Kuva: Ville Miettinen
Kaupunkistrategia toimeenpannaan valtion ja kaupunkien välisissä kehittämisohjelmissa ja sopimuksissa sekä strategian painopisteitä koskevissa säädöshankkeissa. (Kuva: Ville Miettinen)

Kaupunkien erilaisuus kooltaan, väestöltään ja muuten profiililtaan on haaste palveluiden tuottamiselle, mutta myös mahdollisuus omaleimaiseen kehitykseen ja tunnistettavuuteen, sanoi kuntaministeri Sirpa Paatero, sd., Kansallisen kaupunkistrategian 2020-2030 julkaisun yhteydessä keskiviikkona.

– Takaamme tasapuoliset mahdollisuudet kaupunkikentän – erilaistuvankin sellaisen – turvata ja luoda ne edellytykset, joita asukkaat, yritykset ja yhteisöt tarvitsevat menestyäkseen ja voidakseen hyvin, Paatero sanoi.

Kansallinen kaupunkistrategia 2020–2030 on valtion ja kaupunkien yhteinen näkemys siitä, mitkä ovat kaupunkien keskeisimmät kehityssuunnat tälle vuosikymmenelle ja miten kaupunkipolitiikkaa tehdään valtion ja kaupunkien kumppanuutena.

Strategian painopisteitä on neljä: hyvinvointia jokaiselle, toimivat yhteydet, elinvoimainen kaupunki, ilmastoviisas kaupunki.

Painopistealueet muodostavat toimeenpanon rungon. Kaupunkistrategia toimeenpannaan valtion ja kaupunkien välisissä kehittämisohjelmissa ja sopimuksissa sekä strategian painopisteitä koskevissa säädöshankkeissa.

Kommenttipuheenvuoron pitänyt Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen muistutti, että kaupungit ja kunnat edustavat paikallista itsehallintoa.

– Kaupungit eivät ole vain tekninen valtion toimeenpanon jatke, vaan edustamme paikallista demokratiaa.

Kansallisen kaupunkistrategian vahvuutena Viljanen piti sitä, että se tunnistaa kaupunkien merkityksen. Vaikka koronapandemia toi kaupunkistrategian pohtimiseen uuden, odottamattoman ulottuvuuden, kaupunkien kasvu jatkuu.

– Vantaan kasvu jatkuu entiseen malliin. Nettomuutto tänä vuonna nousee 5 000:een.

– Meidän vastuulla on tarjota ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja demokraattisesti kestävä kotikaupunki asukkaille. Tähän strategian neljä painopistettä antavat hyvän toimintakehikon, Viljainen kehaisi.

Viljanen korosti, että kaupunkien moninaisuus ja erilaistuminen tuo painetta valtionrahoituksen periaatteiden muuttamiselle.

– Tietyt tehtävät ja yhteiskunnalliset haasteet kohdataan ennen kaikkea kaupungeissa, mutta rahoitusjärjestelmä valitettavasti sivuuttaa tämän lähes kokonaan. Siksi jatkossa on otettava huomioon moninaiset erilaiset kaupungit ja tukea niiden tehtävässä onnistumista.

Kansallinen kaupunkistrategia 2020-2030 valtioneuvoston verkkosivuilla

Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*