- On kyllä näppärä auto tämä uusi VW Caddy Van. Poistimme takapenkit kokonaan ja kitkoilla on liikuttu vaivatta lumesta huolimatta, ruokapalvelun laatikoita siirtävä Ernst Holming sanoo. (Kuva: Markku Vento)

Miten uusia kaupungin autokanta, jossa on 80 autoa, 14 eri merkkiä ja 36 eri mallia, keski-ikä on 16 vuotta ja vanhimmat 30 vuotta vanhoja? Ai miten? Kerralla ja helposti: Leasingilla.

Keravan kaupungille oli vuosien saatossa kertynyt kattava valikoima Suomen maanteiden historiaa. Kaupungin hommissa surrasi 80 autoa, jotka edustivat 14 eri merkkiä. Tai surrasi ja surrasi: kaupungin varikolla seisoi jatkuvasti autoja korjattavana ja lopullisesti rikkoutuneena.

Kaiken lisäksi vanhimmat autot olivat jo museoautoiän saavuttaneita: joukosta löytyi 1980-luvun puolivälin Hiluxia ja Hiacea.

Autojen hankinta oli kyllä ollut suunnitelmallista: aina kun tulee lisätarve, hankitaan auto. Niinpä tämä yksi auto hankittiin sitten kilpailuttamalla alueen autokauppoja.

Hankinta-asiantuntija Jukka Jusslin tuli muutama vuosi sitten Keravan kaupungille keikkahommaan ja sai tehtäväkseen koordinoida ja suunnitella kaupungin autokannan järkiperäistäminen.

-Sen lisäksi, että meillä oli 14 eri merkkiä, myös mallikirjo oli lavea: kaupungin repertuaarista löytyi yhteensä 36 henkilö- ja pakettiautomallia, Jusslin kertaa lähtötilannetta.

Koko roska laakista uusiksi

Jukka Jusslinin suunnitelma lähti autojen käyttäjien eli eri tehtävissä kaupungissa liikkuvien tarpeita ja näkemyksiä kuunnellen. Hankintaa valmistelemaan koottiin työryhmä, jossa oli edustus jokaiselta autoja käyttävältä toimialalta.

– Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialan kotihoitajat käyttävät autoja lyhyisiin matkoihin, joita on paljon. Oli siis tarkoituksenmukaista, että kaikki autot olisivat samanlaisia, niin ettei jokaista keikkaa varten tarvitse opetella taas erilaisen auton ergonomiaa, vaan auto toimii vaivattomana työkaluna.

– Autojen piti myös olla näppäriä liikenteessä ja pysäköitäessä. Koulujen ja päiväkotien ateriakuljetuksille tarvittiin pienen monikäyttöauton toiminnallisuutta.

Käyttäjien toiveiden selvittämisen jälkeen edessä oli suuri haaste. Kuinka uusia 80 auton laivasto järkevästi?

– Melko nopeasti leasing nousi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Perinteisessä julkishallinnon ajattelussa autot on haluttu omistaa ja omaisuutta sitten huolella hoitaa. Laskin, että kaupungin vanhan henkilö- ja pakettiautokannan ylläpidon vuosikustannukset ilman pääomakuluja ja kuoletuksia olivat noin 200 000 euroa.

-Summa koostui kaupungin omalla varikolla sekä ulkopuolisilla pajoilla tehdyistä huolloista ja korjauksista, varaosista, katsastuksista, renkaista ja renkaiden vaihdoista. Henkilökunnan työaikaa meni autojen huolto- ja katsastuskäynteihin, mikä sekin oli pois varsinaisesta palvelutuotannosta.

– Lisäksi vanhan kaluston kulutus, päästöt ja sitä myötä Trafi-maksut olivat korkeita.

Jusslinilla on pitkä kokemus mm. Finnairin lentokaluston ylläpidon hankinnoista ja tuliaisina Keravalle oli innovatiivista ajattelua hankintoihin. Kaupunginhallitus hyväksyi kesällä 2017 periaatepäätöksen leasing-ratkaisusta ja hankinta saatiin käyntiin.

– Olin kevään 2017 aikana valmistellut asian päätöksentekoa varten kokoamalla työryhmän ja tekemällä kattavan markkinakartoituksen. Tiesin, mitä oli tarjolla ja mitä kokonaisuus saisi korkeintaan maksaa.

– KL-Kuntahankinnat Oy:n puitesopimuksen pohjalta pääsimme rakentamaan koko paketin puhtaalta pöydältä. Puitesopimus oli niin joustava, että pystyimme räätälöimään koko hankinnan automerkkeineen ja malleineen, hintoineen ja oheispalveluineen, Jusslin kertaa.

Huolto, renkaat -all inclusive diili

Kuntahankinnat oli kilpailuttanut autoleasing-firmat vuonna 2016 ja silloin kilpailutuksen voitti Arval Oy. Vuonna 2012 Suomeen perustetun Arvalin pääkonttori on Pariisissa, eikä se ole Suomessa vielä kovinkaan tunnettu.

Mutta Euroopassa se on suurin autoleasing-firma ja sillä on Euroopassa kaikkiaan 1 100 000 autoa.

-Suomessa meillä on noin 3700 autoa. Kuntapuolella olemme vahvassa kasvussa, sillä nyt kevään kynnyksellä meillä on sopimus jo 1000 autosta, jotka ovat kuntien käytössä, myyntipäällikkö Tuomo Alaviuhkola Arvalilta kertoo.

-Euroopan suurimpana autojen ostajana meillä on melko hyvät mahdollisuudet neuvotella autojen hinnoista, ja tätä vääntövoimaa Keravakin pääsi käyttämään, Alaviuhkola sanoo.

Kerava oli auton hinnan lisäksi kiinnostunut myös koko palveluketjusta. Siihenkin Kuntahankintojen puitesopimus antoi hyvät mahdollisuudet.

– Halusimme järkeistää autojen koko hallinnan: huollot ja renkaiden vaihdot eivät ole kaupungin ydintoimintaa, vaan ne kannattaa teettää paikallisissa autoliikkeissä. Neuvottelimme Arvalin kanssa palvelupaketin, johon sisältyvät autojen haku määräaikaishuoltoon, rengasvaihdot ja renkaiden säilytys sekä Trafi-maksut läpilaskutuksena, Jukka Jusslin summaa pakettia.

Helppoutta lisää: hybridit ja kitkat

Keravan autohankinnan pääperiaate oli saada autoista toimivat ja helpot työkalut niitä tarvitseville ympäristöystävällisesti, kuten parin vuoden takainen valtuustopäätös oli edellyttänyt.

– Hybrid oli helppo valinta pienemmissä autoissa: Toyota Yaris on luotettava ja hinnaltaan järkevä. Yariksia tuli sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön neljätoista ja pienipäästöisiä VW Caddyja kuusi. Muutama Toyota Yaris Hybrid ja Auris Hybrid on vielä tulossa kaupunkitekniikan toimialalle, samoin muutama täyssähköpakettiauto.

– Lisäksi kaikissa autoissa on kitkarenkaat. Se antaa pelivaraa renkaiden vaihtoaikatauluille ja on kaupunkilaisille esimerkkinä ympäristön huomioimisesta.

Toyotat ja Nissanit toimittaa Auto-Arita Järvenpäässä ja VW:t Autotalo Laakkonen Keravalla.

-Samat yritykset huolehtivat myös autojen palvelupaketeista, joten meille oli tärkeää, että autot hankitaan paikallisen talousalueen sisältä, Jusslin sanoo.

Nuorisotoimelle liikkuva nuorisotila

Kerava mietti myös tarkkaan autojen tarpeen ja hankittavan määrän kokonaisuutena.

-Päädyimme hankkimaan yhteensä 55 leasingautoa. Vähennystä aiempaan tulee olemaan lähes 20 autoa.

Nuorisopalvelut sai nelivetoisesta VW Crafterista uuden liikkuvan nuorisotilan, ja vanha Ford Transit meni vaihtoon.

-Itse asiassa se on monitoimiauto, jolla nuorten työpaja tekee arkipäivinä erilaisia kuljetuksia. Iltaisin ja viikonloppuisin Crafter näkyy kaupungilla ja tapahtumissa. Autossa kulkee nuorisotyöntekijöiden lisäksi erilaista peli- ja harrastusvälineistöä, jotta nuorten kanssa voidaan keskustelun lisäksi viettää aikaa mielekkään tekemisen parissa.

Kaupunkitekniikan vanhat Hiacet ja Transporterit tulevat vaihtumaan uusiin VW Transportereihin ja muutama uusi Hilux korvaa loppuun ajetut pick-upit. Lisäksi tulee muutama Nissanin täyssähkö-pakettiauto, joista saatiin hyviä kokemuksia talven 2017 testikäytössä.

Iso uudistus on myös tavallaan näkymätön.

-Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialan autoja ei teipata Kerava-asuun. Asiakkaan pihapiiriin tuleva kotihoidon Yaris tai kotisairaalan Caddy ei herätä samanlaista huomiota kuin kaupungin logoilla koristeltu auto. Tässä on kysymys myös työntekijöidemme turvallisuudesta, Jusslin muistuttaa.

Toisaalta kaupunkitekniikan autot tullaan teippaamaan näkyvästi ja niiden pintaa voidaan hyödyntää erilaisilla tietoiskuilla.

-”Muistitko tarkistaa vesimittarisi”, ”Tule sirkusmarkkinoille”, ”Käy äänestämässä”…, Jusslin visioi.

Kustannukset ja päästöt kuriin

Keravan ajoneuvoprojektista vastaava hankinta-asiantuntija Jukka Jusslin arvioi, että autokannan uusiminen ostamalla olisi maksanut kertarysäyksenä 1,2 – 1,6 miljoonaa euroa. Se olisi joka tapauksessa pitänyt tehdä lähiaikoina, koska nykyinen autokanta alkaa enimmäkseen olla elinkaarensa päässä. Alle kuusivuotiaita autoja on vain muutama.

-Ostamalla olisimme toisaalta saaneet käsiimme autokannan, jonka arvo lähtee alenemaan heti käyttöönoton jälkeen ja joka ajan myötä vaatii taas enemmän huoltoa ja korjausta.

Kaluston uusiminen kerralla kertautuu myös alentuneina käyttökustannuksina.

-Polttoainekulut ovat selvästi pienemmät, huollot harvassa ja myös Trafi -maksut pienenevät: hybridien ja pienten bensakoneiden hiilidioksidipäästöt ovat selvästi alle vanhojen, samoin dieseleiden päästöt.

Osana kokonaisuutta Jusslin edellytti autoliikkeiltä, että ne lunastavat vanhat autot vaihdossa. Muutama auto oli jo siinä jamassa, että Kuusakoski vei ne romutettavaksi.

-Voidaan ajatella, että vanhoista autoista saatavalla rahalla hoidamme lähes kokonaan ensimmäisen vuoden leasingkustannukset.

Mitä tapahtuu, kun viiden vuoden leasing-sopimus loppuu, lunastaako kaupunki autot itselleen?

-Toivottavasti ei, sittenhän meillä olisi käsissämme paketti vanhoja autoja juuri siinä vaiheessa elinkaarta, missä ylläpitokustannukset lähtevät jyrkästi nousemaan. Kyllä tahtotila on, että teemme uuden leasingsopimuksen, tai jatkamme nykyistä, toki markkinat ensin huolellisesti kartoittaen, Jusslin sanoo.

Maakuntauudistus vauhdittaa leasingia

Kuntien hankintojen kannalta tuleva maakuntauudistus on aiheuttanut paljon mietintää. Kuinka toimia siten, ettei esimerkiksi sote-puolen velalla hankittu kalusto mene sellaisenaan maakuntaan soten mukana, mutta velka jäisi sitten emokuntaan.

-Leasing-sopimus on paljon helpompi siirtää kuin kalustoa ja velkaa, sanoo KL-Kuntahankintojen hankintapäällikkö Tomi Holma.

-Autojen hankinnassa leasing-sopimukset ovat olleet selvästi kasvussa. Maakuntauudistus on muutenkin lisännyt kuntien mielenkiintoa leasing-sopimuksia kohtaan. Tällä hetkellä puitesopimuksessa on mukana satakunta kuntaa, kuntayhtymää ja kuntayhtiötä, Holma laskee.

-Kunnat haluavat autot ja muuta kalustoa pois taseestaan, samalla monesti omasta varikosta luovutaan. Keventyneen taseen lisäksi taloudenpidon ennustettavuus lisääntyy, kun huoltoleasingin arvo tiedetään etukäteen, Holma selvittää.

Keravalla hankintaprosessista on hyviä kokemuksia.

-Tein kattavan markkinakartoituksen autoliikkeiden ja leasingyhtiöiden parissa, mutta kyllä Kuntahankintojen puitesopimus oli edullisin ja joustavin. Hankintalaki ei estä hyvien hankintojen tekemistä, vaan uusia tapoja pitää osata käyttää hyödyksi, Keravan konsernipalvelujen hankinta-asiantuntija Jukka Jusslin sanoo.

Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Kuntatekniikka 2/2018 -numerossa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *