Espoon kaupunkirataa rakennetaan vuoteen 2028 saakka. Samalla se on ensimmäinen vaihe Turkuun suuntautuvan tunnin junan mahdollistavassa ratatyöuudistuksessa. (Kuva: Santeri Visti)

Väylävirasto, Espoon kaupunki ja Kauniaisten kaupunki allekirjoittivat viime viikolla sopimuksen Espoon kaupunkiradan toteuttamisesta.

Hanke mahdollistaa Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Karjaan lähijunaliikenteen sekä Turun suunnan kaukojunaliikenteen kehittämisen vastaamaan kasvavien matkustajamäärien tarpeita. Espoon kaupunkirata on myös Helsinki–Turku nopean junayhteyden (ns. Tunnin juna) ensimmäinen vaihe.

Hankkeessa toteutetaan kaksi lisäraidetta Leppävaaran ja Kauklahden välille nykyisten raiteiden viereen. Lisäksi kahdeksan aseman varustelutasoa parannetaan ja liityntäpysäköintialueita kehitetään. Hankkeen yhteydessä toteutetaan myös kaupunkien erilliskohteita, kuten radan vartta kulkeva pyöräilyn laatureitti.

-Lopputilanteessa Leppävaara–Kauklahti-välin kaksi eteläisintä raidetta on tiheän kaupunkijunaliikenteen käytössä ja kaksi pohjoisinta raidetta on varattu nopeamman lähijunaliikenteen sekä Turun suunnan kaukoliikenteen tarpeisiin, kertoo Väyläviraston projektipäällikkö Tommi Rosenvall.

Hanke tuo parannusta sekä lähi- että kaukojunaliikenteeseen

Espoon kaupunkirata vähentää junaliikenteen häiriöitä ja parantaa täsmällisyyttä koko Helsinki–Turku-välillä. Lisäksi hanke tukee tehokkaan joukkoliikenteen sekä Espoon ja Kauniaisten kaupunkiympäristön kehittämistä.

-Nykyisin rataosuus Leppävaaran ja Kauklahden välillä on kaksiraiteinen, joten lähi- ja kaukojunaliikenne käyttävät samoja raiteita. Eri nopeuksilla kulkevat junat lisäävät liikennöinnin häiriöherkkyyttä, Rosenvall jatkaa.

Toteutus vie noin kahdeksan vuotta, suunnitteluun myös EU-tukea

Hanke toteutetaan vuosina 2020–2028. Rakentamissuunnitteluun liittyvä lähtötietojen keruu on jo käynnistynyt. Hankealueella on tehty pohjatutkimuksia ja mittauksia viime vuoden loppupuolella. Vuonna 2015 hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan perustuva rakentamissuunnittelu käynnistyy vuoden 2021 alussa ja kestää noin kaksi vuotta. Rakentamaan olisi tämänhetkisen arvion mukaan tarkoitus päästä tämän vuoden loppupuolella.

-Espoon kaupunkirataa rakennetaan vilkkaasti liikennöityjen liikenneväylien tuntumaan. Rakentaminen on suunniteltava niin, että juna- ja muuta liikennettä häiritään mahdollisimman vähän, Rosenvall selventää hankkeen pitkää kestoa.

Espoon kaupunkirata on Väyläviraston, Espoon kaupungin ja Kauniaisten kaupungin yhteishanke, josta on sovittu myös Helsingin seudun MAL-sopimuksessa. Hankkeen kustannusarvio on 275 miljoonaa euroa, johon kaikki osapuolet ovat myös sitoutuneet hankkeen kattohintana. Kustannukset jakautuvat puoliksi valtion ja kaupunkien (Espoo 40 %, Kauniainen 10 %) kesken.

Hankkeen suunnitteluvaiheeseen on saatu myös EU-tukea Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (CEF, Connecting Europe Facility). Hankkeen rakennussuunnittelun kustannusarvio on 22 miljoonaa euroa, johon Euroopan komission CEF-komitea on myöntänyt 50 prosentin avustuksen (11 miljoonaa euroa).

(Lähde: Väylävirasto)

Markku Vento
markku.vento@kuntatekniikka.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. AIKA ON JUNAA JA RAHAA
    Pääkaupunkien Helsingin ja Turun väliä kiskoilla on ajettu vuodesta 1903. Aikaa on kulunut ja kuluu edelleenkin. Helsingin Minuuttibaarista tunniksi Turkuun vaatii vielä aikaa ja työtunteja. Turussa voisi kulkea kiskoilla vielä pari minuuttia ajamalla funikulaarilla Kakolanmäelle ja takaisin. Hidasta oli Turkuun meno ennenkin. Porkkalan vuokra-alueen lävitse ajetun laivapikajunan meno kesti v.1948 alkaen 4,5 tuntia luukutuksineen. Hyvinkään kautta kiertotalous oli tuskin joutuisampaa.

  2. Tämän rataosuuden tekeminen on mielekästä, jotta junan käyttöä henkilöliikenteessä voidaan nostaa ja yksityisautoilua vähentää.
    Muut tunnin radat eivät ole kustannustehokkaita. Koska maan raideliikenteen pullonkaulat ovat poistettavissa ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia reitteja kunnostammalla hallitusohjelman mukaan ns. vähäliikenteiset ja suljetutkin radat nykyaikaiseen käyttöön.
    Suomen raideliikenteen pullonkaulat ovat purettavissa kunnostamalla maamme leveimmällä kohdalla itärajan eri ylityspaikoilta Pieksämänen ja Haapamäen kautta länsrannikon eri satamiin menevät radat niin Poriin kuin Vaasaankin/Kaskisiin. Tämä Suomen ”Kehäratakokonaisuus” on edullisin ja eniten hyötyjä tuottava ratainvestointi ja toteuttaisi mahdollisuudet tavara- ja henkilöliikenteen kaksinkertaistamiseen Suomessa. Hitaat tavarajunat voitaisiin ohjata tälle kehäradalle ja nopeat eivät henkilöliikenteen junat saisvat kapasiteettia nopeasti ja edullisesti kaikille radoille.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*