Kunnassa pitää uskaltaa, uudistua ja kysyä "miksei tehtäisi?" - Klashin voittajat julkistettiin

”…kaikki siinä vain häviää, jos ei asukkaitaan nappaa tää…”, räppäsi Desperado Designs -tiimin Sami Ylipihlaja esitellessään tiiminsä ratkaisua Klash-kisan haasteeseen, jossa etsittiin alustaa kuntalaisten omaehtoisen toiminnan edistämiseksi.

Tiimi teki pitchausta myöten vakuuttavaa työtä, sillä se voitti oman haastesarjansa ratkaisulla, jota kuvailtiin ”tekemisen ja tekijöiden tinderiksi”, eli kohtaamisalustaksi sille tekemiselle, jota kunnassa on, ja niille ihmisille, joita kunnassa on.

Haaste on merkittävä. Ylipihlaja totesi, että yleinen kuntalaismielipide kunnan toiminnasta on aika negatiivinen, kun puhutaan uusista jutuista, joiden on tarkoitus innostaa.

– Viitekehys on se, että luottamus on mennyt, hommat ei kohtaa, nyt ei auta enää pikkujutut, Ylipihlaja taustoitti räppinsä sanoitusta.

Haasteen ratkaisemiseksi tarvitaankin koko toimintakulttuurin muutos, korosti tiimikaveri Riku Sirén. Kyseessä on tulevaisuuden kunta, joka on erilainen kuin se, jonka tunnemme, Sirén sanoi.

– Halusimme tukea sitä, että kentällä tapahtuu. Kunnan pitää muutta toimintakulttuuriaan ja antaa väen touhuta. Se vaatii organisaatiolta, jolla on pitkä historia, uudenlaista ajattelua.

Haasteet kilpailuun oli saatu kunnilta itseltään. Kaikkiaan 65 kuntaa ilmoitti hankkeeseen 77 ongelmaa. Ongelmista valittiin kolme: Janakkalan haja-asutusalueiden liikkumispalvelut, Joensuun alusta kuntalaisten omaehtoiselle toiminnalle ja Vantaan nuoret opintopolulle.

Haasteita kilpailussa pyrkivät ratkaisemaan yhdeksän tiimiä, joita syksyn 2019 aikana mentoroivat eri osa-alueiden huippuosaajat.

Torstaina julkistettiin Klashin voittajat.

Voittoihin ylsivät Desperado Designsin lisäksi KaikkiKyytiin-tiimi haja-asutusalueiden kuljetuspalvelujen haasteessa ja Rapida-tiimi nuorten opintopolun haasteessa. Voittajatiimit etenevät Kuntaliiton kanssa neuvotteluihin hankintasopimuksista.

Kuntaliiton toimintatapakokeilu Klashissa tavoiteltiin kuntien tarpeisiin skaalautuvia ratkaisuja yhdistämällä kunta-alan, järjestöjen ja yrityskentän innovaattorit ongelmien ratkaisuun.

Tavoitteena on, että kilpailun kautta löydetyt ratkaisut ovat hyödynnettävissä mahdollisimman monessa suomalaisessa kunnassa.

Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Reinan mukaan liitto haluaa etsiä ja kehittää uudenlaisia konsepteja ja toimintamalleja, joilla voidaan uudistaa kuntien toimintaa ja synnyttää sitä kautta yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

– Klash on hyvä esimerkki siitä, miten erilaisten kuntien haasteet saadaan näkyviksi ja yhdessä ratkaistaviksi.

Klashin tuomariston puheenjohtaja Taneli Tikka arveli, että startup-kenttä ei vielä ole kovin paljon hyötynyt yhteistyöstä kuntakentän kanssa.

– Voisi hyötyä monellakin tavalla, mutta sitä kulttuuria ei juurikaan ole. Meillä pitäisi ehkä enemmän käytäntöjä siitä, miten tämä homma toimii yhteistyössä, mitkä ovat ne pelisäännöt. Voitaisiin luoda säännöt, jotka ovat riittävän simppeleitä, riittävän vapaita, riittävän joustavia ja riittävän muunneltavissa olevia sääntöjä siitä, mitä tämä yhteistyö voisi olla.

Toinen startupkonkari Peter Vesterbacka muistutti omassa puheenvuorossaan, että tekemisessä tulee usein epäonnistumisiakin, mutta tärkeintä on uskaltaa tehdä.

– Pitää kysyä, miksei tehtäisi, eikä miksi tehdään, Vesterbacka sanoi.