Historiallisen suojelukohteen haasteellinen peruskorjaus onnistui

Historiallinen suojelukohde, Katedralskolan i Åbo, peruskorjattiin laajan työryhmän yhteistyönä upeaan kuntoon. Jumppasalin alta löytyi keskiaikainen Turku.

Kun Turku julisti joulurauhan Brinkkalan talon parvekkeelta, vieressä hehkui kaunis punainen kivirakennus. Se on Katedralskolan i Åbo, ruotsinkielinen lukio, joka jatkaa keskiajalla perustetun Turun katedraalikoulun perinteitä. Katoliset munkit perustivat tämän Suomen vanhimman koulun 1200-luvun loppupuolella.

Katedraalikoulu muotoutui aikoinaan Vanhalle Suurtorille kolmesta ennen Turun paloa rakennetusta talosta. Vuoden 1827 suurpalon jälkeen koulu siirtyi C. L. Engelin Turun kimnaasille piirtämään rakennukseen.

– Nykyinen Katedraalikoulu muodostuu eri aikakausina vuosina 1811–1954 tehdyistä rakennuksista, mutta rakennus näyttää yhtenäiseltä. Kun peruskorjausta ryhdyttiin suunnittelemaan, museoviraston dokumentoinnista tiedettiin jo, mitä rakennusten alta löytyisi. Ennen rakennettiin vanhan päälle. Alimmat kellaritilat ovat 1500-luvulta ja holvikellareista vanhimmat 1300-luvulta, kertoo Turun kaupungin rakennuttajainsinööri Jouni Anttila.

Historiallista selvitystä

Edellinen peruskorjaus Katedralskolanille oli tehty 1970-luvulla, jolloin tuhottiin paljon vanhaa. Täälläkin seinät oli päällystetty valkoiseksi maalatulla lasikuitutapetilla. Sen jälkeen rakennuksessa oli tehty vain välttämättömiä kunnossapitotöitä, joten koulu vaati täydellistä peruskorjausta.

Suunnittelu aloitettiin maaliskuussa 2014, ja täydentävää suunnittelua tehtiin normaalia enemmän myös urakka-aikana. Koulu alkoi uusituissa tiloissa tammikuussa 2017. Vajaan kolmen vuoden ajan 250 oppilaan Katedralskolan toimi Juhana Herttuan koulun tiloissa.

– Vanhoissa rakennuksissa tulee aina yllätyksiä, kun rakenteita päästään avaamaan, mutta hanke eteni aikataulussa suunnitelmien mukaan, Anttila kertoo.

Koulun perustuksia vahvistettiin, kaikki näkyvät pinnat uusittiin, samoin ilmanvaihto-, lämmitys-, sähköja muu tekniikka, jolla parannettiin myös energiatehokkuutta. Vanhat 70-luvun matot revittiin pois, seinät saivat historialliset värisävyt takaisin ja uudet opetusvälineet korvasivat liitutaulut.

Opettajat olivat tiiviisti mukana projektin alusta alkaen, jotta lopputulos tukisi opetussuunnitelmaa.

– Kuvaamataidon opettaja Lena Malmio suunnitteli värit. Opettajat vaikuttivat myös kalusteisiin ja oman huoneensa sisustamiseen. Itse ehdotin jopa yhden seinän purkamista, kertoo rehtori Marianne Pärnänen.

– Väriskaala on tyylikäs ja aikuismainen, ollaanhan lukiossa. Tärkeintä on, että tiloissa viihdytään, sillä se tuo hyviä tuloksia. Olemme olleet tosi tyytyväisiä. Nyt koulu on nykyaikainen, mutta kaikkialla huokuu historia. Juhlasalia valaisevat entisöidyt kristallikruunut. Pääportaikossa on käytetty historiallisia kivilaattoja ja seinältä voi lukea entisten rehtorien nimiä, kuten Mikael Agricola.

Kuuntelua ja osallistumista

Hankkeen erityisyyden takia urakkamuodoksi valittiin perustusten vahvistamisen ja tekniikan sisältänyt kokonaisurakka, jonka teki työyhteenliittymä. Rakennuttamisen projektinjohto, LVI-, sähkö- ja automaatiovalvonta tehtiin Kiinteistöliikelaitoksen omana työnä. Rakennustekniset työt valvoi ulkopuolinen yritys.

Hankkeessa pidettiin kymmeniä suunnittelukokouksia ja palavereita. Poikkeuksellisen iso porukka toimi hyvin yhdessä.

– Rakennuksen suojeluarvot ja arkeologiset vaatimukset otettiin suunnittelijoiden ja Turun Museokeskuksen kanssa huomioon mahdollisimman hyvin. Koulun käyttäjät osallistuivat aktiivisesti kaikkiin vaiheisiin ja arkkitehti pyrki huomioimaan heidän esittämänsä yksityiskohdat. Tilaratkaisut tukevat toimintaa, materiaalit ovat kestäviä ja niiden siivottavuus on pyritty huomioimaan, Anttila sanoo.

Yli 200-vuotiaassa koulussa ei ole ollut sisäilmaongelmia. Anttilan mukaan vanhassa kivirakennuksessa, jossa julkisivutkin ovat tiiltä, kosteus ei ole päässyt nousemaan vanhojen kellaritilojen läpi ylöspäin. Koulussa on myös hyvin toimiva tuulettuva ullakko ja rakenteissa vähän eloperäistä ainesta. Remontissa kattorakenteet säilytettiin ja rakennuksen runko muutenkin.

– Aina on olemassa riski, että korjauksissa voi tehdä myös virheitä, jotka näkyvät vasta ajan mittaan. Jatkuvasti saadaan uutta tietoa esimerkiksi kosteudesta ja materiaalien yhteisvaikutuksesta. Suunnittelussa on otettava tarkkaan huomioon tiedossa olevat ongelmat, on käytettävä onnistuneita ratkaisuja ja tilannetta on seurattava. Koulujen ja päiväkotien korjauksissa ei voi lähteä kokeilemaan uusia juttuja, joiden toimivuudesta ei olla täysin varmoja, Anttila sanoo.

Katedralskolanin vuonna 1902 rakennetun liikuntasalin alta löytyi kahden kivitalokokonaisuuden osia ja vanhaa katua, joista vanhimmat ovat 1300-luvulta. Rauniot olivat säilyneet lattian alla hyvin ja siellä ne on tarkoitus säilyttää korjaustöiden jälkeenkin, hyvässä turvassa jälkipolville.

TEKSTI: MARJA LAMMI

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 1/2019