Jätevesiviikko alkaa: haja-asutusalueella asuvia hoputetaan uusimaan järjestelmänsä
Jätevesiviikolla kampanjoidaan haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmien uudistamisen puolesta. (Kuva: SYKE)
Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus SYKE muistuttavat jätevesiviikon alkaessa haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien kuntoon saattamisesta. Uusi jätevesilaki hyväksyttiin keväällä 2017 ja se velvoittaa haja-asutusalueella tiettyjä kiinteistöjä laittamaan jätevesien käsittely kuntoon 31.10.2019 mennessä.
Jos rakennus sijaitsee enintään sadan metrin päässä rannasta, on sen jätevesijärjestelmä uusittava 31.10.2019 mennessä. Jätevesijärjestelmä on uusittava määräaikaan mennessä myös silloin, jos rakennus tai jätevesijärjestelmä sijaitsee pohjavesialueella.
Jätevesijärjestelmää ei tarvitse uusia, jos vakituisesti asutun kiinteistön omistajat ovat syntyneet ennen 9.3.1943. Jos kiinteistön jätevesijärjestelmä täyttää jo vaatimukset tai kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuoden 2004 jälkeen, ei jätevesijärjestelmää luonnollisestikaan tarvitse uusia. Uudistus ei myöskään koske kiinteistöjä, joissa on vain kantovesi ja kuivakäymälä.
Lykkäystä kiinteistön jätevesijärjestelmän uusintaan voi hakea kunnasta, jos jäteveden määrä jää huomattavan pieneksi, kustannukset nousevat kohtuuttoman korkeiksi tai kiinteistö ollaan liittämässä viemäriverkostoon.
Jätevesijärjestelmän voi uudistaa seuraavan remontin yhteydessä, jos kiinteistö sijaitsee muualla kuin rannalla tai pohjavesialueella. Jätevesijärjestelmän uusiminen on ajankohtainen, jos rakennetaan vesikäymälä, vesi- ja viemärilaitteistoihin tehdään luvanvarainen korjaus- tai muutostyö tai tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- tai muutostyö.
Monessa vanhassa rakennuksissa jätevedet käsitellään ainoastaan saostuskaivoissa. Pelkät saostuskaivot eivät puhdista jätevesiä vaatimusten mukaisesti. Suurin osa jätevesien lika-aineista jatkaa matkaa saostuskaivokäsittelyn jälkeen.
Kunnista paljon kritiikkiä
Uudistunut jätevesilaki on aiheuttanut paljon kritiikkiä kunnissa, kuten Kuntatekniikka-lehti taannoin kertoi.
Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipisen mukaan vesihuoltolain liittymisvelvollisuutta koskeva lainsäädäntö ja siinä olevat viittaukset ympäristönsuojelulakiin ovat kuitenkin niin monitulkintaisia, ettei kukaan oikein tiedä, pitääkö verkostoon liittyä vai ei.
– Lakipykälien lievennysten yhteisvaikutuksesta saattaa hyvinkin seurata ongelmia haja-asutusalueiden asukkaiden vesihuollolle ja vesihuoltolaitosten taloudelle, mistä käytännössä voi seurata vesihuollon asiakasmaksujen nousua, Riipinen pohti Kuntatekniikan artikkelissa.
(Lähde: SYKE)
Jutussa on pieni virhe: siinä kerrotaan, että jos kiinteistöllä on kantovesi ja kuivakäymälä, ei tarvitse uudistaa jätevesijärjestelmää.
Tämä koskee kaikkia muita kuntia, mutta Savonlinna on hyödyntänyt ympäristönsuojelulain porsaanreikää ja kyykyttää kantovesimökkiläisiä raskaalla kädellä. Savonlinnan vaatimukset kantovesimökeille:
Tiskivedet (kantovesimökki): käsittelylaite: vähintään 2-osastoinen saostuskaivo / -säiliö (hyötytilavuus = 0,25 – 0,3 m³ + 0,25 – 0,3 m³), joista jälkimmäinen voidaan korvata erillisellä suodatinyksiköllä + maaperäkäsittely (imeytys- tai suodatinkenttä); 2x 7,5 m imeytysputki tai 1 x 10 m imeytysputki
Kantovesisauna: vähintään yksi tiivis saostuskaivo / -säiliö tai harmaavesisuodatin
+ maaperään imeytys: vähintään imeytyskaivo tai saunapallo (myös harmaavesi-suodattimesta) tai imeytysputkeen, sepeliojaan tms.
Sitä, että salliiko ympäristönsuojelulaki todellakin noin rajusti naapurikuntien tai oikeastaan koko muun maan käytännöistä poikkeavat vaatimukset, ei ole tainnut vielä kukaan testauttaa hallinto-oikeudessa.
Kirjoitus perustuu Ympäristöministeriön ja Suomen Ympäristökeskuksen tietoihin. Mainitsemasi ristiriitaisuus vain vahvistaa ko. laista vallitsevien monien tulkintojen sekavuutta.
t. Markku Vento, päätoimittaja, Kuntatekniikka-lehti