Kunnat tiiviimmin mukaan kansallisen varautumisen kehittämiseen
Muutama päivä sitten saatiin Helsingissä havaita, että sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa isoja ongelmia. (Kuva: Pekka Moliis)
Kuntalaisten turvallisuuden kannalta kunnilla on arjen sankarin rooli varautumisessa, mutta valtakunnan tasolla tilanne on vahvasti ministeriö-vetoinen. Jatkossa kuntien ääntä kuullaan entistä paremmin kansallisen varautumisen suunnittelupöydissä, sillä Kuntaliitto ja Turvallisuuskomitea ovat tiivistäneet yhteistyötään.
Jatkossa Kuntaliitto osallistuu Turvallisuuskomitean sivutoimisen sihteeristön viikoittaiseen kokoukseen, jossa vaihdetaan tietoa eri ministeriöiden ja laitosten kesken sekä käydään aktiivista keskustelua ajankohtaisista turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvistä asioista. Sivutoimisessa sihteeristössä Kuntaliittoa edustavat kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo ja projektipäällikkö Aki Pihlaja.
-Kuntasektorilla on merkittävä rooli kuntalaisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvissä asioissa. Kaikki häiriötilanteet tapahtuvat kunnan tai kuntien alueilla ja hyvä yhteistyö eri tahojen kesken on välttämätöntä. Kokonaisturvallisuusajattelu on ollut vahvasti ministeritason ohjauksessa, mutta kyllä kuntienkin mukana olo Kuntaliiton ominaisuudessa on erittäin perustelua, Tervo arvioi.
-Meillä on Kuntaliiton puolella hyvät verkostot kuntien suuntaan ja saamme sieltä nopeasti kuntien asiantuntijoiden mielipiteitä esimerkiksi siitä, miten kunnissa on eri asioihin varauduttu, Vesa-Pekka Tervo jatkaa.
Turvallisuuskomitea paljon vartijana
Turvallisuuskomitea avustaa valtioneuvostoa ja ministeriöitä laajoissa kokonaisturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Komitea seuraa Suomen turvallisuusympäristön ja yhteiskunnan kehitystä sekä yhteensovittaa kokonaisturvallisuuteen liittyvää ennakoivaa varautumista.
-Paikallis- ja aluetason toimijoilla on keskeinen rooli yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden edistämisessä. Kunta on ihmisten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen sekä yritysten kannalta monissa tapauksissa olennainen taho häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisessa. Onkin tärkeää, että paikallistason tieto, osaaminen ja näkemykset saadaan välitettyä tukemaan kansallisen tason päätöksentekoa ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden yhteensovittamista, Tervo sanoo.
-Yli 300 kuntaa ovat keskenään hyvin erilaisia, niin toimintaympäristöltään kuin resursseiltaankin. Myös uhat sekä valmius ja kyky vastata erilaisiin häiriötilanteisiin vaihtelevat. Keskeistä onkin tiedon kulkeminen myös valtiotasolta kuntien suuntaan, jotta reagointi paikallistasolla erilaisiin uhkiin olisi nopeampaa ja kattavampaa. Näitä asioita saamme varmasti kehitettyä yhteistyön tiivistyessä, Pihlaja toteaa.
Uhkia moneen lähtöön
Helsingin perjantainen vesikaaos osoitti, ettei aina tarvita ulkopuolista ”pahantekijää” testaamaan suomalaisen yhteiskunnan varautumista turvallisuusuhkiin. Varsin arkisia asioita ovat monet kuntien perustehtävistä, mutta ne muodostavat pohjan turvalliselle ja vakaalle yhteiskunnalle. Kunnat vastaavat myös pelastustoimesta yhteistoiminnassa pelastustoimen alueilla.
Tuoreen yhteistyön aikana on jo ennätetty keskustelua siitä, mitä tietojärjestelmiin tehtävät hyökkäykset voivat arkisissa palveluissa aiheuttaa.
-Kuntien hybridi-haasteet ja niihin varautuminen ovat jo olleet esillä sihteeristön kokouksissa, kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo toteaa.
