Kunnat toivovat hallituksen uudesta rahastosta panostusta ilmastotyöhönsä

Sanna Marinin, sd., hallitus perustaa ilmastorahaston, jonka pohjana on Valtion kehitysyhtiö VAKE. Rahasto keskittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen sekä teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen.

Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi hyvinvointiyhteiskunnaksi vuoteen 2035 mennessä.

Hallituksen mukaan vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi tarvitaan riittäviä panostuksia esimerkiksi kiertotalouden, puhtaan teknologian ratkaisujen sekä energiatehokkuuden kehittämiseksi. VAKEn pääoman suuruus on yli 2 miljardia euroa. Tämän hallituskauden aikana ilmastorahaston on mahdollista käyttää satoja miljoonia euroja.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen, sd., sanoo, että ilmastorahaston toiminnan ja talouden tarkemmat linjaukset valmistellaan kehysriiheen mennessä.

– Toiminnassa tullaan keskittymään ilmastonmuutoksen torjuntaan ja digitalisaatioon, mutta välttäen päällekkäisyydet muiden toimijoiden kanssa sekä käyttäen oikein mitoitettuja ja vaikuttavia välineitä, Tuppurainen sanoo valtioneuvoston tiedotteessa.

Hallitus julkisti maanantaina listan toimista, joilla se aikoo pureutua ilmastotyöhön. Hallituksen ilmastotyön pääkohtia ovat energiaverotuksen kokonaisuudistus, toimialakohtaiset suunnitelmat hiilineutraalisuuteen, fossiilittoman liikenteen tiekartta ja kestävän liikenteen vero- ja maksu-uudistus, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma, kansallinen energia- ja ilmastostrategia, maankäyttösektorin ilmasto-ohjelma sekä oikeudenmukaisen siirtymän toimenpidekuvaus.

Hallituksen mukaan siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tehdään sosiaalisesti ja alueellisesti reilulla tavalla. Yhteiskunnan rakenteita pyritään muokkaamaan suuntaan, jossa vähähiiliset ratkaisut ovat yrityksille ja kansalaisille houkuttelevia ja kannattavia. Yrittäjyys, kilpailukyky ja koko maan mahdollisuuksien hyödyntäminen ovat reilun siirtymän edellytyksiä.

Reilun siirtymän varmistamiseksi hallitus seuraa ohjelmatyönsä sosiaalisia, alueellisia ja työllisyysvaikutuksia. Rakennemuutoksessa tuetaan työllisyyttä, elinvoiman kannalta haasteellisten alueiden ja toimialojen kestävää siirtymää.

Turve jakaa mielipiteitä

Yksi hallituksen julistuksen jälkeen puhuttanut aihe oli turpeenpoltto. Luonnonsuojeluliiton mukaan turpeesta tulisi luopua heti, ja sen kysyntää pidetään yllä keinotekoisesti poliittisilla päätöksillä. Vihreiden vaaliohjelmassa linjattiin turpeenpolton lopettamisesta 2020-luvulla. Hallituspuolueista keskusta vastustaa turpeenpoltosta pikatahtiin luopumista.

Energiateollisuus muistutti kannanotossaan, että järjestön arvion mukaan turpeen poltto tulee vähintään puolittumaan vuoteen 2030 mennessä, eikä turve ole ongelma vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen kannalta.

– Turpeen päästöjen vähentämiseksi ei tarvita uutta taloudellista ohjausta, kunhan EU toimeenpanee yhteistä ilmastopolitiikkaa ja päästökaupan toimivuudesta huolehditaan, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoi tiedotteessa.

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä hallituksen sopimus uudesta ilmastorahastosta ja päästövähennysten mittaluokasta ovat edistystä, mutta tavoite hiilinieluille on riittämätön. Liitto on pettynyt siihen, että toimet fossiilisten polttoaineiden ja turpeen tuista luopumiseksi lykkääntyivät.

– On tärkeää, että hallitus pääsi yhteisymmärrykseen päästövähennysten mittaluokasta, sillä se antaa suuntaa hallituksen muille uudistuksille liikenteestä energiantuotantoon. Kuitenkin jo nyt olisi tarvittu selkeitä uusia toimia, kuten päätös turpeen verotuen poistosta. On haihattelua tavoitella turpeelle uusia käyttömuotoja, sillä turpeen paras käyttötarkoitus ilmaston ja ympäristön näkökulmasta on olla suossa osana toimivaa ekosysteemi, liiton puheenjohtaja Harri Hölttä sanoo.

Vihreiden ympäristöministeri Krista Mikkonen viittasi turvekysymykseen Twitterissä videoviestissään, jonka mukaan hallitus on sitoutunut siihen, että muutos ei ole kenellekään kohtuuton.

-Esimerkiksi turvealalle perustetaan turvetyöryhmä auttamaan tässä muutoksessa.

Koko Suomen edelläkävijyys ilmastonmuutoksen vastaisessa taistossa on keskustavetoisen hallituksen pohjustama. Sipilän hallituksen johdolla Suomi teki lopullisen pesäeron hiilentunkkaiseen yhteiskuntaan ja käänsi määrätietoisesti kurssin.

— Riikka Pirkkalainen (@RPirkkalainen) February 3, 2020

Keskustan puoluesihteerin Riikka Pirkkalaisen mukaan Suomen edelläkävijyys ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on Sipilän hallituksen pohjustama.

Panostusta kuntien ilmastotyöhön?

Kuntaliitto on toivonut tällä hallituskaudella vahvaa panostusta kuntien ilmastotyöhön. Hallituksen tiekartan linjoissa ei suoraan viitata kuntien roolin tukemiseen. Toisaalta valtaosa ilmastyöteoista tehdään kuntatasolla ja hallituksen linjaukset liikuttavat myös kuntien työtä.

Viime kevään liitto esitti kannanotossaan, että valtion on oltava valmis laajentamaan sopimuksellista yhteistyötä myös uusille kaupunkiseuduille. Myös uudet avaukset kuntien ja valtion sopimukselliseen ilmastoyhteistyöhön ovat tervetulleita.

– Kunnat tekevät ilmastotyötä omista lähtökohdistaan, ja erilaiset kunnat tarvitsevat erilaista tukea. Valtion ja kuntien kumppanuusmallilla saadaan parhaimmillaan aikaan aina kyseiselle seudulle parhaiten sopivia ratkaisuja. Kunta-alan energiatehokkuussopimus on hyvä esimerkki tällaisesta valtion ja kuntien välisestä ”green-dealista”, jolla toimeenpannaan EU-säätelyä, Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen sanoi tuolloin.

Kuntien tavoitteet ilmastotyössä ovat olleet kunnianhimoisempia valtion tai EU:n.

– Kun kunnat asettavat itse tavoitteen, ne ovat myös hyvin motivoituneita tekemään ilmastotyötä, Miira Riipinen sanoi Kuntalehden haastattelussa viime vuonna.

Tammikuussa Kuntaliitto julkaisi kunnille oppaan ilmastotyöhön. Tukipaketti on tarkoitettu tukemaan kuntien johtoa ja päätöksentekijöitä ilmastotyön hahmottamisessa ja suunnittelemisessa.

Oppaassa on kattava kokonaiskuva kunnista ilmastotoimijoina, kunnan eri sektoreiden merkityksestä sekä mahdollisuuksista toimia.

– Päätöksenteossa joudutaan ikävä kyllä hyväksymään paljon epävarmuutta. Me kaikki opettelemme parasta tapaamme, Kuntaliiton asiantuntija Pauliina Jalonen sanoo.

Monet käytännön ilmastoteot tehdään kunnissa. Lämmitys, sähkön tuotanto&kulutus, jätehuolto aloja, joissa kunnat edenneet. Sen sijaan liikennesektori vaikea. @IinKunta kj. @AlatossavaA haluaa kaikki kunnat mukaan ja lisää vauhtia muutokseen. #hiilineutraali2035 #kunnat

— Krista Mikkonen (@MikkonenKrista) February 3, 2020