Kestävä liikkuminen kaupunkiseuduilla edellyttää valtion panostusta joukko-, raide- ja kevyeeseen liikenteeseen ja harvaan asutuissa kunnissa erilaisten liikkumistarpeiden yhdistämistä, Kuntaliitto linjaa. (Kuva: Ville Miettinen)

Kuntaliiton mukaan kuntien toimintaedellytyksiä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja kiertotalouden edistämisessä on vahvistettava.

Ilmastopoliittisia hallitusohjelmatavoitteitaan täydentäneen Kuntaliiton mukaan kunnilla täytyy olla mahdollisuuksia osallistua tavoitteita koskevaan päätöksentekoon ja resursseja on kohdistettava kuntien ilmasto- ja kiertotaloustyön tukemiseen.

– Kuntien keskeinen asema ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on tunnistettu. Yli puolet suomalaisista asuu kunnassa, jossa tehdään tavoitteellista ilmastotyötä ja yli neljännes kunnassa, joka tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Kunnat tarvitsevat tavoitteidensa toteuttamiseen kuntalaisten ja alueen yritysten lisäksi valtion vahvaa panostusta, sanoo Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen tiedotteessa.

Kuntaliiton mukaan vahvempi panostaminen tarkoittaisi konkreettisesti kansallisia ratkaisuja ja pysyviä tukijärjestelmiä kuntien ilmastotyöhön liittyviin investointi- ja rahoitustarpeisiin. Lisäksi hankepainotteisesta kehittämistyöstä tulee siirtyä jatkuvampaan työhön.

MAL-sopimusten kehittämisellä ilmastotavoitteisiin

Kuntaliiton mukaan tuloksellinen ilmastotyö ja tiukentuvat tavoitteet edellyttävät yhteistyötä kuntien ja valtion kesken.

Maakäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi valtion ja kaupunkiseutujen MAL-sopimuksia on kehitettävä vahvemmaksi ilmastonäkökulmat yhdistäväksi yhteistyön välineeksi.

Kuntaliiton mukaan valtion on oltava valmis laajentamaan sopimuksellista yhteistyötä myös uusille kaupunkiseuduille. Myös uudet avaukset kuntien ja valtion sopimukselliseen ilmastoyhteistyöhön ovat tervetulleita.

– Kunnat tekevät ilmastotyötä omista lähtökohdistaan, ja erilaiset kunnat tarvitsevat erilaista tukea. Valtion ja kuntien kumppanuusmallilla saadaan parhaimmillaan aikaan aina kyseiselle seudulle parhaiten sopivia ratkaisuja. Kunta-alan energiatehokkuussopimus on hyvä esimerkki tällaisesta valtion ja kuntien välisestä ”green-dealista”, jolla toimeenpannaan EU-säätelyä, Miira Riipinen sanoo.

Koska maankäyttö ja rakentaminen vaikuttavat kykyyn hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen, Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kunnilla säilytetään toimivalta, tarvittavat työkalut ja resurssit maankäytön suunnittelusta rakentamiseen ja ylläpitoon. Kuntaliiton mukaan kuntien kaavamonopoli on ehdoton edellytys globaaleihin haasteisiin sekä ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin vastaamiseen.

Vastuunjako puuttuu

Kuntaliitto muistuttaa, että ilmastonmuutos on kuntien toiminnalle riski, jonka mahdolliset vaikutukset on huomioitava päätöksenteossa sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa. Sopeutuminen ja varautuminen muuttuvaan ympäristöön edellyttää ilmastovaikutusten huomioimista jokaisella toimialalla.

– Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviin käytännön toimiin ei tällä hetkellä ole selkeää vastuunjakoa, rahoitusta eikä omistajaa, mikä estää ja hidastaa sopeutumis- ja varautumistoimien etenemistä. Sopeutumisen toimenpiteille on järjestettävä nykyistä vahvempi kansallinen koordinaatio ja rahoitus. Kansallisesta ja alueellisista riskinarvioinneista on siirryttävä paikallisen riskinarvioinnin tukemiseen, Miira Riipinen sanoo.

Lue myös: “Ilmastotyö ratkaistaan paikallistasolla” – EU:n alueiden komitea vaatii kaupungeille vahvempaa asemaa ilmastotyössä

Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*