Energiatehokkuussopimukset säästivät viime sopimuskaudella enimmillään 15,9 terawattituntia energiaa.

Energiatehokkuussopimukset ovat olleet suuri menestys. Sopimuskaudella 2008-2016 oli mukana 667 teollisuuden, energia- ja palvelualan sekä kiinteistöalan yritystä sekä 132 kuntaa, joissa toteutetuilla energiatehokkuustoimilla saavutettiin yhteensä 15,9 terawattitunnin vuotuinen energiansäästö.

Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset kannustavat yrityksiä ja kuntia tehokkaampaan energiankäyttöön. Sopimuskaudella mukana olleet teollisuuden, energia- ja palvelualan sekä kiinteistöalan yritykset sekä kunnat toteuttivat kaikkiaan yli 21 000 energiatehokkuustoimenpidettä.

Niillä saavutettiin yhteensä 15,9 terawattitunnin vuotuinen energiansäästö vuoden 2016 lopussa. Määrä on suuri ja se ylittää kaikkien Suomen asuinkerrostalojen, noin kahden miljoonan asukkaan, vuotuisen lämpöenergian kulutuksen.

Rahassa säästö tuntuu myös suurelta: Järkevä energiankäyttö säästää yritysten ja kuntien energiakuluja jopa 560 miljoonaa euroa vuosittain.

Kunnat investoivat 159 miljoonaa

Kunta-alan energiatehokkuussopimuksissa sopimuskaudella oli mukana 117 kuntaa ja 15 kuntayhtymää. Tänä aikana ne investoivat energiatehokkuuden parantamiseen 159 miljoonaa euroa ja tekivät 4188 energiansäästötoimenpidettä.

Kunnat ja kuntayhtymät tehostivat energiankäyttöään noin 450 miljoonalla kilowattitunnilla vuodessa. Tällä energiamäärällä lämmittäisi vuodessa 15 000 omakotitaloa. Rahallinen vuosisäästö on 34 M€. Tehostaminen vähentää samalla CO2-päästöjä 140 000 tonnia vuodessa.

Energian tehokas käyttö on taloudellisesti kannattavaa ja yksi tärkeimmistä keinoista torjua ilmastonmuutosta. Yritysten ja kuntien toteuttamat toimet vähensivät sopimuskauden lopussa niiden vuosittaisia energiakustannuksia yhteensä jopa 560 miljoonaa euroa. Ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä ne vähensivät vastaavasti noin 4,7 miljoonaa tonnia.

Yritykset ja kunnat investoivat energian tehokkaampaan käyttöön kaikkiaan yli 1,3 miljardia euroa vuosien 2008–2016 aikana.

Vuonna 1992 pilotti, -97 ensimmäinen sopimus

Energiatehokkuussopimusten solmiminen käynnistyi jo vuonna 1992. Silloin pilotoitiin energiasäästöohjelman puitteissa mm. julkisen sektorin energiansäästöohjelmaa ja Helsingin kaupungin energiasäästösopimus.

Varsinaiset laajan kattavuuden sopimukset solmittiin vuonna 1997, kun nimet laitettiin paperiin Energiasäästösopimukseen vuosille 1997–2007. Ensimmäinen sopimus kattoi vuoden 2005 lopussa 85 prosenttia teollisuuden energiankäytöstä, 58 prosenttia julkisesta rakennuskannasta ja 23 prosenttia Suomen yksityisestä ja valtion palvelurakennuskannasta.

Toteutettujen energiasäästötoimenpiteiden vuotuiset vaikutukset olivat ensimmäisen sopimuskauden lopussa 5,6 TWh:n säästö lämpöenergiassa ja polttoaineissa sekä sähkössä 1,5TWh, joista muodostui 135 miljoonan euroa energiakustannuksissa. Lisäksi hiilidioksidipäästöissä vähennystä tuli 2,3 miljoonaa tonnia.

Säästöt vastasivat 350 000 keskikokoisen omakotitalon vuotuista energiakulutusta. Kunta-alan rakennuksista mukana sopimuksessa oli 58 prosenttia.

Seuraavalla sopimuskaudella energiasäästö jo lähes kolminkertaistui 15,9 terawattituntiin.

Tavoitteet korkealla

Uusi sopimuskausi kattaa vuodet 2017-2025. Kun voimassa oleva EU:n energiadirektiivi uudistuu viimeistään vuonna 2020 nyt voimassaolevan direktiivin loppuessa, Suomen sopimuksille on asetettu kaksiportainen tavoite.

Koko sopimuskauden energiansäästötavoite on vähintään 7,5 prosenttia vuonna 2025. Välitavoitteena on vuosi 2020 ja 4%. Kiinteistöalalla rima on korkealla, sillä tavoitteena on, että ainakin puolessa öljylämmityskiinteistöistä käytetään myös uusiutuvaa energiaa vuonna 2025.

Käytännössä Suomi on jaettu neljään sektoriin: energiasopimukset solmitaan Elinkeinoelämälle, Kiinteistöalalle, Lämmityspolttonesteiden jakelutoiminnalle ja Kunta-alalle.

Viime mainitussa kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät allekirjoittavat liittyjäkohtaisen energiatehokkuussopimuksen, jossa ne sitoutuvat Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin. Sopimuksen mukaisesti liittyjän asuinrakennuskanta liitetään ensisijaisesti Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen vuokra-asuntoyhteisöjä koskevaan toimenpideohjelmaan.

Uudelle sopimuskaudelle 2017–2025 on tähän mennessä liittynyt jo 437 yritystä ja 57 kuntaa ja kuntayhtymää. Mukaan sopimuksiin tavoitellaan yli 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä ja koko kuntakenttää.

Artikkeli on julkaistu Kuntatekniikka 1/2018 -numerossa.

Markku Vento
markku.vento@kuntalehti.fi
0
JAKOA
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*