Liikennevirasto selvittää paraikaa, mitä suoria ja epäsuoria vaikutuksia eri nopealla junayhteydellä on aluetalouteen, aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään. (Kuva: Ville Miettinen)

Espoon, Turun, Salon, Lohjan, Vihdin ja Kirkkonummen kaupunginjohtajat sekä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntajohtajat vaativat, että niin sanottu Tunnin juna Turun ja Helsingin välille kirjataan hallitusohjelmaan.

– Tunnin juna -investoinnin toteutus on kirjattava maan seuraavaan hallitusohjelmaan ja uusi yhteys on kokonaisuudessaan saatava käyttöön 2020-luvulla. Mitä aikaisemmin hanke toteutuu, sitä suurempia vaikutuksia saavutetaan kasvussa, työllisyydessä ja elinvoimassa, linjataan tiedotteessa, jonka ovat allekirjoittaneet Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Turun kaupunginjohtaja Minna Arve, Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna, Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula, Vihdin kunnanjohtaja Sami Miettinen, Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio sekä maakuntajohtajat Ossi Savolainen Uudeltamaalta ja Kari Häkämies Varsinais-Suomesta.

Kaupunginjohtajat pitävät Helsingin ja Turun välistä nopeaa ratayhteyttä välttämättömänä kasvuinvestointina Etelä-Suomen yhteisen työssäkäyntialueen sekä koko maalle tärkeän pääkaupunkiseudun kasvulle.

Tunnin junan on kaavailtu yhdistävän noin 1,5 miljoonaa suomalaista yhdeksi talous- ja työssäkäyntialueeksi, minkä puolestaan odotetaan monipuolistavan ja laajentavan työvoiman tarjontaa sekä tuotanto- ja yritysrakennetta. Tämän puolestaan odotetaan edistävän merkittävästi yritysten toimintaedellytyksiä ja sitä kautta niiden kilpailukykyä myös kansainvälisillä markkinoilla.

Kaupunginjohtajat muistuttavat, että radan varrella olevat kunnat ja kaupungit ovat jo tehneet merkittäviä suunnitelmia ja käynnistäneet kaupunkikehityshankkeita, jotka entisestään vahvistavat Tunnin junan mukanaan tuomaa kasvupotentiaalia.

– Tunnin junan toteutumiseen liittyvät kehityshankkeet ovat arvoltaan useita miljardeja euroja ja pitävät sisällään kymmeniä tuhansia uusia radan läheisyyteen sijoittuvia asuntoja ja työpaikkoja, tiedotteessa sanotaan.

Kaupunginjohtajien mukaan Etelä-Suomen yhteisen työssäkäyntialueen vahvistamisen merkitystä ja kiireellisyyttä korostaa se, että parhaillaan Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa on yhtä paljon työttömiä kuin koko muussa maassa yhteensä.

Hallitus on kuluvalla vaalikaudella ohjannut Tunnin junan suunnitteluun neljän vuoden ajalle yhteensä 40 miljoonaa euroa. Suunnittelussa on käynnissä sen toinen vuosi, ja sen on määrä valmistua vuonna 2020.

Toinen pohdinnan alla oleva merkittävä ratahanke on Helsingin lentoaseman ja Tampereen välinen niin sanottu Lentorata.

– Tarvitsemme kolmannen raiteen Tampereelta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Helsinkiin tukemaan pääradan toimivuutta. Pääradan on oltava toimiva ajatellen koko maan vetovoimaa, matkailua ja kehittymistä työssäkäyntiyhteyksistä teollisuuden ja viennin kuljetuksiin, Tampereen pormestari Lauri Lyly totesi tammikuussa.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin, kesk., mukaan Tunnin juna ja Lentorata eivät välttämättä sulje pois toisiaan.

– Molemmat hankkeet ovat toteuttamiskelpoisia. Kunhan saamme kasaan monipuolisia rahoituksen välineitä, niin voimme edetä, Berner sanoi Lännen Median haastattelussa helmikuussa.

Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*