HSY:n kierrätysampanjan materiaaleissa esiintyy monitoimipersoona Sami Hedberg. (Kuva: HSY)

HSY:n teettämän kyselyn mukaan noin 65 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista kertoo lajittelevansa kodin biojätteen aktiivisesti tai melko aktiivisesti. Tällä hetkellä kuitenkin jopa kolmannes kotien sekajätepusseista on biojätettä.

Jos pääkaupunkiseudun asukkaat lajittelisivat kaiken biojätteen, kotien biojätteestä voitaisiin saada vuosittain 150 000 tonnia multaa ja yli 60 000 MWh puhdasta energiaa.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY teetti keväällä 2020 kyselyn jätteiden lajittelusta pääkaupunkiseudun kodeissa.

– Kyselyn perusteella jätteiden lajittelussa on nähtävissä nousevaa trendiä. Kolmasosa vastaajista arvioi lajittelevansa kodin jätteet huolellisemmin kuin vuosi sitten. Yli 70 prosenttia vastaajista kokee, että haluaisi tulevaisuudessa lajitella jätteet aktiivisemmin, iloitsee HSY:n projektipäällikkö Maija Palomäki.

Kodin jätteistä huolehtiminen herättää vastaajissa positiivisia tunteita kuten vastuuntuntoa (60 prosenttia vastaajista), hyvää omatuntoa (44 prosenttia), osallistuvuutta (39 prosenttia) sekä tyytyväisyyttä (38 prosenttia). Lajittelulla koetaan olevan vaikutusta, sillä jopa 71 prosenttia vastaajista kokee voivansa vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin lajittelemalla jätteet.

Biojäte syntyy uudelleen multana ja biokaasuna

Vuonna 2019 HSY tuotti pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen erilliskerätystä biojätteestä 50 000 tonnia multaa. Lisäksi HSY tuotti biokaasusta uusiutuvaa sähköä ja lämpöä yhteensä noin 22 000 MWh. Biokaasusta tuotetusta sähköstä riittäisi energiaa yli kahden miljoonan asukkaan älypuhelimeen ja tablettiin vuoden ajaksi.

Biojätteen kierrätyksessä on edelleen paljon potentiaalia, joka olisi helppo saada hyödynnettyä. Asukkaiden biojätteestä noin kaksi kolmasosaa päätyy edelleen sekajätteeseen. HSY:n alueen kotien biojätteestä voitaisiin tuottaa vuosittain yhteensä 150 000 tonnia multaa ja yli 60 000 MWh puhdasta energiaa, jos asukkaat lajittelisivat kaiken biojätteen.

– Esimerkiksi kun nelihenkinen perhe lajittelee biojätteensä, saataisiin siitä määrästä sähköä 400 kilometrin ajomatkaan sähköautolla. Tällä hetkellä matka on vasta reilu sata kilometriä, koska biojäteastiaan päätyy vain kolmannes asukkaiden biojätteestä, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Hanna Tukiainen.

– Biojätteen kierrätyksellä on monia hyötyjä ilmaston ja kiertotalouden näkökulmasta. Mullan mukana arvokkaat ravinteet kuten typpi ja fosfori palautuvat kiertoon. Biojätteen kierrätys edistää ilmastotavoitteita, sillä biojätteestä tehdään uusiutuvaa energiaa. Biojätteestä tehtävä multa toimii myös hiilinieluna, Tukiainen kertoo.

Sami Hedberg HSY:n biojätemannekiini

HSY:n lokakuussa alkava kampanja kannustaa asukkaita lajittelemaan kodin biojätteen. Kampanjan materiaaleissa esiintyy HSY:n kierrätyslähettiläs Sami Hedberg.

– Roskien lajittelusta on tullut osa mun rutiinia. Tätä kampanjaa tehdessä olen ymmärtänyt, miten suuri merkitys arjen teoilla on. Mahtavaa, että meidän asukkaiden lajittelema biojäte saa oikeasti uuden elämän multana ja biokaasuna, kertoo Sami Hedberg.

FAKTA

  • HSY:n tavoitteena on saada kiertoon 60 % kotitalouksien jätteestä vuoteen 2025 menneessä.

  • Tutustu lajitteluun Sami Hedbergin johdolla TÄSTÄ.

  • HSY:n Innolink Oy:llä teettämä kysely toteutettiin internetpaneelina helmi–maaliskuussa 2020. Kohderyhmän muodostivat täysi-ikäiset kuluttajat Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vantaalla. Tutkimus perustuu 1065 vastaukseen. Tutkimuksen virhemarginaali on ±3 prosenttiyksikköä

(Lähde: HSY)

Markku Vento
markku.vento@kuntatekniikka.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Biojätteen suuri mahdollisuus on juuri energia ja käyttömulta. Menettelyt tähän osataan. Mutta miksi vielä puuttuu halua ja tahtoa toimia hyödyllisesti ja taloudellisesti?

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*