvuodesta tehtyyn kyselyyn vastasi kaikkiaan 105 asiantuntijaa, jotka edustivat 96 kuntaa. Edellisen kerran Kuntaliitto selvitti kuntien ilmastotyön tilaa vuonna 2015.

Kuntaliiton ilmastoselvitys 2021

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.