Karhunen: Valtion infrainvestoinnit vuotavat kuntien kontolle – Kunnat joutuvat eriarvoiseen asemaan
Infrahankkeiden rahoitus ei ole pysynyt valtion budjetissa ajan tasalla, sanoo Kuntaliiton Minna Karhunen. (Kuva: Ville Miettinen)
Valtio hivuttaa kustannuksiaan kunnille ja kilpailuttaa siten kuntia toisiaan vastaan, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Kustannusten hivuttaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että valtio on maksattanut kunnilla infrahankkeitaan. Sitä on tapahtunut etenkin valtion tieverkoston investoinneissa.
Ely-keskukset ovat siirtäneet kustannuksia kuntien maksettavaksi, vaikka valtion omistamien seudullisten tieverkkojen ja teiden investoinnit olisi tarkoitus maksaa perustienpidon määrärahoista.
– Se on ollut ainoa keino saada tieverkkoa kehittymään, koska elyillä ei ole rahaa, Karhunen sanoo.
Esimerkiksi Järvenpäässä ely-keskuksen määrärahojen nipistäminen on johtanut siihen, että kaupunki on käyttänyt koko seudun käyttämän, moottoritielle liittyvän ja valtion omistaman Poikkietien kunnostamiseen noin 16 miljoonaa euroa.
– Toki se oli hyvin tärkeää kaupungin kaavan toteutumiselle ja uusien alueiden käyttöönotolle, mutta valtio siirsi siinä merkittävän määrän kustannuksia kunnalle.
Investointeja niille, joilla on rahaa
Kuntien valtion investointeihin käyttämistä rahoista ei ole laskettu tarkkaa summaa. Karhusen mukaan valtio on kuitenkin kunnille merkittävän määrän velkaa.
– Valtion budjetissa ei infrahankkeiden rahoitus ole pysynyt ajan tasalla, kun ottaa huomioon korjausvelan, joka kasvaa koko ajan, Karhunen sanoo.
– Valtion ja kuntien välisessä kustannusjaossa tässä on kyllä huomattava määrä kustannuksia siirtynyt ja siirtymässä kunnille.
Kustannusten hivuttaminen johtaa siihen, että investointeja tehdään siellä missä niihin on varaa. Karhusen mukaan se voi eriarvoistaa kuntia. Etenkin Etelä-Suomen ely-keskuksen tienpidon määrärahat ovat tiukalla, mutta ongelmia on koko maassa.
Uuden riskin voivat muodostaa raideliikenteen investoinnit.
Niin Turku, Tampere kuin Itä-Suomen kaupungitkin ovat havitelleet uusia ratayhteyksiä.
Helsingin, Tampereen ja Vantaan kaupungit ovat aloittaneet valmistelut osallistumisesta pääradan kehittämiseen tähtäävään Suomirata-hankeyhtiöön.
Helsinki-Turku-välin nopean ratayhteyden suunnitteluun on vuosille 2017–2020 myönnetty 40 miljoonaa euroa.
Karhusen mukaan Kuntaliitto on huolissaan siitä, että kunnat pannaan kilpailemaan ratahankkeista toisiaan vastaan: se saa investoinnin, joka voi maksaa siitä eniten.
Kaupungit vaativat valtiolta tukea
Suomen suurimmat 23 kaupunkia vetosivat marraskuussa 2018 valtioon, jotta se osallistuisi aiempaa enemmän kaupunkiseutujen kestävän liikennejärjestelmän investointeihin ja joukkoliikenteen rahoittamiseen.
Kunnat eivät ole veronsaajia valtion keräämissä liikenteen erityisveroissa, mutta maksavat koko Suomen liikenneväylänpidon kustannuksista 45 prosenttia.
– Suuret kaupungit huolehtivat käytännössä täysin yksin joukkoliikenteensä rahoituksesta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupungit maksavat joukkoliikenteen kustannuksista vuodessa yli 300 miljoonaa euroa ja saavat siihen valtiolta tukea 5 miljoonaa euroa, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen sanoi Kuntaliiton tiedotteessa.
Minna Karhusen mukaan Kuntaliitto toivoo, että seuraava hallitus korottaa liikenneinfran rahoitusta.
Lue myös:
Kasvua ja kehitystä haetaan yhä selvemmin raideliikenteestä
Kaupunginjohtajat haluavat tunnin junan seuraavaan hallitusohjelmaan
